Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2021  

  2020  

  2019  

  2018  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. (28.01 ja 20, osa) Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
              03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
              20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
              40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
              (60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon
              67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
              (68.) Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta
              69. Maksut Euroopan unionille
              87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
              95. Valtion takaussuoritukset
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

92. EU ja kansainväliset järjestötPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Vuosi 2016 on vuosia 2014—2020 koskevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kolmas varainhoitovuosi. Vuosien 2014—2020 rahoituskehyksen toimeenpano vaatii vielä omien varojen päätöksen hyväksymisen ja ratifioinnin kansallisissa parlamenteissa ja sen odotetaan tulevan voimaan vuonna 2016. Eräille muille nettomaksajamaille hyväksytyistä maksualennuksista vuoden 2016 talousarvioon sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan maksualennuksen jatkuminen. Lisäksi edellä mainittuun alennukseen osallistumisesta myönnetyt alennukset Saksalle, Itävallalle, Alankomaille ja Ruotsille jatkuvat ennallaan keskeytyksettä. Myös uusien arvonlisäveropohjaan perustuvien alennusten ja kertakorvausalennusten odotetaan tulevan takautuvasti maksuun omien varojen päätöksen hyväksymisen jälkeen vuoden 2016 aikana. Myös uusi kansantalouden tilinpitojärjestelmä (ESA2010) otetaan käyttöön omien varojen järjestelmän uuden päätöksen tultua voimaan.

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Valtuus

Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.

Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.

Selvitysosa: Päätösosa lisätään talousarvioesityksen luvun päätösosaksi.

Yhteisen kriisinratkaisumekanismin toiminnassa lähtökohtana on, että merkittävimpienkin pankkien kriisitilanteet voidaan hoitaa uuden lainsäädännön mukaisia toimivaltuuksia soveltaen ja kriisinratkaisun rahoitustarpeet voidaan kattaa pankeilta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon kerättävin vakausmaksuin. On kuitenkin mahdollista, että erityisesti vuoteen 2024 ulottuvana siirtymäaikana syntyisi tilanne, jossa rahaston kansallisiin osuuksiin ennakkorahastoidut varat eivät riittäisi.

ECOFIN-neuvosto saavutti marraskuussa 2015 poliittisen yhteisymmärryksen yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävistä rahoitusjärjestelyistä. Järjestely vastaa valtioneuvoston selvityksestä E 34/2015 vp ilmenevää eduskunnan suuren valiokunnan hyväksymää Suomen kantaa. Täydentävä rahoitusjärjestely toteutettaisiin lainalimiittijärjestelynä, jonka puitteissa jäsenvaltiot myöntäisivät kriisinratkaisuneuvostolle tarvittaessa lainaa yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentämiseksi viimesijaisena vaihtoehtona sellaisessa tilanteessa, jossa jäsenvaltion kansallinen osuus rahastosta olisi käytetty loppuun ja rahasto-osuutta olisi myös täydennetty rahasto-osuuksien välisillä väliaikaisilla siirroilla (lainoilla) ja yksityisistä lähteistä otetuin lainoin.

Jäsenvaltiolla olisi mahdollisuus päättää yksittäisen lainan myöntämisestä tapauskohtaisesti. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa perustellusta päätöksestään yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle kolmen työpäivän sisällä kriisinratkaisuneuvoston esittämästä lainapyynnöstä.

Lainajärjestelyn enimmäismäärä olisi rajattu kiinteään ylärajaan, joka vastaa komission arvioon perustuvaa jäsenvaltion osuutta yhteisen kriisinratkaisurahaston tavoitetasosta. Suomen osalta lainajärjestelyn kiinteä enimmäismäärä olisi 1 083,5 milj. euroa eli 1,97 % rahaston 55 mrd. euron tavoitetasosta.

