Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
            50. Eräät avustukset
       30. Aikuiskoulutus
       70. Opintotuki
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2016

01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

Valtio saa luopua yksinomistuksestaan CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ssä.

Selvitysosa:CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, jonka omistajapohjaa on tarkoituksena laajentaa yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä mainituilla yliopistoilla ja ammattikorkeakoululain (932/2014) 7 §:n mukaisen toimiluvan saaneilla ammattikorkeakouluilla, jotta yhtiön palvelut saadaan tukemaan tieteen ja tutkimuksen resurssien hyödyntämistä nykyistä tehokkaammalla tavalla.

01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 907 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan menoihin.

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tavoitteet:

1. Ministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa ohjaavaa. Tiedolla johtaminen tukee ministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa.

2. Lainsäädäntöprosessi on selkeästi ja suunnitelmallisesti johdettu. Lainsäädännön valmistelu on laadukasta ja asiantuntevaa.

3. Toiminnan ja talouden suunnittelussa varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä sekä muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Jatketaan hallinnonalan rakenteen uudistamista. Toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista.

4. Ministeriön johtaminen ja toimintatavat tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään ministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja johtamista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 28 400 20 845 19 107
Bruttotulot 748 200 200
Nettomenot 27 652 20 645 18 907
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 057    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 181    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Poliittinen toiminta (HO 2015) -65
Siirto momentille 23.01.02 -75
VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-5 htv) -1 234
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -24
Palkkaliukumasäästö -119
Palkkausten tarkistukset 137
Toimintamenojen tuottavuussäästö -132
Toimintamenosäästö (HO 2015) -220
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01) 2
Tasomuutos -8
Yhteensä -1 738

2016 talousarvio 18 907 000
2015 talousarvio 20 645 000
2014 tilinpäätös 27 776 000

02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen

2) enintään 650 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen

3) enintään 50 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen

4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen

5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Opetushallitus toimii asiantuntijakeskusvirastona, joka vastaa toimialaansa kuuluvan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta sekä seuraa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämistä. Opetushallitus toteuttaa toimialansa opetussuunnitelmien, tutkintojen ja valmentavien koulutusten valmistelu-, päätös- ja toimeenpanotehtävät, valmistelee varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä toteuttaa koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävää informaatio-ohjausta ja hanketoimintaa. Opetushallitus toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät. Opetushallitus vastaa ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen rinnastamisesta ja toisessa EU/ETA-maassa hankitun ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä auktorisoitujen kääntäjien ja kielitutkintojen tutkintojärjestelmien kehittämisestä ja valvonnasta. Opetushallituksen yhteydessä toimii 26 koulutustoimikuntaa ja 147 tutkintotoimikuntaa, joiden hallintotehtävistä Opetushallitus huolehtii. Opetushallitus tulosohjaa Opetushallituksen kirjanpitoyksikköön kuuluvia valtion oppilaitoksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet:

