Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
            (63.) Metsähallitus
         64. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
              01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot
              40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin niin, että niiden kysyntä seuraa suhdannekehitystä pienellä viiveellä. Maanmittauslaitoksen tuottamien IT-palveluiden kysyntään vaikuttavat erityisesti hallinnonalan asiakasvirastojen tarpeet sekä teknologiakehitykseen vastaaminen.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian käyttö yleistyy erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvallisuutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Maasto- ja muiden paikkatietojen monipuolistuva käyttö esimerkiksi erilaisten analyysien lähtötietona lisää niihin kohdistuvia vaatimuksia. Vaatimukset liittyvät mm. tietojen kolmiulotteisuuteen, elinkaareen, metatietoihin ja yhtenäisyyteen.

Tietotekniikka ja sen hyödyntämiseen liittyvät prosessit ja yhteistyörakenteet ovat entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä. Sähköistä asiointia lisätään, siitä tulee vuorovaikutteista ja vahvaan tunnistamiseen perustuvaa ja näin pyritään kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Tekniikan kehittyminen näkyy käytettävän teknologian jatkuvana uudistamistarpeena.

Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä sekä tietojen yhteiskäyttö mm. tietojohtamisessa vahvistuu kansallisen palveluarkkitehtuurin (mm. palveluväylän) kehittyessä ja yhtenäistyessä. Kiinteistötietojärjestelmän ylläpidolla ja parantamisella luodaan edellytyksiä mm. toimivalle markkinataloudelle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Maastotietojärjestelmällä on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon pohja-aineistona.

Koko julkisen hallinnon kattava kokonaisarkkitehtuurityö edellyttää toimenpiteitä tietovarantojen sekä niihin liittyvien kuvaustietojen (metatietojen) ja tietopalveluiden kehittämisessä. Yhteistyö tietovarantojen tuottamisessa ja ylläpidossa tarvittavien muutos- ja seurantatietojen keruussa ja käytössä lisääntyy. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen ja INSPIRE-direktiivin toimeenpano etenee, mikä edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä.

Maastotietojärjestelmästä pyritään kehittämään maasto- ja karttatiedon perustietovaranto, jonka ylläpito perustuu viranomaisten yhteistyöhön ja yhteisiin ylläpitoprosesseihin. Tavoitteena on päästä eroon päällekkäisestä työstä, kohottaa työn tuottavuutta ja parantaa maastotietoaineistojen käytettävyyttä lisäämällä niiden yhteentoimivuutta. Tarvitaan yhtenäinen tietomalli kuntien ja Maanmittauslaitoksen tuottamille ja ylläpitämille maastotiedoille.

Maanmittauslaitoksen osaksi siirtyneen hallinnonalan tietotekniikan palvelukeskuksen toiminnan ja teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan asiakasvirastojen tarpeet ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Tavoitteena on, että hallinnonalan virastoilla on käytettävissään asiantuntija- ja kehittämispalveluita sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ja käyttöä varten.

Paikkatietokeskuksen toiminta muodostuu paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen edistämisestä sekä koko maanmittausalaa tukevasta tutkimuksesta. Metsähovin tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistamista jatketaan uudistamalla laitekantaa. Paikantamisjärjestelmien luotettavuuden parantamiseksi Suomen paikannussatelliittien (GNSS) pysyvä tukiasema- ja seurantaverkko FinnRef uusitaan vaiheittain vuoteen 2017 mennessä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

  • — kiinteistötoimituksilla ja kirjaamistehtävillä turvataan selkeä ja luotettava kiinteistöjärjestelmä kansallisen vakuusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi
  • — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja tietopalvelua tuotetaan standardoiduilla palveluilla
  • — tietovarannot ovat hyvin hallittuja ja niitä on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä on käytössään tutkimuksen tukemia palveluita, jotka edistävät paikkatiedon yhteiskäyttöä sekä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämistä ja kehittymistä.

Vaikuttavuuden tunnusluvut

 2015
toteutuma
2016
talousarvio
2017
tavoite
    
Vaikuttavuus   
— maastotietojen vaikuttavuuden muutos, %..44
— KTJ-2020 perusparannusohjelman kannattavuusindeksi182735
— tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, %833
— tilusjärjestelytuotanto (Mha)7 9788 5006 000

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 352 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa: Maanmittauslaitoksen tehtävinä ovat:

  • — maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huolehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito ja ilmakuvapalvelut sekä maastotietojärjestelmän kehittäminen
  • — geodeettisten perusedellytyksien luominen maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa, paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen, tutkimukseen perustuvan tiedon tuottaminen kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi
  • — huolehtia rekisteri- ja tietohallintotehtävistä, tuottaa tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt ja sopimuksissa on sovittu.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maanmittauslaitos osallistuu hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin ja Virolahden tutkimusasemia, joiden laitteistoilla ylläpidetään valtakunnallisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Paikantamisen luotettavuuden parantamiseksi Metsähovin tutkimusaseman ja -laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon (GNSS) uudistustyötä jatketaan vuosien 2016—2018 aikana.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

