Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
              50. Eräät avustukset
              (70.) Kaluston hankinta
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

80. (29.80 ja 29.01, osa) Taide ja kulttuuriPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Kulttuuripolitiikan tavoitteena on vahvistaa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä kulttuurin perustaa, parantaa luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, lisätä kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia sekä tukea kulttuurin taloutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa näitä tavoitteita taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeuspolitiikan sekä audiovisuaalisen politiikan keinoin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä on huolehtia erityisesti kulttuurin toimialan lainsäädännöstä, hallintorakenteesta ja -käytännöistä, rahoituksesta, strategisesta ohjauksesta ja muista yleisistä toiminnan edellytyksistä. Valtion ohella kuntien rooli kulttuuripolitiikan toteuttamisessa on merkittävä. Myös kotitaloudet ohjaavat valinnoillaan kulttuuripolitiikkaa sijoittamalla kulttuuriin ja joukkoviestintään yli kuusinkertaisesti valtion ja kuntien yhteenlaskettuun kulttuuritukeen verrattuna.

Kulttuuripolitiikan keinoin edistetään myös eri hallinnonaloja läpäisevien kehittämistehtävien, kuten kestävän kehityksen, perus- ja ihmisoikeuksien, maahanmuuttajien kaksisuuntaisen kotoutumisen, taiteilijapolitiikan, luovuus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, matkailu- ja alueiden kehittämispolitiikan, lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan toimeenpanoa. Samalla huolehditaan kaikkien väestöryhmien kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta.

Taiteen ja kulttuurin perustan vahvistamisen haasteita ovat taidehallinnon rakenteellisten uudistusten tavoiteltujen vaikutusten varmistaminen, taiteen ja kulttuurin toimialan perustan ja elinvoimaisuuden säilyttäminen rahoituksen vähentyessä sekä rahoitusjärjestelmien kehittäminen. Huolehditaan monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämistarpeista taiteen ja kulttuurin toimialoilla sekä turvallisen mediaympäristön kehittämisestä.

Luovan työn tekijöiden ja taiteilijoiden toiminta- ja toimeentuloedellytyksiä pyritään monipuolistamaan.

Kansalaisten kulttuuriosallistumisen tavoitealueella haasteena on vahvistaa eri väestöryhmien, erityisesti vähän osallistuvien osallisuutta ja osallistumista kulttuuriin, turvata kirjasto-, kulttuuri- ja tietopalvelujen tasavertainen saatavuus ja saavutettavuus maan eri osissa sekä kulttuuriperintöaineistojen digitaalinen saatavuus ja säilyttäminen. Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja osallistumisen lisäämiseen tarvitaan uusia malleja ja tapoja. Tekijänoikeusratkaisuilla tuetaan opetusta ja tutkimusta sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden toimintaa.

Kulttuurin ja luovan talouden haasteita ovat taiteen ja kulttuurin sekä audiovisuaalisen alan kotimarkkinoiden ja kulttuuriviennin vahvistaminen, kulttuurin ja matkailun toimialojen yhteistyön lisääminen, kulttuurin kansainvälisten suurtapahtumien tukijärjestelyt sekä audiovisuaalisen ja muiden kulttuuri- ja taidealojen tuote- ja palvelukehitysrahoituksen ja yrittäjyyden edellytysten, kuten osaamisen, tuote- ja palvelukehityksen parantaminen. Tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä parannetaan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä ja edistetään kulttuuria ja luovaa taloutta.

Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2016 ovat:

Kulttuuripolitiikan tavoitteet Keskeisimmät toimenpiteet
   
Kulttuurin perustan vahvistaminen: — Tuetaan Taiteen edistämiskeskuksen toiminnan vakiintumista ja tehostumista.
— Edistetään medialukutaitoa, media- ja elokuvakasvatusta ja yleisten kirjastojen mediakasvatustyötä.
  Vahvistetaan elokuva- ja audiovisuaalisen alan rakenteita, uudistetaan lainsäädäntöä ja kehitetään tukirakenteita.
  — Parannetaan digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastoaineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä osana kansallista digitaalista kirjastoa.
  — Annetaan hallituksen esitys uudeksi kirjastolaiksi huomioiden maakuntakirjastojen määrän vähentäminen.
— Tuetaan taiteen ja kulttuurin aluetoimijoita sekä viranomais- ja muiden toimijoiden yhteistyötä.
  — Vastataan maailmanperintöstrategian toimeenpanosta.
  — Laaditaan museopoliittinen ohjelma.
  — Käynnistetään muinaismuistolainsäädännön uudistaminen.
  — Hyödynnetään kulttuuripoliittista sektoritutkimusta.
Luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantaminen: — Edistetään taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja teosten kansainvälistä liikkuvuutta sekä toimijoiden kansainvälistä verkostoitumista.
— Kehitetään taiteen ja kulttuurin tukirakenteita ottaen huomioon vapaan ammattilaiskentän tarpeet.
— Edistetään julkisen rakentamisen ns. prosentti taiteeseen -periaatetta.
  — Edistetään audiovisuaalisen kulttuurin rahoituspohjan laajentamista.
Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen edellytysten lisääminen: — Museoiden, orkestereiden ja teattereiden valtionosuusjärjestelmän kehittämistä jatketaan.
— Parannetaan kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta, saavutettavuutta ja moninaisuutta sekä eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia mm. kulttuuripassi-järjestelmällä.
— Lisätään lasten kulttuurikompetenssia ja mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin.
  — Jatketaan kulttuuritapahtumien avustuskäytänteiden uudistamista.
  — Edistetään kirjasto- ja tietopalveluja väestön kunnallisina perus- ja lähipalveluina.
— Tuetaan taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaa.
— Edistetään aineettoman kulttuuriperinnön elinvoimaisena säilymistä.
Kulttuurin ja luovan talouden edistäminen: — Tuetaan kulttuuriyrittäjyyttä ja -vientiä tavoitteena luovien alojen työpaikkojen syntyminen sekä luovien alojen elinkeinotoiminnan ja kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen vahvistaminen.
— Toimeenpannaan valtioneuvoston periaatepäätöstä aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta.
— Tuetaan kulttuurin ja luovan talouden asemaa pohjoismaisessa ja Venäjä-yhteistyössä.
  — Jatketaan resurssien puitteissa CreaDemo-tukiohjelman kehittämistä.
  — Edistetään digitaalisten markkinoiden toimivuutta ja vähennetään laitonta verkkojakelua.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta pitää hyvänä hallituksen kärkihanketta, jolla parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriin. Myös prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan muille kuin visuaalisille taiteenaloille ja laajemmin kulttuuriin. Toimenpiteisiin on varattu vuosille 2016—2018 yhteensä 10 milj. euroa, josta vuoden 2016 osuus on 2,6 milj. euroa.

