Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. (33.10 ja 60, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
              31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
              50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
              51. Valtionosuus peruspäivärahasta
              52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
              55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
              56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

Toiminnan laajuus 2014—2017

 2014
toteutunut
2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
     
Työttömyysaste (%)8,79,49,08,8
     
Kuntouttava työtoiminta    
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa19 00021 00035 00035 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja1201259070
     
Ansiopäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa153 938169 714167 000161 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl39,842,843,141,6
— työttömyysajalta35,838,939,438,0
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht.4,03,93,83,7
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)68,166,966,666,6
     
Peruspäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa34 44439 17039 00037 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl8,810,210,39,3
— työttömyysajalta7,69,08,98,1
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta1,21,31,41,2
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)33,833,533,132,9
     
Työmarkkinatuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa175 382187 821196 000188 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl40,649,051,148,9
— työttömyysajalta29,735,936,935,8
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta10,913,114,213,1
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv)35,835,735,535,2
     
Aikuiskoulutustuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa7 8608 87710 74210 800
Keskimäärin maksettu etuus (€/kk)1 4821 4951 4951 495
     
Vuorottelukorvaus    
Saajia keskimäärin kuukaudessa8 2036 6726 4293 788
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl2,11,91,71,1
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl0,020,010,010,01
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv)58,058,759,859,8
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv)23,523,924,324,1

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2017 noin 35 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-4 944
Yhteensä-4 944

2017 talousarvio26 840 000
2016 talousarvio31 784 000
2015 tilinpäätös22 893 407

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 086 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti

4) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta 1.1.2017 lukien siten, että työttömyyspäivärahan enimmäisaika lyhenee 400 päivään alle 58 vuotta täyttäneiltä, omavastuuaikaa pidennetään kahdella päivällä 7 päivään, aktiiviajan korotusosia pienennetään ja pitkän työuran johdosta maksettavista korotusosista luovutaan.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta864 300 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta116 000 000
Palkkatuet ja starttirahat (enintään)56 200 000
Kulukorvaukset39 500 000
Valtionosuus hallintokuluihin10 000 000
Yhteensä1 086 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksisidonnaisten menojen säästö-9 000
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen-10 500
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä-14 000
Palkkatukien ja starttirahojen lisäys23 000
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.2017210
Tarvearvion muutos-810
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51)33 200
Työttömyyspäivärahojen vähennys-23 100
Yhteensä-1 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio1 086 000 000
2016 talousarvio1 087 000 000
2015 tilinpäätös1 083 356 791

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 086 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti

4) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio1 086 000 000
2016 tilinpäätös1 096 597 001
2015 tilinpäätös1 083 356 791

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu työttömyysasteen laskusta ja sitä seuranneesta ansiopäivärahan saajien määrän vähenemisestä.


2017 III lisätalousarvio-35 000 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio1 086 000 000
2016 tilinpäätös1 096 597 001
2015 tilinpäätös1 083 356 791

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 112 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha, siihen liittyvä lapsikorotus, palvelujen ajalta maksettavat korotusosat ja muutosturvalisät rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyysajalta maksetut korotusosat. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta259 300 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta38 700 000
Palkkatuet ja starttirahat (enintään)23 100 000
Kulukorvaukset9 900 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osuus-219 000 000
Yhteensä112 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksisidonnaisten menojen säästö-2 000
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen-2 350
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä-2 000
Palkkatukien ja starttirahojen lisäys9 500
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.201750
Tarvearvion muutos-61 300
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51)13 600
Työttömyyspäivärahojen vähennys-9 500
Työttömyysvakuutusmaksun 0,45 %:n korotuksen vaikutus tilitettävään määrään (Kiky)-48 000
Yhteensä-102 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio112 000 000
2016 talousarvio214 000 000
2015 tilinpäätös234 065 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 121 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 9 000 000 euroa talousarvioesityksen 112 000 000 euroon nähden aiheutuu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuoton tarkentumisesta.


