Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. (28.01 ja 20, osa) Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisölle
              01. Valtiokonttorin toimintamenot
              02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
              (03.) Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot
              06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
              07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
              08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen
              09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
              10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
              11. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaaminen
              88. Senaatti-kiinteistöt
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

20. (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat:

  • — valtion rahoitustoiminnot
  • — valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus
  • — valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi
  • — valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät
  • — valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut
  • — valtion vastuulla olevien vahinkojen korvaustoiminta
  • — valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki
  • — valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut
  • — valtionperinnöt.

Valtiokonttori tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille:

  • — sotilasvammakorvaukset
  • — rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset
  • — tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra)
  • — kansalaisten neuvontapalvelut
  • — maksuvapautuspäätökset.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja valtion liikelaitoksille sekä valtion kokonaan omistamille valtiolle palveluja tuottaville osakeyhtiöille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-tietojärjestelmän ja -toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momenteilta 28.20.07 ja 28.20.08. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää yhteisiä valtionhallinnon toimialariippumattomia perustietotekniikkapalveluja ja niihin liittyviä omaisuudenhallintapalveluja. Lisäksi Valtori tuottaa ja kehittää valtion yhteisiä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja. Valtoriin on koottu valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuoden 2015 loppuun mennessä. Hallinnon turvallisuusverkkolain mukaiset tieto- ja viestintätekniset palvelut sekä integraatiopalvelut siirretään Valtoriin vuoden 2016 loppuun mennessä. Valtori laskuttaa toiminnastaan aiheutuneet kustannukset asiakkailtaan.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävässään Senaatti-kiinteistöt toimii valtioyhteisön sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Vuodesta 2016 alkaen Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.

Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja. Tavoitteena on tarjota entistä asiakaskeskeisempiä työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä muita toimitiloihin läheisesti liittyviä palveluja. Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijan roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille mittakaavaetuina mm. toimitilahankintamenojen säästöinä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

VaikuttavuustavoitteetToimenpiteet
  
Valtion rahoitustoiminta 
Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla.Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Valtiokonttori hoitaa luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikaisen hallinnoinnin.
Valtiokonttori panostaa ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.
Valtion talous- ja henkilöstöjohtaminen 
Valtion talous-, henkilöstö- ja muut tukitoiminnot hoidetaan koko valtionhallinnossa tehokkaasti ja organisaatioiden johtamiseen on tältä osin hyvät, yhteiset edellytykset.Valtiokonttori parantaa valtion talous- ja henkilöstötoimintojen tuottavuutta jatkamalla talous- ja henkilöstöprosessien yksinkertaistamista, ohjaamalla toimintojen keskittämiseen sekä jatkamalla parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja ohjaamalla niiden käyttöönottoa. Valtiokonttori saattaa Kieku-toimintamallin käyttöönotot loppuun, siirtää tietojärjestelmän tuotanto- ja ylläpitotehtävät valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sekä valmistelee suunnitelman valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän jatkokehittämisestä ja mahdollisten laajennusten toteuttamisesta. Valtiokonttori tukee virastoja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon strategisten tuottavuustavoitteiden saavuttamisessa ja tuottaa tietoa virastokohtaisista tavoitetasoista ja toteumista. Valtiokonttori tuottaa hallinnonalojen ja virastojen tarpeita vastaavia työhyvinvoinnin, työsuojelun, muutoksen tuen sekä henkilöstön uudelleensijoittamisen palveluita. Valtiokonttori tuottaa, analysoi ja raportoi valtion toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevaa tietoa ja tukee tiedolla johtamista valtionhallinnossa.
Kansalaispalvelut 
Valtiokonttori tuottaa kansalais- ja yhteisöpalvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hyödyntäen sähköisiä palvelumahdollisuuksia.Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti sen vastuulla olevat valtion vahingonkorvausasiat sekä kehittää korvaustoimintaa hyödyntämällä digitalisoinnin mahdollisuuksia.
Valtiokonttori tuottaa kansalaisille julkisen hallinnon neuvontapalvelua sovitussa laajuudessa tavoitteiden mukaisesti ja on valmis neuvontakonseptin laajennukseen.
Hallintopalvelut 
Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti varmistaen hyvä asiakaskokemus.

