Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. (32.01, osa) Hallinto
         20. (32.20, osa ja 01, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
              01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
              51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 422 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen enintään 3 000 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisiin kokeiluihin. Kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle. Kokeilualueilla voidaan poiketa mm. voimassa olevasta julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevasta lainsäädännöstä

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2017 jälkeen enintään 127 800 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Asiantuntija-arvioinnit3 500 000
Kokeilut ja valmennukset33 879 000
  
Työvoimakoulutuksen hankinta 
— Ammatillinen koulutus146 615 000
— Kotoutumiskoulutus 98 106 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus1 700 000
Yhteensä246 421 000
  
Starttiraha13 550 000
  
Palkkatuettu työ 
— Valtionhallinto12 420 000
— Kunnat ja kuntayhtymät23 620 000
— Yksityinen sektori59 060 000
Yhteensä95 100 000
  
Työllisyyspoliittinen avustus10 500 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta10 000 000
Korvaukset2 000 000
Vakuutusturva950 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot1 300 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut5 000 000
Kaikki yhteensä422 200 000

Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, %43,537< 39
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, %47,445< 46
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, %34-< 34

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2017201820192020Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
      
Työvoimakoulutus     
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset114 07329 0031 100-144 176
Vuoden 2017 sitoumukset-102 20023 0002 600127 800
Menot yhteensä114 073131 20324 1002 600271 976

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksidonnaisten menojen säästö-200
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015)-20 000
Kertaluonteisen EGR-rahoituserän poistuminen-5 136
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Nord-koulutus)-30
Kotoutumiskoulutus14 856
Maahanmuuttajien perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen osallistuvien huomioiminen mitoituksessa-7 385
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momenteille 33.20.50, 51 ja 52)-151 100
Työurasopimuksen vaikutukset5 800
Yhteensä-163 195

2017 talousarvio422 200 000
2016 II lisätalousarvio13 100 000
2016 talousarvio585 395 000
2015 tilinpäätös588 299 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 423 753 000 euroa.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

4) työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisiin kokeiluihin

6) työnvälityksen ja yrityspalveluiden hankintaan yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta, julkisen ja yksityisen työnvälityksen kumppanuusverkoston uusien palvelukokonaisuuksien ja toimintamallien rakentamisesta aiheutuviin ostopalvelumenoihin sekä ostopalveluihin liittyviin markkinoinnista ja selvityksistä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 4) ja 6) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdat 4) ja 6).

Muutos talousarvioesityksen 422 200 000 euroon nähden on 1 553 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 700 000 euroa kotoutumiskoulutuksen hankintamäärärahoista siirtona momentille 33.20.52 työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen tukiajan pidentämisestä johtuen sekä lisäyksenä 2 253 000 euroa Nokia 3- ja Microsoft 2- Euroopan globalisaatiorahastohankkeisiin sisältyvien työvoimakoulutusten rahoitustarpeisiin vuonna 2017. EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia rahoitussuunnitelmasta ja saadut tulot kirjataan momentille 12.32.99.

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisten kokeilujen määrärahan käyttöaluetta päivitetään ja Yksityiset työnvälityspalvelut -hankkeen määrärahan käyttöaluetta laajennetaan.

Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) ja työttömyysturvalain (1290/2002) muuttamisesta, jossa tarkoituksena on pidentää omaehtoisten opintojen tukiajan kestoa 24 kuukaudesta enintään 48 kuukauteen perusopetuksen suorittamiseksi niiden oppivelvollisuusiän ylittäneiden henkilöiden kohdalla, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus.


2017 talousarvio423 753 000
2016 II lisätalousarvio13 100 000
2016 talousarvio585 395 000
2015 tilinpäätös588 299 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määrärahaksi esitetään 423,8 milj. euroa, jossa on vähennystä 161,6 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon nähden. Merkittävin muutos on 151,1 milj. euron siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle on siirretty 7,4 milj. euroa maahanmuuttajien perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen. Lisäksi momentilta on säästöpäätöksenä vähennetty 20 milj. euroa.