 2015 toteutuma2016 arvio2017 arvio
 Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
HtvKust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
HtvKust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
          
Kiinteistötoimitukset42 76141 91658941 17540 24957839 67139 671542
Tilusjärjestelytehtävät4 50830654 238-504 835-63
Kirjaamistehtävät17 87517 87826119 86018 00027418 20018 200247
Perustietovarantojen ylläpito34 7042 76452243 6131 90750234 2022 191514
Tietopalvelu11 39512 3294211 87011 9864911 44810 31643
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut11 1933 9151929 9773 24019511 3213 400194
IT-palvelutuotanto13 27911 81414013 53311 52214012 46511 515139
Yhteensä135 71590 6451 810144 26686 9041 788132 14285 2931 741

Viraston tunnusluvut

 2015
toteutuma
2016
talousarvio
2017
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
— kokonaistuottavuus106,3102,0102,0
— työn tuottavuus102,8102,0102,0
— maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km²133140134
Tuotokset ja laadunhallinta   
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl18 69117 70017 700
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl563
— kirjaamisratkaisujen määrä, kpl218 792220 000220 000
— maastotietotuotanto yhteensä, km²54 04954 00054 000
— peltotietojen perusparannus, km²45 00047 00054 000
— korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km²40 61440 00040 000
— lohkomisen kestoaika, kk5,45,45,3
— lainhuutojen käsittelyaika, pv332523
— maastotietojen täydellisyys, % (jatkuva ajantasaistus)979595
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, %89,58585
— referoidut tieteelliset julkaisut, kpl1376060
— IT-palvelusopimusten ja -suunnitelmien toteutuma, %999898

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot143 080129 998130 645
Bruttotulot90 64583 36885 2931)
Nettomenot52 43446 63045 352
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta40 1782)  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle35 249  

1) Sisältää tietohallintopalveluihin budjetoituja menoja vastaavia tuloja yhteensä 6 630 000 euroa (sovitaan tarkemmin palvelusopimuksissa: maa- ja metsätalousministeriö 1 100 000 euroa, Maaseutuvirasto 3 600 000 euroa, Elintarviketurvallisuusvirasto 1 480 000 euroa, Luonnonvarakeskus 400 000 euroa ja muut hallinnonalan virastot ja laitokset 50 000 euroa).

2) Sisältää siirtyneen määrärahan momenteilta 30.01.(02) ja 30.70.01.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot70 00166 00066 997
— muut tuotot287--
Tuotot yhteensä70 28866 00066 997
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset43 24947 58541 224
— osuus yhteiskustannuksista26 31919 01525 773
Kustannukset yhteensä69 56866 60066 997
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)720--
Kustannusvastaavuus, %101100100
    
Muut suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot2 9312 0182 400
— muut tuotot-50-
Tuotot yhteensä2 9312 0682 400
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset1 6441 3101 340
— osuus yhteiskustannuksista1 153625940
Kustannukset yhteensä2 7971 9352 280
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)134133120
Kustannusvastaavuus, %105107105

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa siirtona momentilta 30.01.23 käytetään Metsähovin tutkimusaseman laiteinvestointien toteuttamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015) säästön muutos1 000
Metsähovin tutkimusaseman laiteinvestoinnit (siirto momentilta 30.01.23)520
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-105
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-51
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-659
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-35
Palkkaliukumasäästö-79
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-321
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-365
Toimintamenojen tuottavuussäästö-251
Toimintamenosäästö (HO 2015)109
Työajan pidentäminen (Kiky)-437
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-68
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-536
Yhteensä-1 278

2017 talousarvio45 352 000
2016 II lisätalousarvio-571 000
2016 I lisätalousarvio1 870 000
2016 talousarvio46 630 000
2015 tilinpäätös47 506 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 352 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 100 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.22 hallitusohjelman Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeeseen kuuluvan ”Sähköinen asunto-osakerekisteri (ASREK)”-hankkeen toteuttamiseen.

Määrärahalla rahoitettavan hankkeen mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita.


2017 III lisätalousarvio2 100 000
2017 talousarvio45 352 000
2016 tilinpäätös47 929 000
2015 tilinpäätös47 506 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 100 000 euroa.

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on n. 1,6 milj. euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää n. 1,4 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015), säästön lisäys-1 000
Tilusjärjestelyt, lisäyksen poisto-500
Yhteensä-1 500

2017 talousarvio3 000 000
2016 talousarvio4 500 000
2015 tilinpäätös5 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 3,0 milj. euron määrärahaa, joka on 1,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016.

Valiokunta toteaa, että Suomen pirstoutuneesta kiinteistörakenteesta aiheutuvat lisäkustannukset heikentävät maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuutta. Momentin määrärahalla on pystytty uudelleen järjestelemään yhteensä noin 84 000 hehtaaria vuosina 2007—2015. Valiokunta pitää tilusjärjestelytoimintaa edelleen tarpeellisena ja yhtenä keinona parantaa maatalouden kannattavuutta. On myös huomattava, että momentin määrärahasta palautuu valtiolle puolet maanomistajien maksuosuuksien kautta.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.