Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Aikuiskoulutus
       70. Opintotuki
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2016

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 1 823 623 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 592 690 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 157 273 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 46 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Lisäksi vuonna 2016 toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti 50 milj. euron pysyvä menosäästö korkeakoulujärjestelmän ja tutkimustoiminnan kustannustehokkuuden parantamisen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistoja profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 100, josta reilu 2 200 on lukiolaisia.

Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan 1.11.2014—30.6.2017 välisenä aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2010
toteutuma
2012
toteutuma
2014
toteutuma
20161)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 12 300 13 014 13 500 14 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot 14 384 13 829 14 855 15 000
Tohtorintutkinnot 1 518 1 649 1 860 1 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat2) 7 809 9 628 9 700 8 950
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk) 10 444 10 661 10 942 11 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta2) 1,57 1,68 1,72 1,75
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv 0,57 0,63 0,74 0,72
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,36 0,39 0,40 0,42
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,78 0,77 0,83 0,88
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus 26,0 % 26,9 % 30,0 % 31,7 %

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2016 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

2) Vuoden 2014 luku arvio.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 592 690 000
— Kansalliskirjasto 16 481 000
— Harjoittelukoulut 47 835 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 528 374 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 46 660 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 157 273 000
— Arvio vuoden 2016 ALV-kompensaatioksi 150 059 000
— Vuoden 2014 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus 7 214 000
Yhteensä 1 823 623 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 135 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV-kompensaation tarkentuminen -4 402
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51) -5 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -11 189
Kuluttajatutkimuskeskuksen siirto Helsingin yliopistoon, palkkausten tarkistus 4
Kustannustehokkuuden parantaminen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointi (HO 2015) -50 000
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen palkkausten tarkistukset (siirto momentilta 25.01.03) 3
Vuodelle 2014 ennustetun ja toteutuneen yliopistoindeksin (0,9 %) muutoksen mukainen tarkistus -8 615
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 447
Yhteensä -80 646

2016 talousarvio 1 823 623 000
2015 talousarvio 1 904 269 000
2014 tilinpäätös 1 894 935 000