Hallituksen tavoitteena on edistää työllisyyttä ensisijaisesti rakenteellisten uudistusten kautta siten, että työvoimapolitiikan määrärahat täydentävät tätä toimintatapaa. Valiokunta pitää linjausta hyvänä ja kannattaa niitä osin talousarvioesitykseen sisältyviä uudistuksia, joiden tavoitteena on lisätä työn kannustavuutta, työllistämisen houkuttelevuutta, työvoimahallinnon toimivuutta ja kilpailukyvyn parantamista. Valiokuntaa huolestuttaa kuitenkin TE-toimistojen resurssien jatkuva supistaminen. Valiokunnan arvion mukaan hallitus ei tule ilman lisätoimia pääsemään asettamaansa työllisyystavoitteeseen. Ongelmallisena valiokunta pitää sitä, että arviot työllisyyden edistämiseksi tehtyjen uudistusten työllisyysvaikutuksista ovat monelta osin hyvin karkeita ja vain suuntaa antavia.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta työllisyystilanne on edelleen erittäin huono ja työttömyyden rakenne on muuttunut huonompaan suuntaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että pitkäaikaistyöttömyyden vuodesta 2012 alkanut merkittävä kasvu saataisiin pysäytettyä ja käännettyä laskuun. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ei ole ollut koskaan niin suuri kuin nyt (yli 35 prosenttia). Vuonna 2016 pitkäaikaistyöttömiä on noin 125 000, mikä on 16 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa uusista pitkäaikaistyöttömistä on aiempaa nuorempia ja paremmin koulutettuja. Valiokunta painottaa sitä, etteivät valtiontalouden sopeutustoimet saa heikentää vaikeasti työllistettävien nuorten työllistymistä ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä.

Työllisyystilanteen parantamiseksi kehittämistoimia tulee kohdentaa myös työvoiman kohtaannon parantamiseen. Kohtaanto-ongelma on jatkuvasti pahentunut, eikä tilanteeseen ole löydetty tuloksellisia keinoja. Myös alueelliset ja ammatilliset erot ovat merkittäviä. Avointen työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun jo vuoden 2014 aikana, ja vuonna 2016 kasvu on ollut merkittävää. Monella toimialalla ilmenee rekrytointiongelmia samaan aikaan, kun työttömyys on edelleen korkea. Vuoden 2016 lokakuussa TE-toimistoissa oli avoinna 76 400 työpaikkaa, mikä oli 11 400 enemmän kuin edellisvuonna. Valiokunta pitää kiireellisenä tehtävänä selvittää avoimiin työpaikkoihin liittyvän tilastoinnin luotettavuus, jotta tilanteen arviointi ja kehittämistoimet perustuisivat oikeisiin tietoihin. Saadun selvityksen mukaan nykyiset tilastotiedot voivat olla hyvinkin epätarkkoja mm. sen vuoksi, että sama avoin työpaikka voi sisältyä eri työnvälityskanavien kautta tilastoihin useampaan kertaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 423 753 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen enintään 3 000 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisiin kokeiluihin

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) työnvälityksen ja yrityspalveluiden hankintaan yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta, julkisen ja yksityisen työnvälityksen kumppanuusverkoston uusien palvelukokonaisuuksien ja toimintamallien rakentamisesta aiheutuviin ostopalvelumenoihin sekä ostopalveluihin liittyviin markkinoinnista ja selvityksistä aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2017 jälkeen enintään 127 800 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönotosta.


2017 I lisätalousarvio10 000 000
2017 talousarvio423 753 000
2016 tilinpäätös598 495 000
2015 tilinpäätös588 299 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)

Momentille ehdotetaan 10 milj. euron lisämäärärahaa työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottoon. Aktiivimalli sisältyy sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevaan työttömyysturvalain muuttamisesta annettavaan hallituksen esitysluonnokseen. Mallia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella. Lausuntokierroksella olleessa (lausuntoaika päättyi 16.6.2017) luonnoksessa ehdotetaan, että laki tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Lain voimaantulon vaikutusten nopeuttamiseksi sekä toimeenpanon selkeyttämiseksi ehdotetaan, että lain voimaan tullessa tarkastelujakso alkaisi laissa säädetystä poiketen jo 1 päivästä lokakuuta 2017. Näin ollen työttömien osallistumista julkisiin työvoimapalveluihin tai mallin edellyttämää työssäoloa arvioitaisiin heti vuoden vaihteen jälkeen perustuen vuoden 2017 viimeisten kolmen kuukauden ajan aktiivisuuteen. Ehdotettua lisämäärärahaa ei kohdennettaisi erityisesti tiettyihin palveluihin, vaan se olisi käytettävissä työttömien työnhakijoiden kannalta tarkoituksenmukaisimpiin palveluihin. Vuoden 2017 talousarviossa momentille on myönnetty 423 753 000 euroa.

Aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan. Ehdotetussa mallissa työttömyysetuutta maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana ole osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Omavastuuaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uusien omavastuupäivien tavoitteena on, että työttömät aiempaa enemmän hakeutuisivat myös lyhytkestoiseen ja osa-aikaiseen työhön, millä pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että määrärahalisäyksen esittäminen tilanteessa, jossa hallituksen esitystä ei ole vielä annettu eikä mallin lopullisesta sisällöstä ole tietoa, on poikkeuksellinen. Valiokunta pitää kuitenkin momentille ehdotettua määrärahalisäystä perusteltuna. Valiokunta toteaa, että vaikka ehdotettu määrärahalisäys ei takaa työllisyyttä edistäviä palveluita kaikille työttömyysetuuden saajille, niin lisäys parantaisi nykyiseen tilanteeseen verrattuna mahdollisuuksia palveluihin pääsemiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lisämäärärahaa käytettäisiin kaikissa tilanteissa samoihin toimenpiteisiin kuin momentin muutakin määrärahaa eli momentin käyttötarkoitus ei muutu. Mikäli määrärahoja lisättäisiin vasta syksyn lisätalousarviossa, ei määrärahalla saadun selvityksen mukaan todennäköisesti ehdittäisi tekemään päätöksiä, jotka kohdistuisivat vuoteen 2017.

Valiokunta korostaa sitä, että aktiivimallin tulee aidosti edistää työttömien työllistymistä. Mallin toimivuuden riskikohtina ovat mm. tarkoituksenmukaisten palveluiden riittämättömyys, erilaiset mahdollisuudet mallin toteuttamiseen eri puolella maata ja epävarmuus mallin työllisyysvaikutuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei työttömyysturvan aktiivimalli johda toimeentulon heikkenemiseen, jos työtön ei itsestään riippumattomista syistä pysty noudattamaan lain edellyttämää aktiivisuutta. Mallin tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös työttömien erilaiset tilanteet ja toimintakyky.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esitysluonnoksessa aktiivimallin vaikutuksiin liittyy paljon epävarmuutta. Luonnoksen yleisarvion mukaan on varsin epätodennäköistä, ettei malli kannustaisi ketään hakeutumaan ansiotyöhön tai aktiivitoimiin nykyistä enemmän. Valiokunta nostaa esille myös sen, ettei esitysluonnoksessa ole käsitelty mallin vaikutuksia ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintaan. Saadun selvityksen mukaan malli tulee lisäämään työmäärää erityisesti TE-toimistoissa mm. työllistymistä edistävien palveluiden kysynnän ja neuvontatarpeen lisääntyessä. Valiokunta painottaa sitä, että mallin tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää huolehtia työttömille annettavan tuen ja neuvonnan riittävyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarvittavien resurssien lisäyksestä asianomaiselle TE-keskusten toimintamenomomentille.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työttömyysturvan aktiivimallin tavoitteet ovat pitkälti samanlaisia kuin työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavana olevan aktiivisen työnhaun mallin tavoitteet. Molempia uudistuksia tuleekin valmistella hyvässä yhteistyössä. Aktiivisen työnhaun mallin tarkoituksena on tehostaa työnhakijoiden omatoimista ja aktiivista työnhakua, lisätä alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työttömyysetuuden vastikkeellisuuta. Aktiivisen työnhaun mallia koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntoaika päättyi 16.6.2017 ja sen on tarkoitettu tulevan voimaan maakuntauudistuksen yhteydessä vuoden 2019 alusta lukien.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.