Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
              95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
              96. Ennakoimattomat menot
              97. Valtion saatavien turvaaminen
              98. Kassasijoitusten riskienhallinta
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

98. Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoituksiin liittyvän riskin hallintamenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitettu valtion kassasijoituksiin liittyvän riskin hallinnasta poikkeuksellisissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa aiheutuviin menoihin silloin, kun sijoittaminen on riskiä alentavin ja kustannuksia aiheuttavin ehdoin lain mukaan ollut mahdollista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarkentunut arvio28 000
Yhteensä28 000

2017 talousarvio30 000 000
2016 I lisätalousarvio38 000 000
2016 talousarvio2 000 000
2015 tilinpäätös10 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoitusten riskienhallintaan liittyvien menojen maksamiseen.

Määräraha on tarkoitettu poikkeuksellisen korkoympäristön aiheuttamien menojen kattamiseen.

Valtion kassavarat on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti, vähän tai ei ollenkaan luottoriskiä sisältävästi ja siten, että valtion maksuvalmius on mahdollisimman hyvä kaikissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näiden rajoitteiden sallimissa puitteissa on pyrittävä valtiontaloudellisesti edullisiin sijoitusratkaisuihin. Kassavarojen riskienhallinnan tulee olla myös kustannuksiltaan mahdollisimman ennakoitavaa.

Tyhjä elementti, POISTA

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Talousarvioesitykseen nähden momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi.

Päätösosassa listatuista vaatimuksista seuraa se, että valtion kassasijoitusten riskienhallinta aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia negatiivisen korkoympäristön vuoksi. Euroalueen lyhyet korot painuivat negatiivisiksi vuonna 2015, minkä seurauksena valtion kassan sijoittamisesta syntyy kuluja. Sijoitustoiminnasta aiheutuvien kulujen ennustaminen on kuitenkin hankalaa muun muassa sen takia, että Euroopan keskuspankin rahapoliittiset toimet voivat nopeasti ja yllättäen muuttaa lyhyiden korkojen tasoa.

Siirtomäärärahan korottaminen on hidasta, mikä synnyttää riskin määrärahan loppumisesta yllättäen ja valtion kassanhallinnan ja lainanoton estymisestä. Määrärahalajin muuttaminen arviomäärärahaksi mahdollistaisi nopean reagoimisen rahamarkkinakorkojen muutoksiin. Toisaalta valtion ei kannata myöskään budjetoida suuria määrärahavarauksia epätodennäköisten tilanteiden varalle. Arviomääräraha mahdollistaa normaalioloissa tarkoituksenmukaisen budjetoinnin edellyttäen, että eduskunta vahvistaa talousarviopäätöksellä sijoitustoiminnan ehdot, mitä edellä ehdotetaan. Myöhemmin on tarkoitus selvittää, miten ehdoista voitaisiin säätää laissa.


2017 talousarvio30 000 000
2016 I lisätalousarvio38 000 000
2016 talousarvio2 000 000
2015 tilinpäätös10 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion kassasijoitusten riskienhallintaan liittyvien menojen maksamiseen.

Määräraha on tarkoitettu poikkeuksellisen korkoympäristön aiheuttamien menojen kattamiseen.

Valtion kassavarat on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti, vähän tai ei ollenkaan luottoriskiä sisältävästi ja siten, että valtion maksuvalmius on mahdollisimman hyvä kaikissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Näiden rajoitteiden sallimissa puitteissa on pyrittävä valtiontaloudellisesti edullisiin sijoitusratkaisuihin. Kassavarojen riskienhallinnan tulee olla myös kustannuksiltaan mahdollisimman ennakoitavaa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 15 800 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu toteutuneiden riskinhallintamenojen ja korkotasokehityksen arvion tarkentumisesta.


2017 III lisätalousarvio-15 800 000
2017 talousarvio30 000 000
2016 tilinpäätös40 000 000
2015 tilinpäätös10 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 15 800 000 euroa.