Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
       11. Verot ja veronluonteiset tulot
         01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
         04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2016

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa: Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 40,8 mrd. euroa vuonna 2016. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuodelle 2015 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2016 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Veroperustemuutokset vuonna 2016

Vuonna 2016 veropolitiikan liikkumavaraa rajoittavat valtiontalouden suuri alijäämä sekä julkisen talouden sopeutustarve. Julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi hallitusohjelman veronkevennykset toteutetaan asteittain vaalikauden aikana. Vuonna 2016 valtiontaloutta tasapainotetaan toteuttamalla hallitusohjelmassa sovittuja veronkiristyksiä.

Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa vuonna 2016. Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2016 ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Yleisradioveron parametreja tarkistetaan Yleisradio Oy:lle siirrettävän määrärahan indeksijäädytyksen johdosta siten, että pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon, jolloin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee noin 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoista osuutta pienennetään. Lisäksi valtion tuloveroasteikon v. 2013 väliaikaisena käyttöön otetun ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa alennetaan 90 000 eurosta 72 300 euroon vuosille 2016 ja 2017 ja ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin vuodesta 2016 alkaen.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään vuonna 2016 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2016 (milj. euroa)

 Vaikutus vuonna 2016Vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatuloverot  
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus ansiotason nousua vastaavasti-105-115
— työtulovähennyksen korottaminen-190-210
— yle-veron tasokorjaus-18-20
— ns. solidaarisuusveron alarajan alentaminen3134
— ylemmän pääomaverokannan korottaminen1734
— yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus-3-3
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös1011
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki1011
— luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta-10-20
  — avainhenkilölain jatkaminen1)910
— tehokas katuminen710
Yhteisövero  
— kuntien ja seurakuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden päättyminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki305357
Valmisteverot  
— tupakkaveron korotus3568
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotus7885
— nestekaasun verottomuuden poisto, edellisen eduskunnan hyväksymä laki910
— turpeen veron alentaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki2)-11-12
Ajoneuvovero  
— ajoneuvoveron korotus v. 2016, edellisen eduskunnan hyväksymä laki100180
Autovero  
— autoveron alennus-31-31
Jätevero  
— jäteveron korotus45
Yhteensä247404
— josta verotuottoa lisäävät615815
— josta verotuottoa vähentävät-368-411

1) Avainhenkilölain mukaisesti verovelvollinen on lähdeveron (35 %) piirissä sen sijaan, että ansiotulot verotettaisiin normaaliin tapaan valtion- ja kunnallisverotuksessa. Koska lähdevero kertyy yksinomaan valtiolle, laki lisää valtion verotuloja mutta vähentää muiden veronsaajien verotuloja.

2) Turpeen vero alenee, jos EU-komissio hyväksyy metsähakkeen tukijärjestelmän muutoksen.

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät v. 2016 valtion verotuloja yhteensä noin 0,4 mrd. euroa vuositasolla.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2013—2016 (milj. euroa)

 2013
tilinpäätös
2014
tilinpäätös
2015
TA+I LTA+II LTA+III LTAE
2016
esitys
     
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot12 06212 32812 60612 895
Liikevaihtoon perustuvat verot17 29817 45917 57617 813
Valmisteverot6 5736 5636 8707 059
Muut verot ja veronluonteiset tulot2 8072 9212 8763 015
Yhteensä38 74039 27139 92740 782

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien tasolla.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

 201420152016
    
Sektoreittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä43,944,544,2
Valtio20,821,020,8
Kunnat10,310,610,3
Soturahastot12,813,013,1
    
Verolajeittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä43,944,544,2
Välittömät verot16,717,216,8
Tuotannon ja tuonnin verot14,414,414,3
Sosiaalivakuutusmaksut12,813,013,1
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2016 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 25,3 mrd. euroa, josta 16,6 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2015 ja 2016. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2016 verotukia kasvattaa esitetty työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta muodostuu uusi verotuki. Nestekaasun verottomuudesta aiheutuva verotuki puolestaan poistuu.

Verotuet 2015 ja 2016

 2015, kpl2015, milj. euroa2016, kpl2016, milj. euroa
     
Henkilöverotus5015 4655116 139
Elinkeinoverotus2887128897
Maa- ja metsätalouden verotus2012220127
Varainsiirtoverotus122 099122 099
Kiinteistöverotus76237600
Perintö- ja lahjaverotus1522715237
Arvonlisäverotus202 921203 015
Valmisteverotus282 099272 147
Sosiaalivakuutusmaksut6ei voida laskea6ei voida laskea
Yhteensä18624 42718625 261

Osaston tuloarviot vuosina 2014—2016

  v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
  1000 €%
 
01.Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot12 328 02711 993 00012 895 000902 0008
01.Ansio- ja pääomatuloverot9 117 0568 866 0009 217 000351 0004
02.Yhteisövero2 432 7592 467 0002 877 000410 00017
03.Korkotulojen lähdevero141 652120 00091 000-29 000-24
04.Perintö- ja lahjavero499 060540 000710 000170 00031
(05.)Pankkivero137 5000
(06.)Voimalaitosvero0
04.Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut17 458 90617 849 50017 812 800-36 7000
01.Arvonlisävero16 552 72116 932 00016 868 000-64 0000
02.Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero749 584760 000785 00025 0003
03.Apteekkimaksut156 601157 500159 8002 3001
08.Valmisteverot6 562 8087 107 0007 059 000-48 000-1
01.Tupakkavero785 292863 000929 00066 0008
04.Alkoholijuomavero1 393 9811 384 0001 340 000-44 000-3
05.Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero256 794264 000257 000-7 000-3
07.Energiaverot4 112 7044 581 0004 518 000-63 000-1
08.Eräiden juomapakkausten valmistevero14 03715 00015 0000
10.Muut verot2 760 1242 853 0002 902 00049 0002
03.Autovero917 993993 000839 000-154 000-16
05.Varainsiirtovero702 164614 000698 00084 00014
06.Arpajaisvero218 395225 000225 0000
07.Ajoneuvovero877 619957 0001 115 000158 00017
08.Jätevero43 95464 00025 000-39 000-61
19.Muut veronluonteiset tulot160 497108 810112 9524 1424
(02.)Lästimaksut1 0510
03.Ratavero18 0575 4505 341-109-2
04.Eräät viestinnän maksut28 20428 78328 570-213-1
05.Eräät liikenteen maksut15 86218 42918 7513222
06.Väylämaksut87 58742 62844 8002 1725
(07.)Katsastustoiminnan valvontamaksu00
08.Öljyjätemaksu3 4294 0004 0000
09.Muut verotulot3 4423 5006 0002 50071
10.Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 8653 0203 090702
11.Rahoitusvakausviraston hallintomaksut3 0002 400-600-20
Yhteensä39 270 36439 911 31040 781 752870 4422