Talousarvioesitys 2017
98. Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoituksiin liittyvän riskin hallintamenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu valtion kassasijoituksiin liittyvän riskin hallinnasta poikkeuksellisissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa aiheutuviin menoihin silloin, kun sijoittaminen on riskiä alentavin ja kustannuksia aiheuttavin ehdoin lain mukaan ollut mahdollista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut arvio | 28 000 |
| Yhteensä | 28 000 |
| 2017 talousarvio | 30 000 000 |
| 2016 I lisätalousarvio | 38 000 000 |
| 2016 talousarvio | 2 000 000 |
| 2015 tilinpäätös | 10 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoitusten riskienhallintaan liittyvien menojen maksamiseen.
Määräraha on tarkoitettu poikkeuksellisen korkoympäristön aiheuttamien menojen kattamiseen.
Valtion kassavarat on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti, vähän tai ei ollenkaan luottoriskiä sisältävästi ja siten, että valtion maksuvalmius on mahdollisimman hyvä kaikissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näiden rajoitteiden sallimissa puitteissa on pyrittävä valtiontaloudellisesti edullisiin sijoitusratkaisuihin. Kassavarojen riskienhallinnan tulee olla myös kustannuksiltaan mahdollisimman ennakoitavaa.
Tyhjä elementti, POISTA
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.
Talousarvioesitykseen nähden momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi.
Päätösosassa listatuista vaatimuksista seuraa se, että valtion kassasijoitusten riskienhallinta aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia negatiivisen korkoympäristön vuoksi. Euroalueen lyhyet korot painuivat negatiivisiksi vuonna 2015, minkä seurauksena valtion kassan sijoittamisesta syntyy kuluja. Sijoitustoiminnasta aiheutuvien kulujen ennustaminen on kuitenkin hankalaa muun muassa sen takia, että Euroopan keskuspankin rahapoliittiset toimet voivat nopeasti ja yllättäen muuttaa lyhyiden korkojen tasoa.
Siirtomäärärahan korottaminen on hidasta, mikä synnyttää riskin määrärahan loppumisesta yllättäen ja valtion kassanhallinnan ja lainanoton estymisestä. Määrärahalajin muuttaminen arviomäärärahaksi mahdollistaisi nopean reagoimisen rahamarkkinakorkojen muutoksiin. Toisaalta valtion ei kannata myöskään budjetoida suuria määrärahavarauksia epätodennäköisten tilanteiden varalle. Arviomääräraha mahdollistaa normaalioloissa tarkoituksenmukaisen budjetoinnin edellyttäen, että eduskunta vahvistaa talousarviopäätöksellä sijoitustoiminnan ehdot, mitä edellä ehdotetaan. Myöhemmin on tarkoitus selvittää, miten ehdoista voitaisiin säätää laissa.
| 2017 talousarvio | 30 000 000 |
| 2016 I lisätalousarvio | 38 000 000 |
| 2016 talousarvio | 2 000 000 |
| 2015 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoitusten riskienhallintaan liittyvien menojen maksamiseen.
Määräraha on tarkoitettu poikkeuksellisen korkoympäristön aiheuttamien menojen kattamiseen.
Valtion kassavarat on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti, vähän tai ei ollenkaan luottoriskiä sisältävästi ja siten, että valtion maksuvalmius on mahdollisimman hyvä kaikissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näiden rajoitteiden sallimissa puitteissa on pyrittävä valtiontaloudellisesti edullisiin sijoitusratkaisuihin. Kassavarojen riskienhallinnan tulee olla myös kustannuksiltaan mahdollisimman ennakoitavaa.
III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)
Momentilta vähennetään 15 800 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu toteutuneiden riskinhallintamenojen ja korkotasokehityksen arvion tarkentumisesta.
| 2017 III lisätalousarvio | -15 800 000 |
| 2017 talousarvio | 30 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 40 000 000 |
| 2015 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)
Momentilta vähennetään 15 800 000 euroa.