Koulutuksen normatiivinen ohjaus
  • — Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelu
  • — Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanon tukeminen
  • — Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu
  • — Ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistaminen ja muiden määräysten uudistaminen uusien säädösten mukaiseksi
  • — Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen ja tutkintorakenne-esitysten valmistelu
  • — Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen.
Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta
  • — Kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeiden toteuttaminen koulutuspoliittisten ohjelmien mukaisesti
  • — Hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja -menetelmien tuottaminen ja levittäminen yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa
  • — Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen kehittäminen sekä yksilöllisten opintopolkujen ja joustavien tutkinnon suorittamistapojen vahvistamiseen osallistuminen
  • — Osaamisperusteisen, työelämän tarpeita vastaavan, yksilöllisen ja joustavan ammatillisen koulutuksen kehittämisen tukeminen
  • — Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön edistäminen
  • — Oppilaitosten työrauhaa sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevien uudistusten toimeenpanon tuki.
Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuuden parantaminen
  • — Koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tietoperustaisuuden vahvistaminen sekä indikaattori- ja tilannekatsaustuotanto päätöksentekijöiden ja koulutuksen kehittäjien tarpeisiin
  • — Mallien ja käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen opintojen läpäisyasteen nostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi
  • — Ennakointitiedon tuottaminen, määrällisen ja laadullisen ennakoinnin yhteensovittaminen
  • — Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano
  • — Paikallisen ja alueellisten kehittämissuunnitelmien valmistelun tukeminen opetustoimen johdon kehittämisohjelmalla sekä kehittämisverkoston avulla tavoitteena opetushallinnon tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä koulutuksen järjestäjäkentän muutoksesta nousevien opetushallinnon uudistamistarpeiden tukeminen hallitusohjelman ja sen toimintasuunnitelman mukaisesti
  • — Jatketaan Opintopolku.fi -palvelukokonaisuuden kehittämistä ja laajentamista. Kehitetään uutta todennetun osaamisen rekisteriä. Korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää kehitetään toisen vaiheen edellyttämin toiminnallisuuksin.
Rakenteellinen kehittäminen
  • — Kehittämistoiminnan kokoaminen laajoihin, kansallista koulutuspolitiikkaa tukeviin hankkeisiin
  • — Opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen tukemaan eri koulutusmuotojen ja koko opetustoimen kansallisia kehittämisohjelmia siten, että yhteyttä opettajien peruskoulutukseen tiivistetään
  • — Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen tukeminen
  • — Tutkintotoimikuntien toiminnan kehittäminen ja määrän vähentäminen sekä Opetushallituksen yhteyteen perustettavan näyttötutkintosihteeristön toiminnan organisointi
  • — Koulutustoimikuntien toiminnan kehittäminen.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Opetushallitus kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja -prosessejaan sekä palveluitaan tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä
  • — Opetushallitus kehittää toimintaansa Opetushallituksen sopeuttamissuunnitelman mukaisesti
  • — Opetushallitus tukee maksullisella palvelutoiminnallaan koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja edistää opetustoimen tuloksellisuutta
  • — Opetushallitus turvaa vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuuden
  • — Opetushallituksen liiketaloudellisen toiminnan tavoitteena on taloudellisen kannattavuuden säilyminen.
Tuotokset ja laadunhallinta

Opetushallituksen suoritteet (kpl)

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
           
1. Perustoiminnan tuotoksia          
Opetussuunnitelmien perusteet 2 - 3 - 1
Tutkinnon perusteet/ammattikoulutus          
— Perustutkinnot 1 1 52 52 15
— Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 45 40 30 30 30
— Ammatillisen, lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteishaun hakijamäärät 314 500 349 035 281 130 262 000 260 000
— Opintopolku-palvelun käyttäjämäärät       2 500 000 3 000 000
— Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallistuneiden määrät 33 042 27 946 35 068 20 000 20 000
           
2. Maksullisen palvelutoiminnan tuotokset          
Julkisoikeudelliset suoritteet          
— Opetushallinnon tutkinto 345 460 349 300 300
— Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta 720 897 853 850 850
— Valtionhallinnon kielitutkinnot 1 200 1 249 1 034 1 200 1 200
— Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen tutkintomaksut (kpl) 48 000 49 419 49 000 47 000 47 000
Liiketaloudelliset suoritteet          
— Koulutettavapäivät 12 995 10 922 10 671 10 000 10 000
— Tilatut konsultoinnit ja arvioinnit 59 27 4 4 4
— Myydyt julkaisut ja oppimateriaalituotteet 69 140 73 672 62 771 60 000 60 000
— Ulkomaisten tutkintojen vastaavuuslausunnot 71 60 51 50 50
           
3. Palvelukyvyn tunnuslukuja          
— Tutkinnon tunnustamista koskevien päätösten käsittelyaika (kk) 3,5 3,5 3,0 3,5 3,5
— Maksullisten koulutusten asiakastyytyväisyys (1—5) 4,3 4,3 4,3 4,1 4,1
Henkilöstövoimavarat
  • — Opetushallituksen henkilöstön asiantuntijuus ja osaaminen perustuvat tietoperusteisuuteen, verkostoitumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
  • — Opetushallitus kehittää johtamista ja esimiestyötä.
  • — Opetushallitus edistää työhyvinvointia ottamalla huomioon työntekijöiden ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät.
  • — Opetushallitus turvaa riittävät resurssit ydintehtävien hoitamiseen kehittämällä henkilöstörakennetta, henkilöstösuunnittelua, työtä ja osaamista sekä toimimalla verkostoyhteistyössä.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
           
Henkilötyövuodet (mom. 29.01.02) 264 261 251 217 223
Henkilötyövuodet (muut momentit) 23 24 20 20 20
Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä, % 8,2 15,5 9,8 6,1 9,0
Työtyytyväisyysindeksi 3,4 3,5 3,3 3,6 3,4
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,6 8,1 7,7 8,0 7,5
Koulutustasoindeksi 6,1 6,2 6,2 6,0 3,1