Tuottavuuden positiivinen kehitys varmistetaan palveluja ja prosesseja kehittämällä yhteistyössä asiakkaiden ja Valtiokonttorin kanssa.
Monikanavaisen palvelukanavamallin kehittämistä jatketaan.
Palveluvalikoimaa kehitetään ja uusia palveluja tuotteistetaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti.
Kieku-järjestelmän käyttöönottoja jatketaan hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Varmistetaan yhtenäisen Kieku-toimintamallin käyttöönotto tuotannossa. Jatketaan päästä päähän prosessien optimointia ja rajapintojen selkeyttämistä yhteistyössä asiakasvirastojen ja Valtiokonttorin kanssa. Automaatiota ja itsepalvelua lisätään prosesseissa.
Viedään käytäntöön Taloushallinto 2020 -strategian tavoitteita. Nostetaan Palkeiden palvelujen käyttöastetta. Vahvistetaan vastuuta ICT-järjestelmistä ja -toiminnoista. Kevennetään kirjanpitoyksikön ja Palkeiden välisiä sopimusmenettelyjä.
Osaamista ja johtamista kehitetään niin, että ne vastaavat uusien toimintamallien ja kokonaisuuden hallinnan tarpeita.
Tehokasta palvelutuotantoa tukeva palveluverkkorakenteen 2. vaihe toteutetaan.
Yhteiset perustietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut 
ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä.
Laadukkaiden, toimintavarmojen ja yhdenmukaisten infrastruktuuripalveluiden avulla palvelukeskuksen asiakkaat kykenevät tuottamaan laadukkaat ja toimintavarmat palvelut kansalaisille ja yhteisöille.

Palvelukeskuksella on valmius tuottaa asiakkailleen julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan lain mukaisia palveluita.
Virastojen ja laitosten tietohallintojohto voi keskittyä ydintoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen.
Palvelukeskuksen toiminnassa tavoitellaan toimialariippumattomien ICT-palvelujen tuottamisen säästöjä.
Henkilöstö on motivoitunut ja tyytyväinen.
Palvelut tuotetaan siten, että tuottamisessa huomioidaan erityisesti valtionhallinnon turvallisuuden ja varautumisen erityistarpeet.
Toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön yhdenmukaiset toimintatavat ja ratkaisut.
Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön yhteinen palvelunhallintajärjestelmä.
Toteutetaan palveluiden tuotteistus.
TUVE-toimintamallien suunnittelu ja toteutus.

Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön tavoitteiden, erityisesti tehostamistavoitteiden, suunnittelu ja seuranta.

Palvelukeskuksessa toteutetaan henkilöstön kehittämistoimenpiteitä siten, että henkilöstöllä on hyvät kehittymis- ja uramahdollisuudet.
Yhteiset sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut 
Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.
Palveluita hankitaan ja rakennetaan ketterin menetelmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Palveluiden tuotantotapojen ja toimintamallien muuttuessa varmistetaan asiakkaille katkeamaton palvelutuotanto.
Palvelutuotanto on kustannustehokasta.
Palveluiden rakentamisen sidosryhmäverkostot kartoitetaan ja varmistetaan sidosryhmätoimijoiden tietämys palveluarkkitehtuurista ja sen tavoitteista ja vaikuttavuudesta.
Edistetään ketterän kehittämisen osaamista.

Varmistetaan sähköisen asioinnin häiriötön tuotanto ja jatkuvuus.

Sähköisen asioinnin palveluiden tuottamisen ansaintamalli on sovittu.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 253 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Vaikuttavuus   
Velanhallinnan tulos>0>0>0
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, %  >90>91
Talous- ja henkilöhallinnon tehtävien työmäärä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin (Indeksi 2011—2014=100, lasketaan Kieku-virastoista, %) 9792
Tuotokset ja laadunhallinta   
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—107,97,57,5
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %98,8>90>90
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv592418
Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk2,81,51,5
Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk5,665
Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk284 668280 000280 000
Toiminnallinen tehokkuus   
Kiekun levinneisyysaste, htv käyttöönottaneissa kirjanpitoyksiköissä20 50040 35063 000
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv285305313
Sairauspoissaolot, pv/htv10,788
Työtyytyväisyysindeksi, VMBaro, asteikko 1—53,33,53,6

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot39 49543 78044 925
Bruttotulot13 80415 69119 672
Nettomenot25 69028 08925 253
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 702  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle10 249  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot4 9454 6854 553
— muut tuotot8 84511 00615 119
Tuotot yhteensä13 79015 69119 672
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset9 48212 54116 191
— osuus yhteiskustannuksista4 4816 8676 555
Kustannukset yhteensä13 96319 40822 746
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-173-3 717-3 074
Kustannusvastaavuus, % 998186

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus20 76016 8338 291
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset16 69413 4736 700
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)4 0673 3611 591
Omarahoitusosuus, %242524

Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 2014 9,0 milj. euroa, vuonna 2015 9,2 milj. euroa ja vuonna 2016 2,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
TIA-vahingonkorvausjärjestelmän uusiminen (siirto momentilta 28.01.21)350
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momenteille 23.01.01, 25.01.01, 26.01.01, 27.10.01, 28.01.01, 29.01.01, 30.01.01, 32.01.01, 33.01.01 ja 35.01.01) -52
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-41
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-298
Palkkaliukumasäästö-72
Palkkausten tarkistukset107
Toimintamenojen tuottavuussäästö-127
Toimintamenosäästö (HO 2015)-230
Vuokramenojen indeksikorotus21
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-25
Tasomuutos-2 469
Yhteensä-2 836

2016 talousarvio25 253 000
2015 talousarvio28 089 000
2014 tilinpäätös31 237 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 253 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vännetään 37 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 83 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 120 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-37 000
2016 talousarvio25 253 000
2015 tilinpäätös28 089 000
2014 tilinpäätös31 237 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vännetään 37 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 400 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 liittyen valtion ulkomaanmatkojen matkavahingonkorvaustoiminnan siirtämiseen Valtiokonttorin tehtäväksi ja 3 000 000 euroa siirtoa momentilta 28.70.22 aiheutuen hallituksen kärkihankkeen ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” toteutuksesta. Valtiokonttorin tehtävänä on tukea julkisten palveluiden asiakaslähtöistä digitaalista muutosta ja edistää julkisten palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä sekä virastojen ja laitosten poikkihallinnollista yhteistyötä hallitusohjelman digitalisaatiotavoitteiden mukaisesti. Tehtävä on määräaikainen, joten tehtävästä ei aiheudu pysyviä lisämäärärahatarpeita, eikä se velvoita käynnistämään ja rahoittamaan uusia hankkeita.


2016 III lisätalousarvio3 400 000
2016 II lisätalousarvio-37 000
2016 talousarvio25 253 000
2015 tilinpäätös28 089 000
2014 tilinpäätös31 237 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa: Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2016 talousarvio1 000
2015 talousarvio1 000
2014 tilinpäätös18 005

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

(03.) Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 28.01.01.



06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 733 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

Selvitysosa: Momentin määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), kansalaisen asiointitili ja avoimen datan portaali.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirto momentille 28.70.01)-1 070
Tasomuutos-1
Yhteensä-1 071

2016 talousarvio2 733 000
2015 talousarvio3 804 000
2014 tilinpäätös4 418 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 733 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Ostolaskut, kpl1 344 0681 280 0001 230 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl564 727615 000615 000
Palkkalaskelmat, kpl1 201 4421 130 0001 100 000
Asiakastyytyväisyys-3,83,8
Toiminnallinen tehokkuus   
Ostolaskut, kpl/htv11 91412 80013 100
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv19 59924 30024 800
Palkkalaskelmat, kpl/htv, muut8 4528 7008 900
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku4 4594 4005 900
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2011=100)103,91102,80102,80
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet   
— Perustoiminta717719697
— Kiekun lisätarve-44
— Uudet palvelut, lisätarve-1020
Sairauspoissaolot, pv/htv10,5< 10< 10
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro-3,4-

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot52 79261 59862 504
Bruttotulot53 01359 59860 504
Nettomenot-2212 0002 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 000  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 000  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot53 01359 59860 504
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset52 79261 59862 504
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)221-2 000-2 000
Kustannusvastaavuus, %1009797

2016 talousarvio2 000 000
2015 talousarvio2 000 000
2014 tilinpäätös1 779 257

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 942 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen.

Selvitysosa: Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Momentin rahoitusta käytetään Kieku-tietojärjestelmän ja yhtenäisten Kieku-prosessien käyttöönotosta aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä palvelukeskukselle aiheutuviin lisätyön kulujen rahoittamiseen. Käyttöönottoihin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan lisärekrytointeina ja ostopalveluina.

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuodet254036

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-2 299
Yhteensä-2 299

2016 talousarvio1 942 000
2015 talousarvio4 241 000
2014 tilinpäätös3 198 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 942 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 920 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.22 ja aiheutuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) tuotantoprosessien ja tiedonkäsittelyn automatisoinnin jatkokehittämishankkeesta, jossa hyödynnetään ohjelmistorobotiikkaa ja prosessianalysointiteknologiaa.


2016 I lisätalousarvio920 000
2016 talousarvio1 942 000
2015 talousarvio4 241 000
2014 tilinpäätös3 198 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 920 000 euroa.

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa: Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitetaan palveluiden tuottamisesta aiheutuvat menot. Määrärahaa on tarkoitus käyttää ennalta arvaamattomiin liiketoimintariskeihin.