2017 talousarvio121 000 000
2016 talousarvio214 000 000
2015 tilinpäätös234 065 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 121 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio121 000 000
2016 tilinpäätös178 900 000
2015 tilinpäätös234 065 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 503 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta siten, että ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille maksettaisiin 1.1.2017 lukien työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea enintään kolmen vuoden ajan. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yli 5 vuotta työttömänä olleiden 60 vuotta täyttäneiden siirtämisestä eläkkeelle.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Työmarkkinatuet 
— työttömyysajalta1 365 000 000
— kuntien rahoitusosuus-445 000 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta480 500 000
— kulukorvaukset73 000 000
— korotusosa29 500 000
Yhteensä1 503 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eläke pitkäaikaistyöttömille-14 000
Indeksisidonnaisten menojen säästö-11 800
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset71 300
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen-16 200
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä-4 000
Palkkatukien ja starttirahan lisäys 73 100
Palkkatukiin ja starttirahaan kohdennettu 30 milj. euron lisäys, joka vähentää päivärahoja-73 100
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.2017240
Tarvearvion muutos-24 440
Työkokeilun ajalta nuorille maksettava kulukorvaus7 000
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51)104 300
Ulkomaalaislain perusteella maksettava kotoutumistuki 1.1.2017 lukien -3 400
Yhteensä109 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio1 503 000 000
2016 II lisätalousarvio61 000 000
2016 talousarvio1 394 000 000
2015 tilinpäätös1 368 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 507 360 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 1 503 000 000 euroon nähden on 4 360 000 euroa, mistä 3 200 000 euroa aiheutuu eläketukilain voimaantulon tarkentumisesta. Lähes yhtäjaksoisesti 5 vuotta työttöminä olleet pitkäaikaistyöttömät saisivat oikeuden eläketukeen 1.6.2017 lukien. Lisäyksestä 700 000 euroa on siirtoa momentilta 32.30.51 ja 460 000 euroa siirtoa momentilta 32.70.03 työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen tukiajan pidennyksestä 24 kuukaudesta 48 kuukauteen oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen suorittamiseksi.


2017 talousarvio1 507 360 000
2016 III lisätalousarvio-32 200 000
2016 II lisätalousarvio61 000 000
2016 talousarvio1 394 000 000
2015 tilinpäätös1 368 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 507 360 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu ulkomaalaislain perusteella maksettavan kotoutumistuen peruuntumisesta, jota ei voitu huomioida talousarviossa. Kotoutumistuen arvioitiin vähentävän työmarkkinatukimenoja.


2017 I lisätalousarvio3 400 000
2017 talousarvio1 507 360 000
2016 tilinpäätös1 414 000 000
2015 tilinpäätös1 368 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 53 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Jos aikuiskoulutustuki maksetaan soviteltuna valtio rahoittaa määrän, joka vastaa perusosan suhteellista osuutta täydestä aikuiskoulutustuesta. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa ansio-osan sekä Koulutusrahaston hallintokustannukset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta kilpailukykysopimuksen mukaisten muutosten toteuttamiseksi. Aikuiskoulutustuen kestoa lyhennetään 19 kuukaudesta 15 kuukauteen ja tuen tasoa lasketaan siten, että perusosaa pienennetään 15 prosentilla. Valtion rahoitusosuus palkansaajan aikuiskoulutustuessa poistuu ja tuki rahoitetaan kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahaston varoista. Valtio rahoittaa edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2017.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksisidonnaisten menojen säästö-700
Tarvearvion muutos-6 000
Tarvearvion muutos (Kiky)13 800
Valtion rahoitusosuuden poistuminen palkansaajan aikuiskoulutustuesta 1.8.2017 lukien (Kiky)-44 100
Yhteensä-37 000

2017 talousarvio53 000 000
2016 talousarvio90 000 000
2015 tilinpäätös73 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 53 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa: Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on 20 vuotta, käyttö on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella ja vuorotteluvapaan kesto on enintään 180 kalenteripäivää ja vuorottelukorvauksen enimmäismäärä on 70 prosenttia ansiopäivärahasta. Vuorottelusijaiseksi palkattavalta työttömältä edellytetään, että hän on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksisidonnaisten menojen säästö-200
Tarvearvion muutos-16 800
Yhteensä-17 000

2017 talousarvio26 000 000
2016 talousarvio43 000 000
2015 tilinpäätös49 008 833

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.