Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
              01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
              (20.) Paluumuuttajien muuttovalmennus
              21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
              22. Vapaaehtoinen paluu
              63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuetPDF-versio

42. Valtionavustus koulutuksesta (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitettu VR-Yhtymälle suoritettavaan korvaukseen. Korvaus määräytyy laskennallisena opetustuntien määrän mukaisesti. Nk. pitkäkestoisesta koulutuksesta tuetaan 80 % tuntien määrästä ja lyhytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksikköhintana käytetään koulutuksesta riippuen 55,50 euroa ja 194,30 euroa. Vuonna 2001 tunteja on ollut yhteensä 41 247 ja oppilaiden määrä 657. Koulutuksen määrän arvioidaan säilyvän.


2004 talousarvio841 000
2003 talousarvio841 000
2002 tilinpäätös841 000

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 79 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henkilöliikennettä koskevan lain (343/1991) 23 ja 23 a §:n mukaisesti. Määrärahasta saa myöntää myös joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (64/2002) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille valtionapua.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Merenkurkun laivaliikenteen ostomenoihin.

Selvitysosa:  Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahaa käytetään joukkoliikenteen palvelujen ostamisesta ja lipun hinnoista yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen:
  
Kaukoliikenteen ja junien lähiliikenteen palvelujen osto37 500 000
Alueellisen liikenteen palvelujen osto ja paikallisen liikenteen valtionavustus25 300 000
Kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustus9 700 000
Kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeet5 818 000
Merenkurkun liikenne1 000 000
Yhteensä79 318 000

Liikennepalvelujen ostoilla edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään asiakastuloin. YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostot mahdollistavat korkeamman palvelutason kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR Osakeyhtiön kanssa sopimuksen henkilöliikenteen ostosta vuosille 2000—2004. Kyseisessä junaliikenteessä tehdään yhteensä alle 14 miljoonaa matkaa vuonna 2004. Matkaa kohti laskettuna rahoitus on keskimäärin noin 2,7 euroa. Ostoliikenteen osuus henkilöliikenteen junakilometreistä on noin 40 %. Tarkoituksena on, että junaliikenteen ostot sopeutetaan vuoteen 2005 mennessä 37 miljoonan euron tasoon, mikä merkitsee vuoteen 2003 verrattuna keskimäärin 15 junan poistamista ostolistasta. Vuonna 2004 sopimuksesta poistetaan keskimäärin 10 ostojunaa.

Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentävät. Ostoliikenteen matkustajia lääninhallitusten ostamassa liikenteessä arvioidaan vuonna 2004 olevan alle 8 miljoonaa. Matkustajaa kohti ostorahoituksen ennakoidaan nousevan yli 3 euron. Tarkoituksena on, että alueelliset linja-auto- sekä taksiliikenteen ostopalvelut sopeutetaan asteittain vuoteen 2005 mennessä 23,8 miljoonan euron tasoon, mikä merkitsee nykyisen ostoliikenteen vähenemistä vuodesta 2003 keskimäärin 600 vuorolla. Vuonna 2004 ostovuoroja karsitaan noin 400. Sopeutusajan rahoitukseen käytetään väliaikaisesti kehittämisen rahoitusta.

Joukkoliikenteen palvelutasoa turvataan ja joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä pyritään lisäämään myöntämällä kunnille  valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Paikallisliikennettä avustetaan noin 60 kunnassa ja lippualennuksia yli 300 kunnassa. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan.

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle, joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle ja yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten nousun hillitsemiselle. Vuonna 2004 kehittämisrahoituksesta joustetaan väliaikaisesti liikenneostojen hyväksi. Tämä merkitsee joukkoliikenteen kehittämishankkeiden hidastumista ja voi merkitä myös suunniteltujen hankkeiden toteuttamatta jättämistä. Liikenne- ja viestintäministeriön ja lääninhallitusten rahoittamissa kehittämishankkeissa painopisteenä ovat palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteiden käynnistäminen, henkilökuljetusten yhdistely, joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen ja matkakeskusten toteuttaminen.

Vaikuttavuuden mittareita kehitetään siten, että ne voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 talousarvioesityksessä.

Merenkurkun liikenteen ostosta aiheutuviin menoihin Suomen valtio osallistuu 1 milj. euron määrärahalla vuonna 2004. Tarkoitus on, että valtion osallistuminen liikenteen ylläpitämisestä aiheutuviin menoihin on määräaikaista vuosina 2003—2005. Myös alueelliset tahot osallistuvat liikenteen rahoittamiseen.


2004 talousarvio79 318 000
2003 lisätalousarvio34 000
2003 talousarvio83 000 000
2002 tilinpäätös79 880 000

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 956 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoon. Määrärahasta saa myöntää myös avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Momentin määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksupäätösperusteella.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen:
  
Yhteysalusliikennepalvelujen osto 7 670 000
Avustukset286 000
Yhteensä7 956 000

Viitaten luvun 31.30 perustelujen selvitysosaan hallitus antaa eduskunnalle esitykset laiksi Varustamoliikelaitoksesta ja laiksi Merenkulkulaitoksesta. Tarkoituksena on, että Merenkulkulaitoksen yhteysalukset siirtyvät Varustamoliikelaitokselle ja Merenkulkulaitos ostaa yhteysaluspalveluja Varustamoliikelaitokselta ja yksityisiltä liikenteenharjoittajilta. Tarkoituksena on, että Merenkulkulaitoksen ostamien yhteysaluspalvelujen asiakasmaksuista säädetään edelleen valtion maksuperustelain mukaisesti asetuksella. Yhteysaluspalvelujen ostoon esitetään 7 670 000 euroa, mistä 6 711 000 euroa on siirtoa momentilta 31.30.21 ja 959 000 euroa yhteysaluspalvelujen muuttumisesta arvonlisäverolliseksi. Yhteysalusliikenne on Merenkulkulaitoksen vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa Turun saariston. Yhteysalusliikenteestä noin 5 milj. euroa on ostoa Varustamoliikelaitokselta ja loppuosa yksityisiltä liikenteenharjoittajilta. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärä on vuosittain noin 300 000. Saaristossa vakituisesti asuville (noin 990 asukasta) käyttö on ilmaista ja muille maksullista maksutulojen ollessa yhteensä 530 000. Menot matkustajaa kohden on noin 26 euroa sekä vakituista asukasta kohden 7 747 euroa.

Avustusten maksamisen määräraha 286 000 euroa on aiemmin budjetoitu momentille 31.32.(44). Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Kotkan, Porvoon ja Tammisaaren reiteille pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen. Tuettavan liikenteen matkustajamäärä on vuosittain noin 5 000 ja kuljetettava rahti noin 300 tonnia. Tuki matkustajaa kohden on noin 57 euroa.


2004 talousarvio7 956 000