Palvelukeskuksen palveluksessa arvioidaan vuoden 2016 lopussa olevan 1 000 henkilöä. Valtorin toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 170 milj. euroon vuonna 2016 kulujen ollessa noin 173 milj. euroa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Mittayks./asteikko2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
     
Tuotokset ja laadunhallinta    
Asiakastyytyväisyys 1—53,24,04,0
Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky    
Työasemapalvelut Palveluiden
tuotteistaminen
aloitettu
Palvelut on
tuotteistettu
Palvelut on käytössä väh. 20 000 työasemassa
Käyttöpalvelut Palveluiden
tuotteistaminen
aloitettu
Palvelut on
tuotteistettu
Palvelut on käytössä väh. 30 virastossa
Käytettävyys    
VY-verkko (KYTKY) käytettävyys 100,0098,9898,98
VyVi — käytettävyys 99,6399,9099,90
Sähköiset palvelut käytettävyys 99,9599,9099,90
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen    
Sairauspoissaolotpv/htv6,98,08,0
Työtyytyväisyys 1—53,13,53,6
Henkilötyövuodet 4676251 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot84 337237 683173 260
Bruttotulot82 600234 683170 260
Nettomenot1 7373 0003 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta-  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 263  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot82 600234 683170 260
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset84 337237 683173 260
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 737-3 000-3 000
Kustannusvastaavuus, %989998

2016 talousarvio3 000 000
2015 talousarvio3 000 000
2014 tilinpäätös4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna. Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.


2016 talousarvio10 000 000
2015 talousarvio10 000 000
2014 tilinpäätös6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siitä, että investointimäärärahan tarve on ollut suunniteltua vähäisempää.


2016 III lisätalousarvio-5 000 000
2016 talousarvio10 000 000
2015 tilinpäätös10 000 000
2014 tilinpäätös6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.

11. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaamisesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahalla on tarkoitus turvata valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminta. Tappiollisten uusien tuotteiden ja tuotteistuksen hitaan etenemisen vuoksi Valtori ei ole odotetulla tavalla pystynyt kattamaan kustannuksiaan asiakaslaskutuksella.


2016 III lisätalousarvio2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaamisesta aiheutuviin menoihin.

88. Senaatti-kiinteistöt

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2016 enintään 265 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuk­sia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 218 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimin­takelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkai­sia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteen­sä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2016 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.

Selvitysosa: Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 55 milj. euroa vuodelle 2016. Vuokraustoiminnan liikevaihtoa ja liikevoittoa alentaa siirtyminen omakustannusperiaatteiseen hinnoitteluun valtioyhteisön asiakkaiden osalta.

Vuonna 2016 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 189,1 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2015 voiton tuloutuksena. Vuoden 2016 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 81,3 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 100,0 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7,8 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50,0 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään 900,0 milj. euroa.

Bruttomääräinen luku kasvaa merkittävästi, koska suuri osa nykyisistä rahoituslaitoslainoista maksetaan ennenaikaisesti takaisin ja korvataan Valtiokonttorin kautta otettavaksi rahoitukseksi. Järjestelyllä voidaan alentaa merkittävästi Senaatti-kiinteistöjen rahoituskustannuksia. Järjestely ei itsessään kasvata Senaatti-kiinteistöjen velan määrää.

Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvä kassavirta on muuttunut epävarmemmaksi ja maksuajat ovat pidentyneet. Tämä on huomioitu nettomääräisen lainanottovaltuuden määrittelyssä.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2016 (milj. euroa)

  
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit175
Uudisrakennusinvestoinnit90
Yhteensä265

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

 2014
toteutuma
liikelaitos
konserni2015
ennakoitu
liikelaitos
konserni2016
arvio
liikelaitos
konserni
       
Liikevaihto, milj. €625635615624572580
— Vuokraus609619599608555563
— Palvelut161616161717
Liiketoiminnan muut tuotot353652525050
Vuokraustoiminnan vuokrakate, milj. €363 346 296 
— % liikevaihdosta59,5 57,8 53,3 
Poistot (sis. arvonalentumiset)190 181 196 
Liikevoitto, milj. €198177209205144140
— % liikevaihdosta31,727,934,032,925,224,1
Tilikauden tulos, milj. €137145162169101108
— % liikevaihdosta21,922,826,327,117,718,6
Taseen loppusumma4 7384 8094 7294 7994 7794 849
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. €140 150 100 
Investoinnit, milj. €234 270 265 
Investoinnit % liikevaihdosta37,4 43,9 46,3 
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta4,24,24,74,73,33,3
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminnasta3,5 3,6 2,2 
Oman pääoman tuotto, %4,54,85,35,53,33,5
Omavaraisuusaste, %63,963,164,263,463,763,0
Henkilöstömäärä281284287290296299

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
    
Tuloutus tulomomenteille   
12.28.99 Takausmaksut6,77,07,8
13.01.04 Korot valtion lainoista 20,016,312,5
13.05.01 Voiton tuloutus140,0150,0100,0
15.01.02 Takaisinmaksut lainoista80,081,068,8
Yhteensä246,7254,3189,1

2016 talousarvio
2015 II lisätalousarvio
2015 talousarvio
2014 talousarvio

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2016 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimin­takelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2016 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 85 milj. euroa.