Muutoin taiteen ja kulttuurin resurssit pienenevät; säästöt ovat yhteensä 13,0 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Kulttuurille ja taiteelle ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 458 milj. euroa, josta yleisten budjettivarojen osuus on 225 milj. euroa ja veikkausvoittovarojen osuus 233 milj. euroa. Määrärahatasoa alentaa edellisen hallituksen päättämien museoiden, teattereiden ja orkestereiden leikkausten toteuttaminen sekä hallitusohjelman mukainen indeksikorotusten jäädyttäminen.

Myös hallinnonalan virastojen määrärahatilanne on tiukka. Muun muassa Taiteen edistämiskeskus, Museovirasto ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ovat jo vähentäneet toimintamenojaan ja henkilöstöään, mutta säästöpäätökset edellyttävät vielä lisävähennyksiä. Museovirasto on jo ilmoittanut yt-neuvottelujen käynnistämisestä.

Virastoilta edellytetään toimintatapojen uudistamista ja tuottavuuden lisäämistä. Valiokunnan mielestä näiden toimien rinnalla on myös arvioitava virastojen ydintehtävien laajuutta ja niiden tarkoituksenmukaista hoitamista.

Audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä

Monissa maissa on käytössä erilaisia elokuva-alan tuotantokannustimia, joilla pyritään edistämään ulkomaisten ja kotimaisten elokuva- ym. produktioiden sijoittumista ao. maahan. Suomessa sellaisia ei ole käytössä, mistä johtuen kansainväliset tuotannot ja enenevässä määrin myös kotimainen tuotanto hakeutuvat sellaisiin maihin, joissa kannustimet ovat käytössä.

Tuotantokannustimet merkitsevät käytännössä sitä, että tuotantoyhtiöille myönnetään jälkikäteen kuitteja vastaan palautusta niiden ostamista tavaroista ja palveluista. Saadun selvityksen mukaan kannustimista on saatu hyviä tuloksia. Esim. Ranskassa 40 milj. euron kannustimet tuottivat 72 ulkomaista tuotantoa, 365 milj. euroa investointeja ja 11 500 työpaikkaa vuosina 2009—2013. Elokuvat vaikuttavat selvästi myös maabrändiin ja matkailijavirtojen tuomiin tuloihin, sillä vuonna 2012 arviolta 40 milj. matkailijaa teki matkakohdetta koskevan päätöksen sen perusteella, missä jokin elokuva oli kuvattu. Kannustimia on käytössä ympäri maailman, mm. Islannissa, Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa. Euroopassa kannustimet ovat käytössä 17 maassa, ja ensi vuonna ne otetaan käyttöön myös Norjassa ja Virossa.

Saadun selvityksen mukaan Suomessa tehtyjen alustavien laskelmien mukaan kokonaishyödyksi arvioidaan esimerkiksi 13,3 milj. euron valtion panostuksella 140 milj. euroa.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 37/2014 vp), jossa se painotti tuotantokannustinjärjestelmän selvittämistä ja arviointia. Myös sivistysvaliokunta on ensi vuoden talousarviosta antamassaan lausunnossa (SiVL 3/2015 vp) kiirehtinyt av-alan kannustinjärjestelmään liittyvien lainsäädännöllisten ja rahoituksellisten edellytysten selvittämistä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää mahdollisuudet ja keinot kannustinjärjestelmän käyttöönottoon siten, että sillä edistetään kotimaisten ja ulkomaisten elokuva- ym. produktioiden toteuttamista Suomessa. Mikäli päädytään määräaikaiseen kokeiluun, sen tulee olla riittävän pitkäkestoinen, jotta kannustimen vaikutuksista saadaan riittävästi tietoa.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti tarpeen sekä lainsäädännölliset ja rahoitukselliset edellytykset kilpailukykyisen av-alan tuotantokannustinjärjestelmän kehittämiseksi Suomeen siten, että sillä edistetään merkittävien kotimaisten ja ulkomaisten elokuva- ym. produktioiden sijoittumista maahamme.

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 289 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 10 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus kehittää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uudistumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Taiteen edistämiskeskuksen työ edistää hyvinvointia, kulttuuria ja sen moninaisuutta. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa taiteen ja kulttuurin asemaa ja arvostusta yhteiskuntaa uudistavana monimuotoisena voimavarana ja merkitysten luojana.

Tavoitteen saavuttamiseksi Taiteen edistämiskeskus edistää taidetta ja kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti toteuttamalla kehittämishankkeita, nimittämällä läänintaiteilijoita, myöntämällä rahoitusta ja tukea yhteisöille. Taiteen edistämiskeskus edistää myös taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä tukemalla taiteilijoiden verkottumista, residenssitoimintaa ja toteuttamalla kehittämishankkeita. Virasto osallistuu asiantuntijana myös taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksien edistämiseen. Virasto vastaa yhteydessään olevien itsenäistä päätöksentekovaltaa käyttävien luottamuselinten kuten valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta ja niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta.

Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla.

Taidetoimikuntien tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategioiden laadintaan. Rahoitus on määräaikaista ja perustuu taiteellisen laadun vertaisarviointiin ja laajaan taidepoliittiseen asiantuntemukseen. Apurahapolitiikassa otetaan huomioon hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueellinen jakauma sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asema apurahan hakijoina ja saajina.

Taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.

