Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
            95. Kurssivaihtelut

Talousarvioesitys 2016

30. Sotilaallinen kriisinhallintaPDF-versio

Selvitysosa:Kriisinhallinta on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeinen keino, jolla edistetään Suomen turvallisuutta ja maailman konfliktialueiden vakautta. Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on osa puolustusvoimien toimintaa ja suorituskyvyn kehittämistä. Puolustusvoimat käyttää kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan samoja suorituskykyjä kuin Suomen puolustamiseen. Suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden operaatioissa. Puolustusvoimat kehittää valmiuksia osallistua myös koulutus-, neuvonta- ja tukitehtäviin kriisialueilla.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Sotilaalliselle kriisinhallinnalle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen
  • — Puolustusvoimat on toteuttanut sille osoitetut kriisinhallintatehtävät.
  • — Puolustusvoimilla on valmius osallistua uusiin operaatioihin ja koulutus- ja neuvontatehtäviin.
  • — Puolustusvoimat käyttää sotilaallisessa kriisinhallinnassa ensisijaisesti joukkoluettelon evaluoituja yksiköitä.
  • — Suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden operaatioissa.

Sotilaallisen kriisinhallinnan menot (milj. euroa)1)

  2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
       
Sotilaallisen kriisinhallinnan menot (PLM)     85,6
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (UM) 54,2 52,8  
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja ylläpitomenot (PLM) 47,1 38,6  
Yhteensä 101,3 91,4 85,6

1) Vuoden 2014 osalta kassaperusteinen toteutuma. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä UM:n pääluokkaan aiemmin budjetoitu osuus sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoista (kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot) on yhdistetty hallitusohjelman mukaisesti sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin puolustusministeriön pääluokassa. Ei sisällä kriisinhallintaan käytetyn kansallisen puolustuksen materiaalin hankkimisesta aiheutuvia menoja eikä arvonlisäveromenoja. Kriisinhallintajoukkojen suorituskyky perustuu pääosin kansallisen puolustuksen materiaaliin, jota täydennetään momentin 27.30.20 määrärahoilla hankitulla, olosuhteiden ja tehtävien kannalta välttämättömällä erikoismateriaalilla.

20. Sotilaallisen kriisinhallinnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 85 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen

2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin

3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen

4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen

5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen

6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin

7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin

8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen

9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden materiaaliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu

10) SALIS-sopimuksen mukaisen ilmakuljetusjärjestelyn Suomen maksuosuuden hallinnollisten kulujen maksamiseen

11) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin

12) Suomen osallistumisesta kansainväliseen helikopterirahastoon aiheutuviin menoihin

13) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin

14) kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
01. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 3 183 000
02. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 1 265 000
03. Sotilastarkkailijatoiminnan menot 3 355 000
04. Resolute Support -operaatio, Afganistan 9 000 000
05. Irakin koulutusoperaation menot 9 800 000
07. Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot 11 105 000
08. Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 1 000
09. EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenot sekä siirtokorvaukset 2 645 000
11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 474 000
13. Atalanta-operaation menot 965 000
15. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 37 430 000
16. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 1 723 000
17. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 2 813 000
20. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansainvälisestä helikopterirahastosta aiheutuviin menoihin, Pohjoismaiden Base Camp -pooliin osallistumisesta aiheutuviin menoihin, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 798 000
Yhteensä 85 557 000

Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti momentille on yhdistetty ulkoasiainministeriön pääluokan momentin 24.10.20 sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahat.

Määräraha on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2016. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan olevan noin 570 henkilötyövuotta.

Jatkossa vähennetään osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin, keskittyen sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Tämän johdosta määrärahatarve vähenee vuodesta 2016 asteittain.

Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannusten korvaukset ja muut tulot tuloutetaan momentille 12.27.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiempiin kehyspäätöksiin perustuvat muutokset -7 604
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016) 699
Libanonin operaation johtovaltiovastuun jatko 31.5.2016 asti 11 000
Siirto momentilta 24.10.20 (HO 2015) 43 000
Toteutunut kustannustasotarkistus (2014) -296
Säästöpäätös -5 000
Tasomuutos 5 200
Yhteensä 46 999

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio 85 557 000
2015 I lisätalousarvio 8 864 000
2015 talousarvio 38 558 000
2014 tilinpäätös 57 266 000

95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin.


2016 talousarvio 10 000
2015 talousarvio 10 000
2014 tilinpäätös 5 950