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 
2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 31 505 30 235 29 450
Bruttotulot 8 027 8 000 7 600
Nettomenot 23 478 22 235 21 850
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 230    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 420    

Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 1 289 1 250 1 280
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 807 1 900 1 930
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -518 -650 -650
Kustannusvastaavuus, % 71 66 66
       
Hintatuki 330 650 650
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 90 100 100

Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muut liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 2 245 2 550 2 550
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 866 2 100 2 300
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 379 450 250
Kustannusvastaavuus, % 120 121 111

Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 3 618 3 500 3 550
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 576 3 500 3 550
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 42 - -
Kustannusvastaavuus, % 101 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momenteille 28.90.30, 29.10.01, 29.20.30 ja 29.30.21) -150
Perustoiminnan turvaaminen (siirto momentilta 29.30.20) 325
Säästöjen jaksottaminen (siirron palautus momentille 29.10.01) -525
Säästöjen jaksottaminen (siirron palautus momentille 29.30.20) -500
Todennetun osaamisen rekisteri (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 880
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -196
Palkkaliukumasäästö -56
Palkkausten tarkistukset 86
Toimintamenojen tuottavuussäästö -99
Toimintamenosäästö (HO 2015) -130
Vuokramenojen indeksikorotus 15
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -22
Tasomuutos -13
Yhteensä -385

2016 talousarvio 21 850 000
2015 I lisätalousarvio 880 000
2015 talousarvio 22 235 000
2014 tilinpäätös 22 668 000

03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 267 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) 1 600 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen

2) 2 930 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin.

Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot.

Selvitysosa:Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän, kulttuurin ja kansalaistoiminnan alueilla sekä nuorison keskuudessa erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien sekä tiedon avulla.

Toiminnan tavoitteena on aidosti kansainvälinen ja avarakatseinen yhteiskunta, jonka jäsenet osaavat ja haluavat toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja näkevät erilaisuuden rikkautena.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOlle seuraavat tavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

  • — toimeenpanee apuraha- ja muita liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmia sekä vastaa Euroopan unionin Erasmus + -ohjelman sekä Luova Eurooppa -ohjelman, Kansalaisten Eurooppa ja Management Partnership -ohjelman kansallisesta toimeenpanosta ja pohjoismaisen Nordplus- ja Nordkurs-ohjelman toimeenpanosta
  • — vahvistaa kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä sekä edistää suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä varsinkin painopistealueina olevien Brasilian, Kiinan, Pohjois-Amerikan sekä Venäjän kanssa
  • — koordinoi Science without Borders -ohjelman opiskelijaliikkuvuusosiota Brasilian kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti
  • — kehittää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa
  • — vahvistaa omaa asiantuntijarooliaan, lisää eri kohderyhmille tarkoitettujen ohjelmien osallistujamääriä sekä tehostaa informaation ja tiedon tuottamista ja levittämistä koskien suomalaisten ja ulkomaisten toimijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä
  • — edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua ohjelmiin tiedottamalla kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja seuraamalla toiminnan kansallista ja alueellista vaikuttavuutta.

Määrälliset tavoitteet

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
           
EU:n Erasmus + -ohjelma1) 21 998 22 056 23 521 18 990 19 570
— Suomesta lähteneet 15 236 14 941 13 553 10 900 11 400
— Suomeen saapuvat2) 6 762 7 115 7 030 7 000 7 050
— Nuoriso-ohjelmaan osallistujat       1 090 1 120
EU:n nuorisotoimintaohjelmaan (YiA) osallistuvat3) 3 744 3 954 2 938    
Rahoitus Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista          
— Nordplus Högre utbildning (opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus)     3 428 3 800 3 800
Rahoitus kansallisista määrärahoista          
— Eurooppa     154  300  200
— Aasia 4)  126  200  322  250  200
— Pohjois-Amerikka  116  250  136  250  200
— Venäjä  889  500  870  850  850
— Muut apurahat ja kansainvälinen harjoittelu  686  510  259  360  300
North-South -kehitysmaaohjelma  492  300  459  450  450
Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen          
— kesäkurssiapurahat ja opetusvierailut  223  270  233  270  230
Yhteensä 28 274 28 040 29 382 25 520 25 800

1) Vuoteen 2013 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma, vuodesta 2014 yhdistetty Erasmus + -ohjelma

2) Seurantaindikaattori. Rahoitus ei tule Suomesta.

3) Vuodesta 2014 yhdistetty Erasmus + -ohjelma

4) Vuodesta 2013 vain Kiina

Toiminnallinen tehokkuus

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä sekä vahvistetaan kestävän kehityksen mukaista toimintaa.