Selvitysosa: Päätösosan kohdan 2. Investoinnit kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 2. Investoinnit ensimmäisen kappaleen ja päätösosan kohta 3. Lainanotto korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 3. Lainanotto.

Senaatti-kiinteistöjen investointien enimmäismäärää nostetaan 35 milj. eurolla talousarvioesityksen 265 milj. euroon nähden. Seuraavien varainhoitovuosien sitoumuksien enimmäismäärää nostetaan 12 milj. eurolla talousarvioesityksen 218 milj. euroon nähden. Korkeamman investointitason aiheuttamien menojen kattamiseksi Senaatti-kiinteistöjen myyntitavoitetta korotetaan investointitason korotusta vastaavalla määrällä 100 milj. eurosta 135 milj. euroon v. 2016 ja 140 milj. euroon v. 2017.

Senaatti-kiinteistöjen nettolainanoton enimmäismäärää nostetaan 35 milj. eurolla talousarvioesityksen 50 milj. euroon nähden. Nettolainanoton lisäys aiheutuu lisääntyneiden investointien rahoitustarpeesta.


2016 talousarvio
2015 IV lisätalousarvio
2015 II lisätalousarvio
2015 talousarvio
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2016 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimin­takelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkai­sia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteen­sä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2016 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 85 milj. euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Lapis Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingissä sijaitsevan kiinteistön 91-4-61-4 sillä olevine rakennuksineen 26 500 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Technopolis Oyj:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Espoossa sijaitsevan rakentamattoman määräosan 35/57 osaa kiinteistöstä 49-10-19-2 14 385 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Selvitysosa: Ensimmäisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 1—5. Myytävän kiinteistön pinta-ala on noin 2 448 m2 ja kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen pinta-ala on yhteensä noin 11 800 brm2. Kiinteistö toimi aiemmin Tullihallituksen toimitalona. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut 26 500 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa.

Toisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Espoon Otaniemessä osoitteessa Tietotie 3. Myytävä määräosaosuus oikeuttaa erikseen tehtävän hallinnanjakosopimuksen nojalla hallinnoimaan pinta-alaltaan on noin 3,4 hehtaarin suuruista aluetta ja yhteensä 35 000 kem2 rakennusoikeusosuutta kiinteistöstä. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut 14 385 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio
2015 tilinpäätös
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Lapis Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingissä sijaitsevan kiinteistön 91-4-61-4 sillä olevine rakennuksineen 26 500 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Technopolis Oyj:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Espoossa sijaitsevan rakentamattoman määräosan 35/57 osaa kiinteistöstä 49-10-19-2 14 385 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — OP-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisölle tai yhteisöille sekä OP-kiinteistösijoitus Oy:n hallinnoimalle rahastolle OP-vuokratuotolle Helsingin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön (91-15-520-18) sillä sijaitsevine rakennuksineen 39 100 000 euron kauppahinnalla
  • — Rausanne Oy:lle tai perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä sijaitsevan tontin (91-3-52-3) sillä sijaitsevine rakennuksineen 11 000 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Selvitysosa: Ensimmäisen myyntivaltuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungin Meilahden kaupunginosassa osoitteessa Topeliuksenkatu 41b. Kiinteistön käyttäjä on Työterveyslaitos. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu ja valituksi tullut paras hyväksyttävä tarjous on ollut 39 100 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa.

Toisen myyntivaltuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin Kaartinkaupungin kaupunginosassa osoitteessa Kasarmikatu 42/Rikhardinkatu 2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu paras tarjous on ollut 11 000 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio
2015 tilinpäätös
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — OP-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisölle tai yhteisöille sekä OP-kiinteistösijoitus Oy:n hallinnoimalle rahastolle OP-vuokratuotolle Helsingin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön (91-15-520-18) sillä sijaitsevine rakennuksineen 39 100 000 euron kauppahinnalla
  • — Rausanne Oy:lle tai perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä sijaitsevan tontin (91-3-52-3) sillä sijaitsevine rakennuksineen 11 000 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.