Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              (62.) Maaseudun kehittäminen
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".

Kansallinen alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen selkeään työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen, ohjelmatyön kokonaisuuden seuranta sekä tuloksellisuuden arviointi ja ennakointi.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä sisältää alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut.

Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, ja sitä tarkistetaan vuosittain ottaen huomioon valtiontalouden kehykset ja talousarvio. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä linjataan hallituskauden keskeiset toimenpiteet kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikassa. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusiutumista. Rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia aluetalouksiin voidaan vähentää ennakoinnilla ja nopeilla toimilla äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö.

Rakennerahastopolitiikka

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Rakennerahasto-ohjelmakauden 2007—2013 ohjelmien maksatukset päättyvät ja ohjelmat suljetaan vuonna 2016.

EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin

2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen

3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavan, enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamiseksi.

Rahoituksen kohteena ovat alueiden rakennemuutoksen ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Määrärahalla tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja.

Sopimusmenettelyllä kehitetään metropolialueen, kaupunkien, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukykyä. Määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kaupunkeja/alueita kannustetaan aktiiviseen kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaan. Määrärahasta tuettavia keskeisiä toimenpiteitä ovat kaupunkien elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen, elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin, innovaatiopolitiikan ja alueellisten osaamiskeskittymien kehittämishankkeet sekä innovaatioita edistävät julkiset hankinnat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työllisyys ja kilpailukyky: Metropolipolitiikka, alueelliset innovaatiot ja kokeilut 10 000
Yhteensä 10 000

2016 talousarvio 10 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 10 000 000 euroon nähden aiheutuu kärkihankevarauksen lykkäämisestä.


2016 talousarvio 9 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta viittaa edellä momentin 31.10.20 kohdalla todettuun ja talousarvioaloitteiden TAA 246/2015 vp ja TAA 292/2015 vp perusteella lisää momentille 6 000 000 euroa Kimolan kanavan kunnostamiseen.

Saadun selvityksen mukaan Kimolan kanavan kunnostus on Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen yhteinen kärkihanke, joka tukee vaikutusalueen kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita. Kanava yhdistää Kymijoen vesitieyhteyden Kouvolasta Päijänteelle, ja sen arvioidaan lisäävän matkailua ja luovan edellytyksiä matkailu- ja palvelutoimintojen kehittymiselle. Hankkeen arvioidaan tuovan uutta elinvoimaisuutta alueelle, joka on viime vuosina käynyt läpi mittavan rakennemuutoksen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin

2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen

3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavan, enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua

6) enintään 6 000 000 euroa Kimolan kanavan kunnostamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

(62.) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 30.10.63.



64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 242 324 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 300 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 326 965 000 eurolla. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2016.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 174 096 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 152 869 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 20 000 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2007—2013 maksatuksiin, josta 10 400 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 9 600 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 222 324 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 120 626 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 101 698 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

Ohjelmakauden 2007—2013 rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeiden toteutus on loppunut vuonna 2015, mutta joitakin maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle 2016.

Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" jakautuminen toimintalinjoittain (ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuuksia)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus v. 2016 (milj. euroa)
     
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 25,3 75,098
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,5 99,420
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,0 53,449
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,6 37,527
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,7 22,744
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 1,8 6,606
TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,2 4,304
Yhteensä 100,0 299,148

Ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

    2016 2017 2018 2019 Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
             
Ohjelmakausi 2007—2013            
Vuoden 2015 sitoumukset   20,000 - - - 20,000
Yhteensä   20,000 - - - 20,000
             
Ohjelmakausi 2014—2020            
Vuoden 2014 sitoumukset   101,918 130,976 - - 232,894
Vuoden 2015 sitoumukset   65,710 92,694 137,290 - 295,694
Vuoden 2016 sitoumukset   54,696 64,793 113,388 94,088 326,965
Yhteensä   222,324 288,463 250,678 94,088 855,553
             