CIMO tiivistää yhteistyötä hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Toiminnan tuloksellisuutta tuetaan panostamalla henkilöstökoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen päämääränä tasa-arvoinen, ammatillisesti korkeatasoinen työyhteisö, jossa henkilöstön asiantuntijuus kasvaa sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen avulla.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
   
Henkilötyövuodet:        
— CIMO  109,4  107,0  106,1  107,0  107,0
— Ulkomaanlehtorit  20,8  19,3  17,1  19,0  18,0
Yhteensä  130,2  126,3  123,2  126,0  125,0
Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä, %  21,4  18,9  17,7  19,0  18,0
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5)  3,3  3,6  3,4  3,6  3,6
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv  8,7  9,3  11,1  8,0  8,0
Koulutustasoindeksi  6,1  6,2  6,2  6,2  6,2

Päätösosan kohdassa 1) tarkoitetut palkkausmenot määräytyvät soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajien ohjesäännön mukaisesti.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 35 777 38 962 39 809
Bruttotulot 27 744 30 540 31 542
Nettomenot 8 032 8 422 8 267
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 346    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 968    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -86
Palkkaliukumasäästö -8
Palkkausten tarkistukset 22
Toimintamenojen tuottavuussäästö -43
Toimintamenosäästö (HO 2015) -30
Vuokramenojen indeksikorotus 5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -8
Yhteensä -155

2016 talousarvio 8 267 000
2015 talousarvio 8 422 000
2014 tilinpäätös 8 655 000

04. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 871 000 euroa.

Selvitysosa:Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toimii koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolista arviointia suorittavana riippumattomana asiantuntijaorganisaationa, joka tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämistä varten.

Arviointikeskuksen tehtävänä on:

  • — toteuttaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä opetuksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti
  • — tehdä arviointisuunnitelman mukaisesti perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamista koskevia oppimistulosten arviointeja, ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkinnon perusteiden sekä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamista koskevia oppimistulosten arviointeja
  • — tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa
  • — kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia
  • — huolehtia muista tehtävistä, jotka säädetään tai määrätään sen tehtäviksi.

Arviointikeskuksen yhteydessä toimiva arviointineuvosto osallistuu arviointikeskuksen strategiseen suunnitteluun, päättää laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä lausunnoista ja aloitteista, laatii esityksen arviointisuunnitelmasta arvioitavista kohteista aikatauluineen sekä esityksen arviointisuunnitelman muutoksista.

Arviontineuvoston yhteydessä toimiva korkeakoulujen arviointijaosto päättää korkeakouluja koskevien arviointien hankesuunnitelmasta, suunnittelu- ja arviointiryhmien kokoonpanosta sekä korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointien lopputulosten hyväksymisestä.

Arviointikeskuksen asettaman arviointiasiain neuvottelukunnan tehtävänä on edistää arviointikeskuksen ja sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä arviointikeskuksen tuottaman arviointitiedon hyödyntämistä.

Arviointikeskuksen toimintaperiaatteena on:

  • — noudattaa arvioinnin riippumattomuuden ja kehittävän arvioinnin periaatetta
  • — julkistaa käyttämänsä arviointiperusteet ja arviointiensa tulokset
  • — huolehtia tiedonvälityksestä sidosryhmille
  • — toimittaa arvioinnissa mukana olleille oppilaitoksille, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä korkeakouluille niitä koskevat arviointitulokset
  • — osallistua kansainväliseen arviointitoimintaan ja yhteistyöhön
  • — osallistua säännöllisesti oman toimintansa ulkopuoliseen arviointiin.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tavoitteena on:

  • — suorittaa vuosille 2016—2019 vahvistettavaan arviointisuunnitelmaan vuodelle 2016 sisältyvät tehtävät
  • — käynnistää oppimistulosten arvioinnin sähköisten järjestelmien suunnittelu toimialan kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa
  • — parantaa auditointien vaikuttavuutta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, suoritteet

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Arvioinnit ja auditoinnit, kpl 31 43 45
— yleissivistävä 8 11 12
— ammatillinen 14 18 19
— korkeakoulutus 6 9 9
— sektorirajat ylittävät 3 5 5
       
Arviointiraportit, kpl 11 26 35
— yleissivistävä 8 6 9
— ammatillinen 3 9 11
— korkeakoulutus   8 10
— sektorirajat ylittävät   3 5
       