Tuloksellisuuden tunnusluvut

  2013
toteutuma
2014
toteuma
2016
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Taiteen edistämiskeskus ja alueyksiköt      
Yhteisöjen valtionavustushakemukset 2 300 2 070 2 300
— myönteiset päätökset 990 997 900
Lausunnot valtionavustushakemuksista 850 825 600
Hankekokonaisuudet 80 9 9
Kansainväliset residenssit 5 4 0
Julkaisut ja vaikuttavuuden arvioinnit 4 2 0
Lausunnot, kannanotot ja aloitteet 50 35 35
Valtion taidetoimikunnat ja erillislautakunnat      
Apurahahakemukset 8 200 8 337 8 000
— myönteiset päätökset 1 700 2 402 2 300
Lausunnot valtionavustushakemuksista 1 015 800 800
Alueelliset taidetoimikunnat      
Apurahahakemukset 2 800 3 385 3 200
— myönteiset päätökset 600 707 600
Lausunnot valtionavustushakemuksista 650 950 950
Toiminnallinen tehokkuus      
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) 20 18 17
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 106,3 100 95

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 4 713 4 402 4 309
Bruttotulot 116 20 20
Nettomenot 4 597 4 382 4 289
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 409    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 413    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -13
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -10
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -32
Palkkaliukumasäästö -25
Palkkausten tarkistukset 23
Toimintamenojen tuottavuussäästö -21
Toimintamenosäästö (HO 2015) -15
Vuokramenojen indeksikorotus 4
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -4
Yhteensä -93

2016 talousarvio 4 289 000
2015 I lisätalousarvio 70 000
2015 talousarvio 4 382 000
2014 tilinpäätös 4 601 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 289 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 10 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 23 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 27 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja lisäyksenä 4 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio -23 000
2016 talousarvio 4 289 000
2015 tilinpäätös 4 542 000
2014 tilinpäätös 4 601 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 23 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 96 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 60 000 euroa aiheutuu sähköisen valtionavustustoiminnan edellyttämän digitaalisen palvelun rakentamisesta ja 36 000 euroa (0,6 htv) siirrosta momentilta 29.01.01.


2016 III lisätalousarvio 96 000
2016 II lisätalousarvio -23 000
2016 talousarvio 4 289 000
2015 tilinpäätös 4 542 000
2014 tilinpäätös 4 601 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 96 000 euroa.

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun Suomenlinnan restauroinnista, ylläpidosta ja käyttämisestä sekä maailmanperintökohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoitteena on kansallisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin ja Unescon maailmanperintökohteen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalue säilyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Yhteisön elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tavoitteena on tukea monipuolista asukasrakennetta ja säilyttää alueella riittävät palvelut.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tehokkuuden tavoitteena on Suomenlinnan kunnostusohjelman (2016—2019) mukaisesti vajaakäytössä olevien tai korjauksen takia tyhjillään olevien huoneistojen käyttökuntoon saattaminen. Tavoitteena on vuokratuottojen 1 % kasvu sekä 98 % käyttöaste vuokra-asunnoissa.

Vuokrien kustannusvastaavuusprosentin tavoitteessa otetaan huomioon maailmanperintökohteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden tilojen epätyypillisyys, joka vaikuttaa hoito- ja käyttökustannuksiin.

Tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteena ovat suunnittelun ja rakentamisen taso, asukastyytyväisyys, Lonnan saaren asteittainen käyttöönotto, linnoitukselle soveltuvat kulttuuriohjelmat ja kävijäpalveluiden kehittäminen sekä Suomenlinnan saavutettavuushankkeen saattaminen valmiiksi. Maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä noudatetaan Unescon edellyttämän hallinta- ja hoitosuunnitelman mukaisia toimia.

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka—huhtikuu) 184 000 196 000 190 000
Linnoitusmuureista parhaassa kuntoluokassa koko linnoitusmäärästä (52 800 m2), % 51 25 48
Toiminnallinen tehokkuus      
Maksuperustelain mukaisten vuokrien kustannusvastaavuus, % 74,51 81,72 84
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % 94,26 96 98
Vuokratuotot, kasvu % 2,97 11,2 1
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 91 90,3 81
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) 3,5 3,5 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 8 607 8 089 8 335
Bruttotulot 6 003 5 574 6 130
Nettomenot 2 604 2 524 2 205
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 92    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 461    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poisto -180
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -12
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -10
Palkkaliukumasäästö -8
Palkkausten tarkistukset 16
Säästöpäätös -100
Toimintamenojen tuottavuussäästö -11
Toimintamenosäästö (HO 2015) -20
Tasomuutos 6
Yhteensä -319

2016 talousarvio 2 205 000
2015 talousarvio 2 524 000
2014 tilinpäätös 2 973 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 13 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.


2016 II lisätalousarvio -13 000
2016 talousarvio 2 205 000
2015 tilinpäätös 2 524 000
2014 tilinpäätös 2 973 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 13 000 euroa.

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, viranomainen ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta sekä toimii aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijana yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluu Kansallismuseo, joka vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestää kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Kulttuurin perustan elinvoimaisuutta lisätään

  • —  tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön ja -ympäristön kehittämiseksi ja suojelemiseksi
  • —  osallistumalla aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi

Kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin turvataan

  • —  korostamalla museotoiminnassa asiakaslähtöisyyttä, palvelukykyä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta
  • —  kehittämällä arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden sekä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Toimialaa kehitetään kulttuuriympäristöstrategian, maailmanperintöstrategian ja museopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Kulttuuriympäristötyössä painotetaan valtakunnallisia ja maakunnallisia kysymyksiä, ennakoivaa ja vuorovaikutteista toimintaa, ohjelmallista suojelupolitiikkaa sekä tiedon avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Kansainvälisessä yhteistyössä toimitaan aktiivisesti erityisesti Unescon maailmanperintökomitean jäsenenä.