Lainajärjestely olisi viimesijainen suhteessa yhteisen kriisinratkaisurahaston muihin rahoitusmuotoihin. Jotta täydentävän rahoituksen kokonaisuus olisi riittävän nopeasti käytettävissä, on valtioneuvostolle tarpeen myöntää samalla valtuus päättää yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa muiden jäsenvaltioiden rahasto-osuuksiin kohdistettava siirto- eli lainauspyynnöstä. Sopimuksen voimaansaattamislain 2 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto päättäisi Suomen osalta siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle eduskunnan suostumuksen nojalla. Pyynnön tekeminen edellyttää eduskunnan suostumusta, sillä pyynnön esittämisestä voi mahdollisesti seurata tilanne, jossa Suomen valtion tulisi siirtää rahastoon sille sopimuspuolelle, jonka rahasto-osuudesta on lainattu, kuuluva määrä. Tämä rinnastuu perustuslain 82 §:n 2 momentissa tarkoitettuun valtiontakuuseen, joka voidaan antaa vain eduskunnan suostumuksen nojalla.

Väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön enimmäismääräksi esitetään 3 502,5 milj. euroa. Tämä perustuu arvioon siitä laskennallisesta enimmäismäärästä, jonka Suomi voisi vuonna 2016 pyytää muiden jäsenvaltioiden rahasto-osuuksista siirrettäväksi täydentämään omaa rahasto-osuuttaan. Tämä enimmäismäärä on samalla tarkkarajainen, laskennallinen enimmäismäärä sellaisesta valtiontakuuseen rinnastuvasta korvausvastuusta, joka voisi syntyä väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön seurauksena.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Valtuus

Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.

Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Luvun perusteluja muutetaan siten, että valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta.

Selvitysosa: Luvun perusteluja muutetaan siten, että valtuuden mukaisia lainoja voidaan myöntää ilman vakuutta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Luvun perusteluja muutetaan siten, että valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta.

03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa: Rahoitusvakausvirasto on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan EU-direktiivin johdosta Suomeen perustettu uusi viranomainen. Virastolle on säädetty direktiivissä ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa tarkemmin määritellyt kriisinratkaisun ennakointiin liittyvät viranomaistehtävät ja valtuudet ongelmalaitosten toiminnan hallittuun uudelleenjärjestelyyn ja mahdolliseen alasajoon. Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluu myös talletussuojajärjestelmän ylläpito, mukaan lukien talletussuojarahaston hallinnointi. Viraston myötä on perustettu uusi talletussuojarahasto, johon se kerää talletussuojamaksuja. Viranomaisen toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan täysin toimialalta kerättävin veronluonteisin hallintomaksuin.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 11.19.11.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2015
tavoite
2016
tavoite
   
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen  
Henkilötyövuodet virasto yhteensä510
Htv:t tehtävittäin  
— Kriisinratkaisusuunnittelu26
— Hallinto22
— Rahaston hallinnointi12
   
Sairauspoissaolot, pv/htv99
Työtyytyväisyysindeksi3,303,30

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarkennettu arvio määrärahatarpeesta-600
Yhteensä-600

2016 talousarvio2 400 000
2015 talousarvio3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 500 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu toimintamenomäärärahan tarpeen tarkentumisesta.


2016 III lisätalousarvio-500 000
2016 talousarvio2 400 000
2015 tilinpäätös3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 500 000 euroa.

20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarkentunut arvio-1 400
Yhteensä-1 400

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio1 500 000
2015 talousarvio2 900 000
2014 tilinpäätös2 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 10 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.

Selvitysosa: Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin 10 770 000 euroa, mikä vastaa pankin vuonna 2014 henkilökuntansa palkoista pidättämien verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin aikanaan 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Koska Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarkentunut arvio794
Yhteensä794

2016 talousarvio10 770 000
2015 talousarvio9 976 000
2014 tilinpäätös9 138 653

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 10 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.

(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio170 500 000

67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.12.2014 lunastamatta noin 1,0 milj. euroa.


2016 talousarvio170 000
2015 talousarvio170 000
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

(68.) Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio2 530 000
2014 tilinpäätös3 473 896

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 131 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen

2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.

Selvitysosa: EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksissä (2007/436/EY) ja (2014/335/EU).