Tiedotus- ja julkistamistilaisuudet, kpl 6 20 30
Tilaisuuksien osallistujat 475 600 600

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 3 320 3 991 3 971
Bruttotulot 621 100 100
Nettomenot 2 699 3 891 3 871
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 037    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 913    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -2
Palkkaliukumasäästö -11
Palkkausten tarkistukset 23
Toimintamenosäästö (HO 2015) -30
Yhteensä -20

2016 talousarvio 3 871 000
2015 talousarvio 3 891 000
2014 tilinpäätös 3 575 000

21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 543 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön

2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin

3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Fulbright-stipendivaihtotoiminta 269 000
Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 500 000
Muut kansainväliset hankkeet 2 774 000
Yhteensä 3 543 000

Määrärahalla rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan monenkeskiseen ja kahdenväliseen kansainväliseen yhteistyöhön, ulkosuomalaistoimintaan sekä sukukansayhteistyöhön liittyviä hankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maailman lehdistönvapauden konferenssi 2016 160
Menosäästön uudelleenkohdennus -100
Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 500
Järjestötukien säästö (HO 2015) -543
Yhteensä 17

2016 talousarvio 3 543 000
2015 talousarvio 3 526 000
2014 tilinpäätös 3 726 000

22. (29.01.22, osa) Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 263 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia valtionhallinnossa ja oppilaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti.


2016 talousarvio 14 263 000
2015 talousarvio 14 263 000
2014 tilinpäätös 14 263 000

29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 28 489 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 23.01.29 -183
Siirto momentille 29.80.41 -838
Valtori (siirto momentille 28.01.29) -339
Tasomuutos 651
Yhteensä -709

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 28 489 000
2015 talousarvio 29 198 000
2014 tilinpäätös 33 716 873

50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 779 000 euroa.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 575 000
2. Paasikivi-Seura 10 000
3. Tammenlehvän perinneliitto 63 000
4. Ruotsinkielisen viittomakielen elvytysohjelma 131 000
Yhteensä 779 000

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Järjestötukien säästö (HO 2015) -119
Tasomuutos -100
Yhteensä -219

2016 talousarvio 779 000
2015 talousarvio 998 000
2014 tilinpäätös 748 000

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 321 000 euroa.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Avustus ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 §) 2 543 000
2. Avustukset Suomen Merimieskirkolle 134 000
  — mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään) 52 000
3. Avustukset eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 32 000
4. Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 532 000
5. Avustus uskontojen vuoropuhelun edistämiseen 80 000
Yhteensä 3 321 000

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksikorotus ortodoksisen kirkon avustukseen 33
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -150
Rotterdamin merimieskirkon peruskorjauksen rahoituksen päättyminen -400
Tasokorotus liittyen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusuudistukseen 1 000
Järjestötukien säästö (HO 2015) -503
Tasomuutos 48
Yhteensä 28

2016 talousarvio 3 321 000
2015 I lisätalousarvio 100 000
2015 talousarvio 3 293 000
2014 tilinpäätös 3 298 000

52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 114 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) mukaiseen rahoitukseen.

Selvitysosa:Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitus uudistuu. Seurakuntien oikeus yhteisöveron tuottoon poistuu ja tilalle tulee lakisääteinen valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin. Rahoituksen perusteena ovat hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvät laissa säädetyt tehtävät. Rahoituksen määräksi vuonna 2016 on laissa säädetty 114 000 000 euroa. Rahoituksen määrää korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti.


2016 talousarvio 114 000 000

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 226 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Unescon jäsenmaksu 1 478 000
Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 37 000
Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 5 000
Suomen maksuosuus WIPOlle 110 000
Suomen maksuosuus ICCROMille 22 000
Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuvat menot 15 000
OECD/CERI jäsenmaksu 26 000
Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMAGES-rahastoon 320 000
Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 22 000
Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 32 000
Suomen maksuosuus WADAlle 57 000
OECD/INES jäsenmaksu 28 000
Suomen maksuosuus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevasta Unescon yleissopimuksesta 20 000
Suomen maksuosuus urheilun dopinginvastaisesta Unescon yleissopimuksesta 20 000
Suomen maksuosuus aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevasta Unescon yleissopimuksesta 16 000
Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston urheilua koskevasta laajennetusta osittaissopimuksesta 18 000
Yhteensä 2 226 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valuuttakurssimuutoksiin varautuminen Unescon jäsenmaksussa 28
Yhteensä 28

2016 talousarvio 2 226 000
2015 talousarvio 2 198 000
2014 tilinpäätös 2 051 498