Talousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.
Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.
Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.
Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä.
Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.
Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.
Toiminnan laajuus 2014—2017
2014 toteutunut |
2015 toteutunut |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Työttömyysaste (%) | 8,7 | 9,4 | 9,0 | 8,8 |
Kuntouttava työtoiminta | ||||
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa | 19 000 | 21 000 | 35 000 | 35 000 |
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja | 120 | 125 | 90 | 70 |
Ansiopäiväraha | ||||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 153 938 | 169 714 | 167 000 | 161 000 |
Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 39,8 | 42,8 | 43,1 | 41,6 |
— työttömyysajalta | 35,8 | 38,9 | 39,4 | 38,0 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. | 4,0 | 3,9 | 3,8 | 3,7 |
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 68,1 | 66,9 | 66,6 | 66,6 |
Peruspäiväraha | ||||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 34 444 | 39 170 | 39 000 | 37 000 |
Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 8,8 | 10,2 | 10,3 | 9,3 |
— työttömyysajalta | 7,6 | 9,0 | 8,9 | 8,1 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 1,2 | 1,3 | 1,4 | 1,2 |
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 33,8 | 33,5 | 33,1 | 32,9 |
Työmarkkinatuki | ||||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 175 382 | 187 821 | 196 000 | 188 000 |
Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 40,6 | 49,0 | 51,1 | 48,9 |
— työttömyysajalta | 29,7 | 35,9 | 36,9 | 35,8 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 10,9 | 13,1 | 14,2 | 13,1 |
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) | 35,8 | 35,7 | 35,5 | 35,2 |
Aikuiskoulutustuki | ||||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 7 860 | 8 877 | 10 742 | 10 800 |
Keskimäärin maksettu etuus (€/kk) | 1 482 | 1 495 | 1 495 | 1 495 |
Vuorottelukorvaus | ||||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 8 203 | 6 672 | 6 429 | 3 788 |
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl | 2,1 | 1,9 | 1,7 | 1,1 |
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl | 0,02 | 0,01 | 0,01 | 0,01 |
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv) | 58,0 | 58,7 | 59,8 | 59,8 |
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv) | 23,5 | 23,9 | 24,3 | 24,1 |
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2017 noin 35 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | -4 944 |
Yhteensä | -4 944 |
2017 talousarvio | 26 840 000 |
2016 talousarvio | 31 784 000 |
2015 tilinpäätös | 22 893 407 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 1 086 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta 1.1.2017 lukien siten, että työttömyyspäivärahan enimmäisaika lyhenee 400 päivään alle 58 vuotta täyttäneiltä, omavastuuaikaa pidennetään kahdella päivällä 7 päivään, aktiiviajan korotusosia pienennetään ja pitkän työuran johdosta maksettavista korotusosista luovutaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtionosuus maksetuista päivärahoista | |
— työttömyysajalta | 864 300 000 |
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta | 116 000 000 |
Palkkatuet ja starttirahat (enintään) | 56 200 000 |
Kulukorvaukset | 39 500 000 |
Valtionosuus hallintokuluihin | 10 000 000 |
Yhteensä | 1 086 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Indeksisidonnaisten menojen säästö | -9 000 |
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen | -10 500 |
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä | -14 000 |
Palkkatukien ja starttirahojen lisäys | 23 000 |
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.2017 | 210 |
Tarvearvion muutos | -810 |
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51) | 33 200 |
Työttömyyspäivärahojen vähennys | -23 100 |
Yhteensä | -1 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2017 talousarvio | 1 086 000 000 |
2016 talousarvio | 1 087 000 000 |
2015 tilinpäätös | 1 083 356 791 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 1 086 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 1 086 000 000 |
2016 tilinpäätös | 1 096 597 001 |
2015 tilinpäätös | 1 083 356 791 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)
Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu työttömyysasteen laskusta ja sitä seuranneesta ansiopäivärahan saajien määrän vähenemisestä.
2017 III lisätalousarvio | -35 000 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 1 086 000 000 |
2016 tilinpäätös | 1 096 597 001 |
2015 tilinpäätös | 1 083 356 791 |
Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)
Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 112 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä
3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha, siihen liittyvä lapsikorotus, palvelujen ajalta maksettavat korotusosat ja muutosturvalisät rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyysajalta maksetut korotusosat. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Valtionosuus maksetuista päivärahoista | |
— työttömyysajalta | 259 300 000 |
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta | 38 700 000 |
Palkkatuet ja starttirahat (enintään) | 23 100 000 |
Kulukorvaukset | 9 900 000 |
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osuus | -219 000 000 |
Yhteensä | 112 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Indeksisidonnaisten menojen säästö | -2 000 |
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen | -2 350 |
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä | -2 000 |
Palkkatukien ja starttirahojen lisäys | 9 500 |
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.2017 | 50 |
Tarvearvion muutos | -61 300 |
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51) | 13 600 |
Työttömyyspäivärahojen vähennys | -9 500 |
Työttömyysvakuutusmaksun 0,45 %:n korotuksen vaikutus tilitettävään määrään (Kiky) | -48 000 |
Yhteensä | -102 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2017 talousarvio | 112 000 000 |
2016 talousarvio | 214 000 000 |
2015 tilinpäätös | 234 065 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään 121 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 9 000 000 euroa talousarvioesityksen 112 000 000 euroon nähden aiheutuu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuoton tarkentumisesta.