Kansalliskokoelman hoidon ja säilyttämisen olosuhteita parannetaan kokoelma- ja konservointikeskuksen käyttöönotolla. Kansallismuseon perusnäyttely uudistetaan itsenäisyyden juhlavuoden päähankkeena. Arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden sekä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä edistetään.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Tutkimuslupa-asioiden käsittelyaika, pv - 41 45
Lausuntojen käsittelyaika, pv 36 35 38
Verkkopalveluiden käyttöaika, tuntia - 69 452 60 000
Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä - 81 000 140 000
Toiminnallinen tehokkuus      
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 2,6 2,4 2,5
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 2,9 3,1 2,6
Henkisten voimavarojen hallinta      
Työtyytyväisyysindeksi 3,46 3,56 3,55
Henkilötyövuodet 299 292 275

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 26 125 22 722 23 950
Bruttotulot 4 966 3 300 3 300
Nettomenot 21 159 19 422 20 650
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 842    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 476    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistaminen 400
Kokoelma- ja konservointikeskuksen vuokra , II osa 1 200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -23
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -10
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -123
Palkkaliukumasäästö -115
Palkkausten tarkistukset 126
Toimintamenojen tuottavuussäästö -91
Toimintamenosäästö (HO 2015) -170
Vuokramenojen indeksikorotus 52
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -18
Yhteensä 1 228

2016 talousarvio 20 650 000
2015 I lisätalousarvio 100 000
2015 talousarvio 19 422 000
2014 tilinpäätös 19 793 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 981 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 900 000 euroa Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistamisesta ja 240 000 euroa kokoelmien siirrosta uuteen kokoelmakeskukseen aiheutuvien menojen kattamisesta sekä vähennyksenä 138 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja 21 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.

Määrärahan lisäykset 1 140 000 euroa katetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä veikkausvoittovaroista.


2016 II lisätalousarvio 981 000
2016 talousarvio 20 750 000
2015 tilinpäätös 19 522 000
2014 tilinpäätös 19 793 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 981 000 euroa.

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kalusto- ja laitehankintoihin

2) enintään 4 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto Celia on asiantuntija saavutettavien kirjastopalveluiden tarjoajana ja saavutettavien aineistojen tuottajana (äänikirjat, Daisy Trio -kirjat, pistekirjat, e-kirjat, koskettelukirjat, kohokuvat). Sen toiminnan tavoitteena on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tasa-arvo kirjallisuuden ja tiedon saannissa.

Kirjasto tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden tarvitsemat oppikirjat sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat. Tuotettavien uusien oppikirjojen määrä on noin 450 nimekettä. Oppikirjoja myydään maksuperustepäätöksen mukaisesti kaikkien lukemisesteisten käyttöön 9 000 kappaletta.

Kirjasto tuottaa uusia nimekkeitä määrän, joka vastaa noin 27 % Suomessa vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön postitse ja tietoverkon kautta noin miljoona kertaa yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa. Asiantuntija- ja konsultointitoiminnan painopisteenä on yhteistyön vakiinnuttaminen yleisten kirjastojen kanssa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Näkövammaisten kirjaston ja yleisten kirjaston yhteistyömallin maanlaajuinen käyttöönotto mahdollistaa uusien asiakkaiden ohjaamisen yleisistä kirjastoista Näkövammaisten kirjaston palveluiden käyttäjiksi. Saavutettavaa julkaisemista edistetään laajasti yhteiskunnassa Suoraan saavutettavaksi -hankkeella.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
tavoite
       
Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta      
— kirjatuotanto/nimekettä 2 217 1 675 1 700
— lainojen määrä, kauno- ja tietokirjat 1 018 300 1 004 000 900 000
— oppikirjatoimitukset/kpl 13 100 14 300 14 500
— verkkotoimitusten osuus kokonaislainauksesta/% 11 17 30
— asiakastyytyväisyys (arvosana 1—5) 4,42 4,19 4,1
Toiminnallinen tehokkuus      
— kirjalainan keskihinta/euroa 5,1 4,13 5,0
— oppikirjatoimituksen keskihinta/euroa 137 140 136
Henkisten voimavarojen hallinta      
— Henkilötyövuodet 50,9 54,7 52

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 6 382 5 829 5 637
Bruttotulot 304 180 163
Nettomenot 6 078 5 649 5 474
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 490    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 224    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Käyttökorvausten tasomuutos -12
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -4
Palkkaliukumasäästö -23
Palkkausten tarkistukset 26
Säästöpäätös -100
Toimintamenojen tuottavuussäästö -26
Toimintamenosäästö (HO 2015) -40
Vuokramenojen indeksikorotus 4
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -6
Tasomuutos 6
Yhteensä -175

2016 talousarvio 5 474 000
2015 talousarvio 5 649 000
2014 tilinpäätös 5 812 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kalusto- ja laitehankintoihin

2) enintään 4 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 26 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.


2016 II lisätalousarvio -26 000
2016 talousarvio 5 474 000
2015 tilinpäätös 5 649 000
2014 tilinpäätös 5 812 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 26 000 euroa.

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 522 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kalusto- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 170 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

Hankitaan kokoelmiin lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisen filmi- ja videotuotannon esityskopiot ja oheismateriaalit vuodelta 2012 sekä originaalimateriaali vuonna 2010 tarkastetuista elokuvista. Video- ja dvd-kokoelmaa kartutetaan noin 2 000 tallenteella.

Tallennetaan digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, aineistoa kertyy noin 62 teratavua. Lisäksi otetaan vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina. Jatketaan YLEn jo digitoitujen radio- ja tv-aineistojen käyttöönottoa RTVA:n yleisöpalvelun kautta ja kehitetään tietokantaa haettavuuden parantamiseksi.