EU:n omat varat sisältävät

1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerin tuotantomaksuja

2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvat maksut (ALV-maksu ja BKTL-maksu).

Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät kantopalkkioita lukuun ottamatta sisälly Suomen valtion talousarvioon.

ALV-maksun ja BKTL-maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin neuvoston asetuksiin (EY)

1) N:o 1150/2000: asetus EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta

2) N:o 1553/1989: asetus arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä

3) N:o 2223/1996: asetus markkinahintaisen bruttokansantulon muodostamisesta.

Määrärahataso perustuu vuosia 2014—2020 koskevaan rahoituskehykseen sekä neuvoston kantaan EU:n talousarvioesityksestä vuodelle 2016.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut280 000 000
Bruttokansantuloon perustuvat maksut1 714 000 000
Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus137 000 000
Yhteensä2 131 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arvion tarkennus174 000
Indeksitarkistus EU-BKT 1 %-8 000
Yhteensä166 000

2016 talousarvio2 131 000 000
2015 I lisätalousarvio-10 000 000
2015 talousarvio1 965 000 000
2014 tilinpäätös1 981 962 642

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 1 951 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 180 000 000 euroa talousarvioesityksen 2 131 000 000 euroon nähden aiheutuu lähinnä EU:n omien varojen järjestelmän taustalla olevien eri maiden tekemistä kansantalouden tilinpidon lukuihin vaikuttavista tilastointiuudistuksista sekä mm. jäsenvaltioiden bruttokansantulopohjiin liittyvien varaumien poistamisesta uuteen omien varojen järjestelmään siirtymisen takia. Toteutetut muutokset muuttavat merkittävästi jäsenmaiden keskinäisiä maksuosuuksia ja vaikuttavat myös Suomen jäsenmaksuun alentavasti.


2016 talousarvio1 951 000 000
2015 IV lisätalousarvio-150 000 000
2015 I lisätalousarvio-10 000 000
2015 talousarvio1 965 000 000
2014 tilinpäätös1 981 962 642

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 951 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen

2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Selvitysosa: Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi, jotta voidaan varautua ennakoimattomiin maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2017. Samalla varaudutaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2014—2020 väliarvion yhteydessä tehtäviin mahdollisiin tarkistuksiin rahoituskehyksen määrärahoissa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio1 951 000 000
2015 tilinpäätös1 805 000 000
2014 tilinpäätös1 981 962 642

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2016 Suomen osuuden ensimmäisen maksuerän maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2016 saadaan sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin jäsenyydestä aiheutuvaan peruspääoman merkintään, josta aiheutuu menoja vuosina 2016—2020 yhteensä 62 milj. Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2016 saadaan sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvaan vaadittaessa maksettavaan pääomaan yhteensä 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin edestä.

Selvitysosa: Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) jäsenyyden johdosta saadaan yllä olevilla valtuuksilla merkitä osakkeita ja sitoutua vaadittaessa maksettavaan eli takuupääomaan Suomelle tulevan osuuden verran.

Suomi on 29.6.2015 allekirjoittanut AIIB:n perustamissopimuksen tarkoituksena liittyä pankin perustajajäseneksi. AIIB:n peruspääoma on 100 mrd. Yhdysvaltain dollaria. Peruspääoma jaetaan maksettuihin osakkeisiin ja vaadittaessa maksettaviin osakkeisiin. Vaadittaessa maksettavasta osakepääomamerkinnästä voidaan vaatia maksua vain silloin, kun pankki tarvitsee suoritusta omien sitoumustensa täyttämiseksi. Liittyessään perustajajäseneksi Suomi merkitsee peruspääomaa 310,3 milj. Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa 0,3161 prosentin osuutta pankin kokonaispääomasta. Kun maksettavan pääoman osuus on 20 %, Suomi maksaa 62 milj. Yhdysvaltain dollarin eli noin 55 milj. euron osuutensa tasaerissä viiden vuoden aikana lopun 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin eli noin 219 milj. euron jäädessä vaadittaessa maksettavaksi pääomaksi eli takuupääomaksi.

