Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. (32.01, osa) Hallinto
         20. (32.20, osa ja 01, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
              01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
              03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
              05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
              31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä
              50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle
              51. Eräät merimiespalvelut
              52. Palkkaturva
              95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
         50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämäPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2017 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2017 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa: Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tavoitetta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Korkeatasoinen tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä on tärkeää kansalaisten turvallisuuden kannalta sekä yritysten kilpailukyvyn kulmakivenä. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niin ikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi.

Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan. Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. Vireillä on myös kilpailulain uudistushanke, jossa selvitetään maataloustuotantoon liittyviä säännöksiä sekä arvioidaan kilpailuviranomaisten tiedonsaantioikeuksia koskevaa sääntelyä.

Valtiontukia koskevaa uutta ennakkoarviointimenettelyä sovelletaan täysimääräisesti vuonna 2017. Lisäksi sovelletaan uutta valtiontukien julkaisuvelvoitetta koskevaa lainsäädäntöä.

Rajat ylittävän verkkomarkkinoinnin ja -kaupan kasvun vuoksi kuluttajansuojajärjestelmän Euroopan laajuinen toimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla.

Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Tämän varmistamiseksi toteutetaan EU-lainsäädännön edellyttämät muutokset tilintarkastussääntelyyn ja selvitetään mahdollisuudet keventää edelleen yritysten tilintarkastusvelvoitteita.

Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten, muiden viranomaisten ja tietoyhteiskunnan tarpeisiin.

Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa varmistetaan aikaisempien päätösten mukaisesti budjettirahoituksella. Käynnistetään tavaramerkkilain kokonaisuudistus ja liikesalaisuusdirektiivin kansallinen toimeenpano sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain kokonaisuudistus.

Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllistämisastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Poikkeusoloihin varautumista linjaa huoltovarmuuden tavoitepäätös (857/2013), jonka toimeenpanossa painotetaan huoltovarmuuden kannalta keskeisten organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnon- ja ympäristöonnettomuudet.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017:

  • — Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailumahdollisuudet parantuvat
  • — Taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla
  • — Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen
  • — Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla
  • — Yritysten sääntelytaakan kasvu pysähtyy ja taakkaa pyritään aktiivisesti vähentämään. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään
  • — Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2017 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2017 enintään 34 000 euroa.

01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 619 000 euroa.

Selvitysosa: Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Virasto hoitaa myös kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat valvontatehtävät. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan ja hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimin, yhdessä muiden viranomaisten kanssa, torjutaan harmaata taloutta.

Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Suomen kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti paranee   
— Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti / Suomen sijoitus suhteessa muihin maihin89/14070/14060/140
Suomalaisten luottamus EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaa kohtaan lisääntyy   
— EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaan luottavien suomalaisten osuus- 55 %57 %

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen    
— Sidosryhmien arvio (1—5)3,8> 4,0> 4,0
Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuva kilpailuongelma   
— Sidosryhmien arvio (asteikko 1—5)3,6> 3,7> 3,7
Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi   
— Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl)291130130

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Markkinoiden toimivuuden edistäminen28,925,532,5
Kilpailuvalvonta53,152,052,0
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja33,932,532,5
Hallintopalvelut20,417,017,0
Yhteensä136,3127134

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys 136127134
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,3> 3,4> 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
    
Bruttomenot11 56410 72811 254
Bruttotulot648670635
Nettomenot10 91610 05810 619
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 260  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 164  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valvonta- ja arviointitehtävät (julkiset hankinnat)1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-1
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-133
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-62
Toimintamenojen tuottavuussäästö-51
Työajan pidentäminen (Kiky)-87
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-13
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-89
Yhteensä561

2017 talousarvio10 619 000
2016 II lisätalousarvio-89 000
2016 talousarvio10 058 000
2015 tilinpäätös10 820 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 619 000 euroa.

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 055 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa: Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Momentilta maksetaan 730 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuonna 2017.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus
  • — PRH:n rekisterien tiedot ovat tehokkaasti yhteiskunnan käytössä ja viraston palvelut tukevat innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
     
Toiminnallinen tehokkuus   
Työn tuottavuusTuottavuuden muutos, %+2,1+1,0+1,0
TaloudellisuusYksikkökustannusten muutos, %+6,2+2,0+2,0
     
Tuotokset ja laadunhallinta   
AsiakastyytyväisyysAsiakasarvio (1—5)3,94,04,0
Sähköinen asiointi Patenttihakemukset, %92,19292
 Tavaramerkkihakemukset, %84,18085
 Kaupparekisteri-ilmoitukset, %62,75565
 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset, %74,26770
Käsittelyaika keskimäärinKansalliset patenttihakemukset (v)2,82,42,2
 PCT-tutkimukset määräajassa, %91,59090
 Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk)4,33,83,2
 Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv)7,465
 Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv)6105

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys384,4418411
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,83,73,7

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot49 22547 230 44 594
— muut tuotot171--
Tuotot yhteensä49 39647 23044 594
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset42 66543 30641 149
— osuus yhteiskustannuksista9 8839 5009 500
Kustannukset yhteensä52 54852 80650 649
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-3 152-5 576-6 055
Kustannusvastaavuus, %948988

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot46 59351 77150 649
Bruttotulot49 39647 23044 594
Nettomenot-2 8034 5416 055
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta3 348  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 033  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulo (PRH:n tulonmenetysten kompensaatio)1 400
Tekijänoikeuden yhteishallinnoinnin valvonta (siirto momentilta 29.01.22)60
Tekijänoikeuden yhteishallinnoinnin valvonta (siirto momentilta 32.01.21)60
Teollisoikeusasiamiesten valvonta25
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-14
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-7
Toimintamenojen tuottavuussäästö-10
Yhteensä1 514

2017 talousarvio6 055 000
2016 talousarvio4 541 000
2015 tilinpäätös-2 118 331

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 055 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 6 055 000 euroon nähden aiheutuu edunsaajarekisterin perustamisesta.

Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.


2017 talousarvio8 055 000
2016 talousarvio4 541 000
2015 tilinpäätös-2 118 331

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 8 055 000 euron määrärahaa, josta on tarkoitus käyttää 2 000 000 euroa edunsaajarekisterin perustamiseen. Rekisterin perustamiseen liittyvää hallituksen esitystä laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 228/2016 vp) ei kuitenkaan ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen käsittelyn aikataulussa. Siksi valiokunta vähentää momentilta 2 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 055 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 350 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 400 000 euroa johtuen yhtenäispatentin voimaantulon siirtymisestä vuoteen 2018 sekä lisäyksenä 2 000 000 euroa edunsaajarekisterin perustamiseen ja 750 000 euroa kansainvälisten, yrityksille myönnettävien yhteisötunnisteiden myöntämisessä käytettävän järjestelmän kehittämiseen ja tietojen ylläpitämiseen.


2017 I lisätalousarvio1 350 000
2017 talousarvio6 055 000
2016 tilinpäätös-2 919 589
2015 tilinpäätös-2 118 331

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 350 000 euroa.

05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 482 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin sekä kaivoksiin ja muihin tuotantolaitoksiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta, kemikaalien turvallisuutta ja laatua. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa sekä tuottaa pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy, varmistaa markkinoilla olevien tuotteiden ja palveluiden vaatimustenmukaisuus sekä poistaa vaaralliset ja muutoin määräysten vastaiset tuotteet ja palvelut. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö, pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sisäministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Yritysten riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla   
— Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla, osuus valvontakohteista (%)616060
Vakavasti puutteelliset tuotteet markkinoilla    
— Markkinavalvonnassa vakavasti puutteellisiksi osoittautuneiden tuotteiden prosenttiosuuden viiden vuoden keskiarvo (%)18,8< 19< 19

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Valvonta on riskiperusteista ja tehokasta   
— Luvat, ilmoitukset, tarkastukset, valvonnat40 28643 74142 150
— Yritykset kokevat tuotevalvonnan tehokkaana (%)1)909090
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%)354570

1) Consumer Conditions Scoreboard (CCS), niiden vähittäismyyjien osuus, joiden mielestä viranomaiset valvovat aktiivisesti tuoteturvallisuuslainsäädännön noudattamista.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys 239268268
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,43,53,5

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot6 6966 2256 180
Tuotot yhteensä6 6966 2256 180
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot2 9622 6402 600
Tuotot yhteensä6 6966 2256 180
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset4 3644 3554 300
— osuus yhteiskustannuksista1 7521 8701 880
Kustannukset yhteensä6 1166 2256 180
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)580--
Kustannusvastaavuus, %109100100

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot21 11023 58623 137
Bruttotulot3 8773 8053 655
Nettomenot17 23319 78119 482
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta973  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 417  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentilta 28.40.01)42
Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentilta 28.90.30)433
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-6
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-3
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-201
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-40
Palkkaliukumasäästö-50
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-98
Toimintamenojen tuottavuussäästö-89
Työajan pidentäminen (Kiky)-139
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-21
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-127
Yhteensä-299

2017 talousarvio19 482 000
2016 II lisätalousarvio-134 000
2016 talousarvio19 781 000
2015 tilinpäätös18 677 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 482 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myös erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio19 482 000
2016 tilinpäätös19 647 000
2015 tilinpäätös18 677 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myös erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset.

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 4 731 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Jos kunta ei järjestä neuvontaa, aluehallintoviraston tulee järjestää neuvonta muulla tavoin, esim. ostopalveluna. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.

Arvio resurssien jakautumisesta

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
    
Talous- ja velkaneuvonnan henkilöstö (htv)149143143
Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen kuluista, %675555

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle 2017:

  • — Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma 2015: jonotusaikatavoitteen saavutti 81 % yksiköistä).

2017 talousarvio4 731 000
2016 talousarvio4 731 000
2015 tilinpäätös5 731 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 731 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 822 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Vaikuttavuustavoite
  • — Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-70
Järjestötukien säästö (HO 2015)-5
Yhteensä-75

2017 talousarvio822 000
2016 talousarvio897 000
2015 tilinpäätös873 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 822 000 euroa Kuluttajaliiton toiminnan tukemiseen. Valiokunta toteaa, että Kuluttajaliitto tekee arvokasta työtä kuluttajien etujen ja oikeuksien puolustamisessa, ja lisää momentille 70 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 892 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla. Myös valtio osallistuu toimiston toiminnan rahoitukseen.

Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.

Valtion varoista korvataan suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneitä kustannuksia. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista1 072 000
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin1 500 000
Yhteensä2 572 000

2017 talousarvio2 572 000
2016 talousarvio2 572 000
2015 tilinpäätös2 524 310

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

52. Palkkaturva (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa: Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Palkkaturva31 865 000
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot25 000
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset110 000
Yhteensä32 000 000

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 865 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
    
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa)27 38143 000 32 000
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa)7 1076 900 6 900
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä6 7639 6007 000
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä- 2 600 2 000
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv)-6565
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%)-6565

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Konkurssien määrän väheneminen-11 000
Yhteensä-11 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio32 000 000
2016 talousarvio43 000 000
2015 tilinpäätös27 501 431

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa: Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää jutun.

Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää jutun.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos30
Yhteensä30

2017 talousarvio50 000
2016 II lisätalousarvio300 000
2016 talousarvio20 000
2015 tilinpäätös40 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.