Ohjelmakaudet yhteensä   242,324 288,463 250,678 94,088 875,553

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2015
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2016
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2015
Määräraha
v. 2016
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,238 3,303 2,256 2,289
Valtakunnalliset teemat 46,700 6,358 6,130 1,885 4,247
Alueosiot yhteensä 716,473 97,259 94,066 25,130 65,176
— Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 71,312 68,061 17,763 47,158
— Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 25,947 26,005 7,366 18,018
Yhteensä 786,777 106,855 103,499 29,270 71,712
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,110 2,152 0,634 1,491
Valtakunnalliset teemat 124,326 16,926 16,321 4,755 11,309
Alueosiot yhteensä 372,977 50,792 48,970 13,964 33,929
— Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 33,467 32,268 9,624 22,357
— Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 17,325 16,702 4,340 11,572
Yhteensä 512,684 69,828 67,443 19,353 46,729
           
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,093 3,154 1,000 2,185
           
EAKR, ESR ja FEAD yhteensä 1 322,002 179,776 174,096 49,623 120,626

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2015
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2016
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2015
Määräraha
v. 2016
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,238 3,303 2,230 2,197
Valtakunnalliset teemat 35,025 4,769 4,598 1,368 3,059
Alueosiot yhteensä 531,454 70,234 69,184 18,860 46,026
— Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 49,592 51,046 13,930 33,959
— Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 20,642 18,138 4,930 12,067
Yhteensä 590,083 78,241 77,085 22,458 51,282
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,110 2,152 0,664 1,432
Valtakunnalliset teemat 93,245 12,695 12,241 3,467 8,143
Alueosiot yhteensä 275,887 37,899 36,728 9,969 24,434
— Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 26,761 24,201 6,815 16,100
— Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 11,138 12,527 3,154 8,334
Yhteensä 384,513 52,704 51,121 14,100 34,009
           
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 120,975 17,282 24,106 4,562 16,037
           
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,546 0,557 0,350 0,370
           
EAKR, ESR, EAY, ENI CBC ja FEAD yhteensä 1 099,549 148,773 152,869 41,470 101,698

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Tavoite
(2023)
   
Uudet yritykset 1 200
Uudet työpaikat 12 700
Uudet T&K&I-työpaikat 1 360
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 8 090
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 065
ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat 306 000
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 26 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 11 250

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistaminen 400
Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) 8 943
Ohjelmakauden 2007-2013 maksatukset -229 000
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen 22 000
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen muutos (7 prosentista 6 prosenttiin) 1 662
Tekniset muutokset 29
Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus -6 700
Yhteensä -202 666

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 242 324 000
2015 talousarvio 444 990 000
2014 tilinpäätös 433 124 274

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 242 324 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 300 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 326 965 000 eurolla. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2016.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää pk-yritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 372 446 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan 40 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 45 481 000 euron lisäys aiheutuu Suomen rakennerahasto-ohjelman suoritusvarauksen aikaistetusta käyttöönotosta. Vuonna 2016 käyttöön otettava valtuus on kolmanneksen suoritusvarauksen kokonaismäärästä ja siitä kohdennetaan 34 273 000 euroa pk-yritysaloiteohjelmaan.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä 25 989 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 19 492 000 euroa valtion rahoitusosuutta.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 40 000 000 euroa vuonna 2016, 1 645 000 euroa vuonna 2017, 1 918 000 euroa vuonna 2018 ja 1 918 000 euroa vuonna 2019.


2016 II lisätalousarvio 40 000 000
2016 talousarvio 242 324 000
2015 tilinpäätös 344 969 639
2014 tilinpäätös 433 124 274

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää pk-yritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 372 446 000 eurolla.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu pk-yritysaloiteohjelman käynnistymisen viivästymisestä ja maksatusaikataulun todennäköisestä ajoittumisesta myös vuoden 2017 puolelle.

Vähennyksestä 10 851 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 9 149 000 euroa valtion rahoitusosuutta.


2016 III lisätalousarvio -20 000 000
2016 II lisätalousarvio 40 000 000
2016 talousarvio 242 324 000
2015 tilinpäätös 344 969 639
2014 tilinpäätös 433 124 274

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.