AIIB on kansainvälinen rahoituslaitos ja sen tehtävänä on tukea taloudellista kehitystä, luoda vaurautta ja edistää alueellista yhteistyötä Aasiassa investoimalla infrastruktuurihankkeisiin. Pankki on investointipankki, jonka on määrä toimia etupäässä kaupallisin perustein myöntämällä markkinaehtoisia lainoja, tekemällä pääomasijoituksia sekä antamalla takauksia. AIIB:n on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa.

Perustamissopimus mahdollistaa jäsenyydestä eroamisen milloin tahansa. Jäsenyys loppuu jäsenen ilmoittamana päivänä, mutta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun pankki on saanut ilmoituksen jäsenyyden lopettamisesta. Jäsen vastaa sellaisista suorista ja epäsuorista velvoitteista, jotka ovat syntyneet ennen kuin ilmoitus jäsenyyden lopettamisesta pankille on tehty. Kun valtio lakkaa olemasta pankin jäsen, pankki sitoutuu järjestämään osakkeiden takaisinlunastuksen ja osakkeiden takaisinostohinta on pankin kirjanpidon osoittama arvo jäsenyyden lakkaamispäivänä.

Ottaen huomioon, että AIIB tulee toimimaan pääsääntöisesti kaupallisin perustein myöntämällä markkinaehtoista rahoitusta ja koska sopimus mahdollistaa jäsenyydestä irtautumisen, Suomen merkittäväksi tulevan pääomaosuuden maksettava osuus, eli yhteensä noin 55 milj. euroa, voidaan tehdä finanssisijoituksena.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Aasian infrastruktuuri-investointipankin perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Momentin vasta-arvot on laskettu 23.6.2015 valuuttakurssilla EUR/USD 1,1345.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019—Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Vuoden 2016 sitoumukset11 00011 00011 00022 00055 000
Menot yhteensä11 00011 00011 00022 00055 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio11 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2016 Suomen osuuden ensimmäisen maksuerän maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2016 saadaan sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin jäsenyydestä aiheutuvaan peruspääoman merkintään, josta aiheutuu menoja vuosina 2016—2020 yhteensä 62 milj. Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2016 saadaan sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvaan vaadittaessa maksettavaan pääomaan yhteensä 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin edestä.

95. Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Pietari-säätiölle annetusta takauksesta aiheutuvien takaussuoritusten maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan tarve aiheutuu Pietari-säätiölle 21.8.2008 annetusta 10 milj. euron ja 17.9.2009 annetusta 3,5 milj. euron suuruisesta takauksesta kuluvana vuonna mahdollisesti aiheutuvista takaussuorituksista.

Pietari-säätiö ylläpitää Suomen Pietarin kulttuuri-instituuttia. Säätiö on ajautunut talousvaikeuksiin sen ylläpitämän Pietarin Suomi-talon peruskorjauksen tultua arvioitua kalliimmaksi.


2016 talousarvio800 000
2015 talousarvio800 000
2014 tilinpäätös3 991 590

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Pietari-säätiölle annetusta takauksesta aiheutuvien takaussuoritusten maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 2 400 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Pohjoismaiden Investointipankille vuonna 1996 annetusta ympäristölainatakauksesta aiheutuneesta vastuusta. Suomi on velvoitettu maksamaan 2 752 981,02 USD. Määrärahan mitoitus perustuu laadintahetken valuutan kurssiarvoon. Ympäristövakuuden turvin pankki on rahoittanut Pohjoismaiden intressissä olevia ympäristöhankkeita.


2016 II lisätalousarvio2 400 000
2016 talousarvio800 000
2015 tilinpäätös780 428
2014 tilinpäätös3 991 590

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 2 400 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Pietari-säätiön lainoista annetusta takauksesta aiheutuvista takaussuorituksista.


2016 III lisätalousarvio50 000
2016 II lisätalousarvio2 400 000
2016 talousarvio800 000
2015 tilinpäätös780 428
2014 tilinpäätös3 991 590

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.