KAVI valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti, ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. Tarjotaan koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpidetään ja kehitetään luokitteluohjelmistoa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Aineistojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja kokoelmia yleisön saataville Elonetin ja Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn kautta.
  • — Lasten mediataitoja ja -kriittisyyttä kehitetään sekä tuetaan mm. tuottamalla mediakasvatusmateriaalia.
  • — Elokuvakulttuuria edistetään elokuvien esitystoiminnalla ja elokuvakasvatuksella.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm 159 666 128 095 131 700
— Kirjasto-, tieto-, laina- ja asiakaspalvelut, lkm 37 120 39 070 38 000
— Maksulliset palvelut/esitystoiminta, katsojamäärät 46 572 52 963 50 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta, teratavua (RTVA) 266 328 463
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat, lkm 5 11 10
— Luokitellut ja ilmoitetut ohjelmat, lkm 22 557 19 147 21 000
— Tarjoamisen valvontaan liittyvät tapahtumat, lkm 30 68 40
— Valvontaan liittyvät uudelleen luokittelut 210 275 200
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva 22,13 22,68 23,54
— Maksullinen palvelu: esitystoiminnan subventio 267 650 165 686 221 400
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua 6 184 4 683 3 435
— Kuvaohjelmista saadun yleisöpalautteen käsittely, euroa / käsittely 33 118 120
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa / ohjelma 157 92 104
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa / ohjelma 230 92 93
 
Henkisten voimavarojen hallinta      
— Henkilötyövuodet 87 88 85

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 8 104 7 781 7 311
Bruttotulot 1 078 846 789
Nettomenot 7 026 6 935 6 522
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 452    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 937    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitaalisten palveluiden kehittämistä ja niiden turvallista käyttöä, itsesääntelytoimenpiteitä sekä viestintävalmiuksia edistävät hankkeet (siirto momentilta 31.01.40) 84
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -5
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -15
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -98
Palkkaliukumasäästö -36
Palkkausten tarkistukset 36
Säästöpäätös -300
Toimintamenojen tuottavuussäästö -33
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Vuokramenojen indeksikorotus 10
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -6
Yhteensä -413

2016 talousarvio 6 522 000
2015 talousarvio 6 935 000
2014 tilinpäätös 7 511 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Valtuus

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti saa tehdä elokuvateatteritoiminnan siirtoon liittyvän tilojen vuokraamista koskevan sopimuksen siten, että siitä aiheutuva vuokramenojen kasvu on vuositasolla enintään 180 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tavoitteena on vuokrata toimitilat tulevasta Helsingin kaupungin Keskustakirjastosta instituutin elokuvateatteritoimintaa varten. Vuokramenojen kasvusta aiheutuva määrärahan lisätarve vuodesta 2019 lukien katetaan pääluokan sisäisin siirroin.


2016 talousarvio 6 522 000
2015 talousarvio 6 935 000
2014 tilinpäätös 7 511 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 522 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kalusto- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 170 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Valtuus

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti saa tehdä elokuvateatteritoiminnan siirtoon liittyvän tilojen vuokraamista koskevan sopimuksen siten, että siitä aiheutuva vuokramenojen kasvu on vuositasolla enintään 180 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 31 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 40 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja lisäyksenä 9 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio -31 000
2016 talousarvio 6 522 000
2015 tilinpäätös 6 935 000
2014 tilinpäätös 7 511 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 31 000 euroa.

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 18 848 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aiemmin myönnettyjen ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

2) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on laskettu vuoden 2016 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2516).


2016 talousarvio 18 848 000
2015 talousarvio 18 848 000
2014 tilinpäätös 18 093 140

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 18 848 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aiemmin myönnettyjen ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

2) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 14 545 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -2 579
Vuokramenojen indeksikorotus 179
Yhteensä -2 400

2016 talousarvio 14 545 000
2015 talousarvio 16 945 000
2014 tilinpäätös 16 950 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 15 205 000 euroa.

Valtuus

Museovirasto saa tehdä Kotkaniemen vuokraamista koskevan sopimuksen siten, että siitä aiheutuva vuokramenojen kasvu on vuositasolla enintään 225 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Lisäys 660 000 euroa talousarvioesityksen 14 545 000 euroon nähden aiheutuu Olavinlinnan katoksen ja katsomorakenteen vuokrasta. Lisäyksestä 460 000 euroa on siirtoa momentilta 29.80.53.

Kotkaniemen vuokramenojen kasvusta aiheutuva määrärahan lisätarve vuodesta 2017 lukien katetaan pääluokan sisäisin siirroin.


2016 talousarvio 15 205 000
2015 talousarvio 16 945 000
2014 tilinpäätös 16 950 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 15 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Valtuus

Museovirasto saa tehdä Kotkaniemen vuokraamista koskevan sopimuksen siten, että siitä aiheutuva vuokramenojen kasvu on vuositasolla enintään 225 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 163 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta.


2016 II lisätalousarvio -163 000
2016 talousarvio 15 205 000
2015 tilinpäätös 16 945 000
2014 tilinpäätös 16 950 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 163 000 euroa.

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen ostoon ja yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustusten maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille 2 580 000
Kirjastojen sisältötuotantoon 300 000
Yleisten kirjastojen tietokanta ja -aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin 800 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan 220 000
Yhteensä 3 900 000

Yleisten kirjastojen tavoitteena on tarjota väestölle yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien hankkimiseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston tehtävänä on myös tarjota mahdollisuus virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen käyttöön ja opastaa käytössä.

Valtionavustuksilla tuetaan kirjasto- ja tietopalvelujen alueellisesti tasavertaista tuottamista ja kehittämistä. Tavoitteena on turvata palveluverkon toimivuus, kirjasto- ja tietopalvelujen laatu sekä koko väestön kattava tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
       
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 297 288 290
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 54 50 50
Henkilötyövuodet, htv/1 000 asukasta 0,8 0,8 0,8
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 362 1 365 1 370
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 9,5 9,3 9,3
Verkkokäynnit, kpl/asukas 9,9 7,5 8
Lainaukset, kpl/asukas 17,2 16,8 17
Toimintakustannukset, euroa/asukas 59 58 59

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maakuntakirjastojen vähentäminen -350
Säästöpäätös -500
Yhteensä -850

2016 talousarvio 3 900 000
2015 talousarvio 4 750 000
2014 tilinpäätös 4 713 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen ostoon ja yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustusten maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 35 769 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469 ja orkestereilla enintään 1 033.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta siten, että teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja alennetaan menosäästön toteuttamiseksi pysyvällä tavalla vuodesta 2016 lukien ja että teattereille ja orkestereille vuosina 2012—2015 kohdistettujen säästöjen ml. indeksijäädytysten pysyvä säästövaikutus varmistetaan.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 52 771 euroa ja orkestereilla 52 503 euroa henkilötyövuotta kohden.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 40 094 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -50
Menosäästö -2 590
Muutokset arviomäärärahan määräytymistekijöissä 67
Yksikköhintojen tason tarkistus 5 841
Tasomuutos -5 900
Yhteensä -2 632