2017 talousarvio | 121 000 000 |
2016 talousarvio | 214 000 000 |
2015 tilinpäätös | 234 065 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 121 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä
3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 121 000 000 |
2016 tilinpäätös | 178 900 000 |
2015 tilinpäätös | 234 065 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 503 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta siten, että ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille maksettaisiin 1.1.2017 lukien työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea enintään kolmen vuoden ajan. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yli 5 vuotta työttömänä olleiden 60 vuotta täyttäneiden siirtämisestä eläkkeelle.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Työmarkkinatuet | |
— työttömyysajalta | 1 365 000 000 |
— kuntien rahoitusosuus | -445 000 000 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 480 500 000 |
— kulukorvaukset | 73 000 000 |
— korotusosa | 29 500 000 |
Yhteensä | 1 503 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eläke pitkäaikaistyöttömille | -14 000 |
Indeksisidonnaisten menojen säästö | -11 800 |
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset | 71 300 |
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen | -16 200 |
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä | -4 000 |
Palkkatukien ja starttirahan lisäys | 73 100 |
Palkkatukiin ja starttirahaan kohdennettu 30 milj. euron lisäys, joka vähentää päivärahoja | -73 100 |
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.2017 | 240 |
Tarvearvion muutos | -24 440 |
Työkokeilun ajalta nuorille maksettava kulukorvaus | 7 000 |
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51) | 104 300 |
Ulkomaalaislain perusteella maksettava kotoutumistuki 1.1.2017 lukien | -3 400 |
Yhteensä | 109 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2017 talousarvio | 1 503 000 000 |
2016 II lisätalousarvio | 61 000 000 |
2016 talousarvio | 1 394 000 000 |
2015 tilinpäätös | 1 368 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 507 360 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 1 503 000 000 euroon nähden on 4 360 000 euroa, mistä 3 200 000 euroa aiheutuu eläketukilain voimaantulon tarkentumisesta. Lähes yhtäjaksoisesti 5 vuotta työttöminä olleet pitkäaikaistyöttömät saisivat oikeuden eläketukeen 1.6.2017 lukien. Lisäyksestä 700 000 euroa on siirtoa momentilta 32.30.51 ja 460 000 euroa siirtoa momentilta 32.70.03 työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen tukiajan pidennyksestä 24 kuukaudesta 48 kuukauteen oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen suorittamiseksi.
2017 talousarvio | 1 507 360 000 |
2016 III lisätalousarvio | -32 200 000 |
2016 II lisätalousarvio | 61 000 000 |
2016 talousarvio | 1 394 000 000 |
2015 tilinpäätös | 1 368 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 507 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ulkomaalaislain perusteella maksettavan kotoutumistuen peruuntumisesta, jota ei voitu huomioida talousarviossa. Kotoutumistuen arvioitiin vähentävän työmarkkinatukimenoja.
2017 I lisätalousarvio | 3 400 000 |
2017 talousarvio | 1 507 360 000 |
2016 tilinpäätös | 1 414 000 000 |
2015 tilinpäätös | 1 368 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 53 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Jos aikuiskoulutustuki maksetaan soviteltuna valtio rahoittaa määrän, joka vastaa perusosan suhteellista osuutta täydestä aikuiskoulutustuesta. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa ansio-osan sekä Koulutusrahaston hallintokustannukset.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta kilpailukykysopimuksen mukaisten muutosten toteuttamiseksi. Aikuiskoulutustuen kestoa lyhennetään 19 kuukaudesta 15 kuukauteen ja tuen tasoa lasketaan siten, että perusosaa pienennetään 15 prosentilla. Valtion rahoitusosuus palkansaajan aikuiskoulutustuessa poistuu ja tuki rahoitetaan kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahaston varoista. Valtio rahoittaa edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2017.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Indeksisidonnaisten menojen säästö | -700 |
Tarvearvion muutos | -6 000 |
Tarvearvion muutos (Kiky) | 13 800 |
Valtion rahoitusosuuden poistuminen palkansaajan aikuiskoulutustuesta 1.8.2017 lukien (Kiky) | -44 100 |
Yhteensä | -37 000 |
2017 talousarvio | 53 000 000 |
2016 talousarvio | 90 000 000 |
2015 tilinpäätös | 73 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 53 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Selvitysosa:Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.
Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on 20 vuotta, käyttö on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella ja vuorotteluvapaan kesto on enintään 180 kalenteripäivää ja vuorottelukorvauksen enimmäismäärä on 70 prosenttia ansiopäivärahasta. Vuorottelusijaiseksi palkattavalta työttömältä edellytetään, että hän on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Indeksisidonnaisten menojen säästö | -200 |
Tarvearvion muutos | -16 800 |
Yhteensä | -17 000 |
2017 talousarvio | 26 000 000 |
2016 talousarvio | 43 000 000 |
2015 tilinpäätös | 49 008 833 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.