Talousarvioesitys 2016

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

THL:n toiminnan kokonaiskustannuksista noin 75 % aiheutuu lakisääteisten viranomaistehtävien ja niihin suoraan liittyvien asiantuntijatehtävien suorittamisesta. THL:n harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa edellä mainituissa tehtävissä välittömästi tarvittavaa osaamis- ja tietopohjaa.

Laitoksen toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Näistä johdetuissa laitoksen strategian päälinjauksissa asetetaan tavoitteiksi, että uudistumme kumppaneitamme ja asiakkaitamme varten, otamme tietoaineistomme tehokäyttöön, vahvistamme ennakointikykyämme, priorisoinnit ohjaavat voimavarojemme kohdentamista ja rakennamme yhdessä työyhteisöämme.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintansa painopisteet turvaten lakisääteiset toiminnot ja päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 25.01.50 ja aiheutuu laista rikosuhrimaksusta siihen liittyvine lakeineen (669-672/2015). Lain voimaantulo kytkeytyy sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain voimaantuloon ja tapahtunee joulukuussa 2016. Lain tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä. Tuottoa on suunniteltu kanavoitavaksi etenkin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja 24/7-tukipuhelimeen. Siirrettävällä määrärahalla käynnistetään Istanbulin sopimuksen mukaisen lähisuhdeväkivallan uhreille suunnatun 24/7-tukipuhelimen toiminta. Palvelun tuotettaisiin järjestöjen avulla valtionavustuksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaisi tukipuhelinpalvelun koordinoinnista ja valtionavustuksen hallinnoinnista.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 98 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen ja 55 000 euroa siirtona momentilta 33.03.63 turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien torjunnan toteuttamiseen liittyvien asiantuntijapalvelujen turvaamiseen sekä vähennyksenä 401 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän rakentamisesta ja tätä varten tarkoitetun henkilöstön palkkaus- ja muista menoista. Nykyinen sovittelun tietojärjestelmä on vanhentunut eikä siitä ole liittymiä keskeisten yhteistyökumppanien järjestelmiin. Uuden tietojärjestelmän myöhemmät vuotuiset ylläpitokustannukset katetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja sovittelutoimistojen rahoituksella siten, ettei uudistus johda määrärahojen tason korottamiseen.