2016 talousarvio 35 769 000
2015 talousarvio 38 401 000
2014 tilinpäätös 41 040 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määräraha vähenee kuluvan vuoden 38,4 milj. eurosta 35,8 milj. euroon. Määrärahavähennys on keskimäärin 6,4 prosenttia, mutta se kohdistuu eri toimijoihin hyvin eri tavoin ja osa pienistä toimijoista menettää jopa 20 prosenttia tuesta. Teatteriin kohdistuvat leikkaukset merkitsevät alan työttömyyden kasvua, koska korvaavia työpaikkoja ei juuri ole olemassa. Teattereille ei myöskään enää suunnata hankerahoitusta työllisyyden parantamiseen.

Viitaten momentin 29.80.52 kohdalla lausuttuun valiokunta lisää momentille 50 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 35 819 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469 ja orkestereilla enintään 1 033.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 15 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten museoiden valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 461 000 euroa avustusten maksamiseen liikenne- ja viestintäalan museoille.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 183.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta siten, että museoiden yksikköhintoja alennetaan menosäästön toteuttamiseksi pysyvällä tavalla vuodesta 2016 lukien ja että museoille vuosina 2012—2015 kohdistettujen säästöjen ml. indeksijäädytysten pysyvä säästövaikutus varmistetaan.

Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 64 650 euroa henkilötyövuotta kohden.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 19 380 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustukset liikenne- ja viestintäalan museoille (siirto momentilta 31.01.40) 461
Menosäästö -960
Muutokset arviomäärärahan määräytymistekijöissä -117
Yksikköhintojen tason tarkistus 4 737
Tasomuutos -5 460
Yhteensä -1 339

2016 talousarvio 15 072 000
2015 talousarvio 16 411 000
2014 tilinpäätös 17 431 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 15 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten museoiden valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 461 000 euroa avustusten maksamiseen liikenne- ja viestintäalan museoille.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 183.

(33.) Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 106 000
2014 tilinpäätös 106 000

(34.) Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 4 500 000
2014 tilinpäätös 4 500 000

35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) nojalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 3 000
Yhteensä 3 000

2016 talousarvio 8 000 000
2015 talousarvio 5 000 000
2014 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) nojalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille.

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2016 talousarvio 252 000
2015 talousarvio 252 000
2014 tilinpäätös 156 960

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

41. (29.80.41 ja 01.22, osa) Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 20 213 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämiseen

2) enintään 9 213 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 29.01.29 838
Tasomuutos 150
Yhteensä 988

2016 talousarvio 20 213 000
2015 talousarvio 19 225 000
2014 tilinpäätös 4 075 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määräraha on 20,2 milj. euroa, joka käytetään tekijänoikeuslain mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämiseen (11 milj. euroa) sekä suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin (9,2 milj. euroa). Lainauskorvauksiin on tarkoitus käyttää 8 375 000 euroa, mikä on 150 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän. Lisäksi momentille on lisätty lainauskorvauksiin liittyvä arvonlisävero-osuus (838 000 euroa).

Eduskunta on useissa eri yhteyksissä katsonut, että lainauskorvauksia tulee nostaa ja saattaa ne vähitellen pohjoismaiselle tasolle. Tämä tarkoittaisi määrärahan korottamista 14,2 milj. euroon, jota kaikista eduskuntapuolueista koostunut parlamentaarinen työryhmä ehdotti keväällä 2015.

Valiokunta pitää lainauskorvauksen korottamista valtiontalouden tilan niin salliessa erittäin tärkeänä, sillä nykyisen määrärahan puitteissa tekijä saa yhdestä lainatapahtumasta vain noin 16 sentin korvauksen.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan tekijänoikeuslain (404/1961) muutosta, joka sisältää muun muassa ehdotuksen lainauskorvauksen laajentamisesta siten, että tekijöille maksettavan korvauksen piiriin otettaisiin myös tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista tapahtuva lainaaminen. Uudistuksen suunnitellusta voimaantuloajasta ei ole vielä päätöstä, eikä lainauskorvausoikeuden laajentamista ole otettu huomioon talousarvioesityksessä vuodeksi 2016.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että myös opetus- ja tutkimuskirjastot otettaisiin korvausjärjestelmän piiriin, mutta saadun selvityksen mukaan korvauksen piiriin tulee tällöin arviolta noin 17 miljoonaa uutta lainatapahtumaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainauskorvaukseen oikeutettujen piirin laajentaminen ei pienennä lainauskorvauksia jo saavien tekijöiden korvauksia.

Lainauskorvaukset maksettiin aiemmin momentilta 29.01.22, johon liittyvät arvonlisäverot maksettiin erilliseltä alv-momentilta (29.01.29). Nyt arvonlisävero maksetaan samalta momentilta (29.80.41), jolta varsinainen lainauskorvaus, minkä vuoksi momentin määrärahaa on korotettu alv-menoja vastaavalla summalla (838 000 euroa); tämä on vastaavasti vähennetty alv-momentilta 29.01.29.

Tekijänoikeuslain mukaisen yksityisen kopioinnin hyvitykseen liittyvien korvausten alv-menoihin ei sen sijaan ole erikseen varauduttu, vaan ne vähentävät korvauksiin käytettävissä olevaa määrärahaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että asia selvitetään ja että momentin määrärahatarvetta arvioidaan tarvittaessa uudelleen.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasolle Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuonna 2017 ja että hallitus ottaa määrärahatarpeen huomioon keväällä 2016 laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa. Myös opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuva lainaaminen tulee saattaa korvausjärjestelmän piiriin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 20 313 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämiseen

2) enintään 9 313 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 4 371 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen:

1) kulttuuri-instituuttien tukemiseen

2) rauhantyön edistämiseen

3) Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:n menoihin

4) kansalaisjärjestöjen toimintaan

5) Luotsikirjaston toimintaan

6) taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Hanasaaren ja Lontoon instituutin tila- ja muihin peruskorjauksesta aiheutuviin kustannuksiin 1 903 000
Rauhantyön edistämiseen 412 000
Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry 52 000
Ihmisoikeusliiton toiminnan tukeminen 90 000
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 102 000
Luotsikirjaston toimintaan 12 000
Kärkihankkeen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus toteuttamiseen 1 200 000
Kärkihankkeen Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen toteuttamiseen 600 000
Yhteensä 4 371 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hanasaaren tilakustannukset (siirto momentilta 29.80.53) 1 727
Kertamenon poistuminen -50
Osaaminen ja koulutus: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen 600
Osaaminen ja koulutus: Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus 1 200
Järjestötukien säästö (HO 2015) -128
Säästöpäätös -100
Yhteensä 3 249

2016 talousarvio 4 371 000
2015 talousarvio 1 122 000
2014 tilinpäätös 1 160 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa, josta osoitetaan 50 000 euroa Ihmisoikeusliiton toimintaan ja 100 000 euroa Suomalaisuuden liiton toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 4 521 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen:

1) kulttuuri-instituuttien tukemiseen

2) rauhantyön edistämiseen

3) Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:n menoihin

4) kansalaisjärjestöjen toimintaan

5) Luotsikirjaston toimintaan

6) taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 14 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 10 964 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) 443 000
Yhteensä 14 507 000

Taiteilija-apurahan suuruus on 1.1.2016 lukien 1 676,45 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistukset 37
Yhteensä 37

2016 talousarvio 14 507 000
2015 talousarvio 14 470 000
2014 tilinpäätös 13 892 572

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 14 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 233 322 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin

2) taideteosten hankkimiseen valtion ja yliopistojen kiinteistöihin sekä niiden käytössä oleviin rakennuksiin

3) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin sekä enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin

4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille, enintään 3 888 000 euroa teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

6) enintään 4 887 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen

7) EU:n kulttuuriohjelmien kansalliseen hallinnointiin

8) maailmanperintösopimuksen ja Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan sopimuksen kansalliseen toimeenpanoon

9) enintään 37 877 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperan säätiölle, enintään 11 391 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle ja enintään 12 573 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Kansallisgallerialle

10) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

11) enintään 42 henkilön palkkaamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.

Kohdan 2 määräraha sekä kohdasta 3 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Elokuvien ja lastenelokuvien tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen 24 064 000
Elokuvakulttuurin edistämiseen 2 467 000
Kirjallisuuden edistämiseen 2 655 000
Kuvataiteen edistämiseen 2 106 000
Näyttämötaiteen edistämiseen 4 080 000
Rakennustaiteen edistämiseen 367 000
Musiikin edistämiseen 4 723 000
Muotoilun edistämiseen 850 000
Tanssitaiteen edistämiseen 2 400 000
Valokuvataiteen edistämiseen 755 000
Sirkustaiteen edistämiseen 588 000
Mediataiteen edistämiseen 398 000
Sarjakuvataiteen ja kuvitustaiteen edistämiseen 373 000
Valtion julkisten rakennusten taidehankintoihin ja valtion taidekokoelmien hoitoon 1 044 000
Muu taiteenalojen edistäminen 1 060 000
Apurahat ja palkinnot 1 340 000
Cultura-säätiölle ja kirjastotehtävän hoitamiseen 1 160 000
Kansallisgallerialle 12 573 000
Suomen elokuvasäätiölle 2 007 000
Suomen Kansallisoopperan Säätiölle 37 877 000
Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle 11 391 000
Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille 40 094 000
Kirjastotoimen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin 4 887 000
Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin museoille 19 380 000
Museot ja kulttuuriperintö 8 986 000
Seurantalojen korjausavustuksiin ja valistustyöhön 1 889 000
Alueelliseen taiteen edistämiseen 14 105 000
Taiteen edistämiskeskuksen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin 7 372 000
Saamelaisen taiteen ja kulttuurin edistämiseen 369 000
Kulttuuripolitiikan kehittämiseen 4 102 000
Kulttuurivientiin ja kansainväliseen yhteistyöhön 6 857 000
Kulttuuriin digitaalisessa ympäristössä 1 616 000
Kulttuurin kansainvälisiin suurtapahtumiin 480 000
Kulttuuri-instituuttien valtionavustuksiin 5 559 000
Ystävyysseurojen valtionavustuksiin 2 037 000
Eräiden kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon 427 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 884 000
Yhteensä 233 322 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -3 640
Yhteensä -3 640

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 233 322 000
2015 talousarvio 236 962 000
2014 tilinpäätös 237 009 557

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Lukukeskuksen toimintaan. Lukukeskuksella on tärkeä tehtävä lukemisen ja lukutaidon edistäjänä, ja se järjestää mm. kirjailijaesiintymisiä kouluihin. Lukukeskus on myös toteuttamassa laajaa lasten ja nuorten kirjallisuus- ja lukemishanketta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.

Valiokunta vähentää momentilta teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin tarkoitetuista määrärahoista 50 000 euroa; vastaava lisäys on tehty momentille 29.80.31.

Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 233 322 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin

2) taideteosten hankkimiseen valtion ja yliopistojen kiinteistöihin sekä niiden käytössä oleviin rakennuksiin

3) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin sekä enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin

4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille, enintään 3 888 000 euroa teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

6) enintään 4 887 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen

7) EU:n kulttuuriohjelmien kansalliseen hallinnointiin

8) maailmanperintösopimuksen ja Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan sopimuksen kansalliseen toimeenpanoon

9) enintään 37 877 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperan säätiölle, enintään 11 391 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle ja enintään 12 573 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Kansallisgallerialle

10) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

11) enintään 42 henkilön palkkaamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.

Kohdan 2 määräraha sekä kohdasta 3 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 25 085 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hanasaaren tilakustannukset (siirto momentille 29.80.50) -1 727
Kansallisgallerian toimitilamuutos (siirto momentilta 29.80.59) 1 245
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -4 546
Vuokramenojen indeksikorotus 276
Yhteensä -4 752

2016 talousarvio 25 085 000
2015 talousarvio 29 837 000
2014 tilinpäätös 28 369 019

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 24 669 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 25 085 000 euroon nähden on 416 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 460 000 euroa siirtona momentille 29.80.20 ja lisäyksenä 44 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamiseen liittyvän Senaatti-kiinteistöjen vuokranalennuksen tarkentumisesta.


2016 talousarvio 24 669 000
2015 talousarvio 29 837 000
2014 tilinpäätös 28 369 019

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 24 669 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 11 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta.


2016 II lisätalousarvio 11 000
2016 talousarvio 24 669 000
2015 tilinpäätös 29 133 407
2014 tilinpäätös 28 369 019

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 11 000 euroa.

54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisteatterin lainanhoitokulujen päättyminen -2 877
Yhteensä -2 877

2016 talousarvio 5 300 000
2015 talousarvio 8 177 000
2014 tilinpäätös 7 209 870

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun.

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio 2 200 000
2015 talousarvio 2 200 000
2014 tilinpäätös 2 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

56. Ylimääräinen valtionavustus Pietari-säätiölle Suomen Pietarin instituutin ja Pietarin suomalaisen koulun toiminnan turvaamiseen (kiinteä määräraha)

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään 375 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Pietari-säätiölle.

Selvitysosa:Suomen Pietarin instituuttia ylläpitävän suomalaisen Pietari-säätiön talous on vaikeuksissa. Ilman ylimääräisen avustuksen myöntämistä Suomen Pietarin instituutin ja Pietarin suomalaisen koulun toiminta on vaarassa keskeytyä. Myönnettävällä avustuksella pyritään varmistamaan, että Suomen Pietarin instituutin ja Pietarin suomalaisen koulun toiminta voi jatkua keskeytymättömänä tilanteessa, jossa toimintojen jatkuvuuden edellytyksiä selvitetään. Tavoitteena on, että Pietari-säätiö käyttää saamastaan avustuksesta 170 000 euroa Pietarin suomalaiselta koululta ottamansa lainan lyhentämiseen vuonna 2016.


2016 I lisätalousarvio 375 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp (1.4.2016)

Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen mukaisen avustuksen (375 000 euroa) myöntämistä Pietari-säätiölle. Avustus on tarpeellinen, sillä saadun selvityksen mukaan Pietari-säätiön talous on suurissa vaikeuksissa, mikä vaarantaa säätiön perustaman Pietarin instituutin sekä Pietarin suomalaisen koulun toiminnan jatkuvuuden. Säätiön taloudellisten vaikeuksien taustalla on Suomi-talon peruskorjaukseen otettu laina, jonka lyhennyksiä säätiö ei ole pystynyt viime vuosina maksamaan sekä Pietarin kaupungin kanssa solmittu pitkäkestoinen vuokrasopimus, jonka mukainen vuokrataso on Pietarin yleistä vuokratasoa korkeampi. Vuokrasopimuksen mukaan vuokraa myös korotetaan vuosittain noin 7 prosentilla, mikä heikentää entisestään säätiön taloudellista tilannetta.

Valiokunta korostaa avustuksen poikkeuksellisuutta ja ainutkertaisuutta ja edellyttää, että Pietari-säätiön talous saatetaan kestävällä tavalla vakaalle pohjalle vuoden 2016 loppuun mennessä. Talouden kuntoon laittaminen on välttämätöntä, jotta Pietari-säätiön toiminnan jatkuvuus voidaan turvata ja varmistaa sen mahdollisuudet toimia suomalais-venäläisten kulttuurisuhteiden edistäjänä ja kulttuurin ja tieteen kohtauspaikkana. On niin ikään tärkeää turvata Pietarin suomalaisen koulun toimintaedellytykset ja mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että nyt myönnettävä avustus ei heikennä muiden kulttuuri- ja tiedeinstituuttien rahoitusta ja että se ei toisaalta myöskään toimi ennakkopäätöksenä vastaavanlaisten avustusten hakemiselle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään 375 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Pietari-säätiölle.

59. Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot osallistuvat pääomittamiseen. Valtion osuus pääomittamiseen on suhteessa (5:2) yksityisiltä rahoittajatahoilta kerättävään pääomaan.

Selvitysosa:Pääomitukseen kohdennettava määräraha on vuoden 2016 osuus Kansallisgallerian perustamisen rahoituksesta. Julkisoikeudellisen säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2015—2016 siten, että valtion osuus on yhteensä enintään 20 000 000 euroa edellyttäen, että yksityisten rahoittajatahojen osuus on vähintään 8 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisgallerian toimitilamuutos (siirto momentille 29.80.53) -1 245
Yhteensä -1 245

2016 talousarvio 10 000 000
2015 talousarvio 11 245 000
2014 tilinpäätös 14 670 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot osallistuvat pääomittamiseen. Valtion osuus pääomittamiseen on suhteessa (5:2) yksityisiltä rahoittajatahoilta kerättävään pääomaan.

(70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 150 000
2014 tilinpäätös 500 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.


2016 talousarvio 739 000
2015 talousarvio 739 000
2014 tilinpäätös 739 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 6 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 6 100 000
Yhteensä 6 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2016 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 300 000 euroa.

2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2016 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poisto -250
Suomenlinnan kaukolämpötunnelin peruskorjaus 4 000
Yhteensä 3 750

2016 talousarvio 6 899 000
2015 talousarvio 3 149 000
2014 tilinpäätös 3 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 6 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 6 100 000
Yhteensä 6 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2016 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 300 000 euroa.

2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2016 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 6 220 000
Yhteensä 7 019 000

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Suomenlinnan alueella sijaitsevan muurin ja maavallin sortuman korjaamisesta, ja se kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Suomenlinnan hoitokunta.


2016 III lisätalousarvio 120 000
2016 talousarvio 6 899 000
2015 tilinpäätös 4 099 000
2014 tilinpäätös 3 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 6 220 000
Yhteensä 7 019 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.


2016 talousarvio 50 000
2015 talousarvio 50 000
2014 tilinpäätös 10 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.