Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
              01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
              44. Alueellinen kuljetustuki
              45. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
              (50.) Palkkaturva
              51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
              64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
         40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, yritysten uudistumiselle sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja ja rahoitusta suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ehdotukset julkisen työvoima- ja yrityspalvelun kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Työnvälityksen yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan, ja työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. TE-toimistot lisäävät työtarjousten tekemistä työttömille ja ehdokasesittelyjen käyttöä. Tarjotun työn vastaanottamista ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumista seurataan tehokkaasti ja laiminlyönnit sanktioidaan. Asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksissa on puutteita tai jotka joutuvat rakennemuutosten vuoksi tai muista syistä vaihtamaan alaa tai jotka harkitsevat yrittäjyyttä, tarjotaan ohjausta ja neuvontaa tavoitteena auttaa alan valinnassa ja lisätä heidän osaamistaan ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa toimitaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja monialaisessa yhteispalvelussa. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään ja yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa kehitetään.

Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Tavoitteena on malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti. Henkilökohtaisten ohjauspalvelujen saatavuus nuorille varmistetaan. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten työllistymistä tukevaa työnetsijätoimintaa kehitetään. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla. Yhteistyötä nuorisotakuun toteutuksessa tiivistetään yritysten, muiden työnantajien sekä yrittäjäjärjestöjen, alueellisten yrityspalvelujen, kolmannen sektorin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisuudistuksessa arvioidaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja resurssien siirtomahdollisuus kunnille. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi tuetaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa vuonna 2015 voimaan tulleen lain mukaisesti. Monialaisessa yhteispalvelussa lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa. Palkkatukea ja muita työvoimapalveluja kohdennetaan pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Osatyökykyisten työvoimapalvelujen kehittämisestä valmistellaan ehdotus vuoden 2016 kuluessa. Pitkään työttömänä olleiden osuutta työvoimakoulutuksessa lisätään hyödyntämällä valmennuspalveluja, kokeiluja ja koulutuksen räätälöintiä. Palvelujen hankintaa ulkoisilta palvelutuottajilta kehitetään palvelujen työllisyysvaikutusten lisäämiseksi.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Palkkatuettu työ   
— Valtionhallinto897900750
— Kunnat ja kuntayhtymät6 7756 7805 600
— Yksityinen sektori19 17415 35012 780
Starttiraha4 5303 5703 050
Työvoimakoulutus24 54519 20016 170
Valmennukset2 1153 4401 630
Yhteensä58 03649 24039 980
Työkokeilut10 87713 50010 500
Yhteensä68 91362 74050 480

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee   
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään %24,52623
Rakenteellinen työttömyys vähenee   
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä184 524150 000170 000
Työttömyysjaksot lyhenevät   
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään %432929
Nuorten osallisuus lisääntyy   
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään %31,71025
Yrittäjyys lisääntyy   
— Uusien yritysten määrä8 3589 0009 300

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 161 022 000 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Palvelukyky ja laatu   
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%)64> 69> 69
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%)61> 65> 65

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys2 9312 8002 748
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,1> 3,2> 3,2

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Bruttomenot165 833154 286161 422
Bruttotulot494400400
Nettomenot165 339153 886161 022
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta14 407  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle8 694  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentille 32.01.02) (-18 htv)-889
Tulkkauspalvelut hankinta (siirto momentilta 32.30.51)700
Työllisyys ja kilpailukyky: TE-palvelujen digitalisaatio10 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-1 088
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-906
Palkkaliukumasäästö-520
Palkkausten tarkistukset969
Toimintamenojen tuottavuussäästö-736
Toimintamenosäästö (HO 2015)-400
Vuokramenojen indeksikorotus157
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-151
Yhteensä7 136

2016 talousarvio161 022 000
2015 III lisätalousarvio400 000
2015 I lisätalousarvio-800 000
2015 talousarvio153 886 000
2014 tilinpäätös159 626 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 117 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 161 022 000 euroon nähden on 4 095 000 euroa, mistä 2 000 000 euroa aiheutuu 40 henkilötyövuoden palkkauksesta oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liittyviin tehtäviin, 2 000 000 euroa lisääntyvistä käännös- ja tulkkauspalveluista sekä tehtäviä hoitavan henkilöstön koulutuksesta ja 95 000 euroa järjestelmäkustannusten siirrosta momentilta 32.01.01.


2016 talousarvio165 117 000
2015 III lisätalousarvio400 000
2015 I lisätalousarvio-800 000
2015 talousarvio153 886 000
2014 tilinpäätös159 626 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Hallitusohjelman mukaisesti TE-palveluiden digitalisoimista jatketaan aiempaa voimakkaammin ja tämän johdosta TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 10 milj. euron lisärahoitusta osana hallituksen kärkihankkeita.

Valiokunta pitää lähtökohtaisesti työnvälityspalveluissa toteutettua sähköistämistä hyvänä. Valiokunta on kuitenkin huolissaan siitä, että nykyresursseilla TE-palveluissa on rajalliset mahdollisuudet tavata ja haastatella työnhakijoita, joten työnhakijat tunnetaan puutteellisesti. Valiokunta korostaa, että sähköisillä verkkopalveluilla ei voida menestyksekkäästi korvata henkilökohtaista palvelua kaikissa tilanteissa. Keskeisenä kysymyksenä valiokunta pitää sitä, miten työnvälityksen sähköistämisellä kyetään vähentämään työttömyyttä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 117 000 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 1 008 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 62 000 euroa yliopistoalan Euroopan globalisaatiorahaston hankerahoitukseen ja 47 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta sekä vähennyksenä 1 117 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-1 008 000
2016 talousarvio165 117 000
2015 tilinpäätös153 486 000
2014 tilinpäätös159 626 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 1 008 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 628 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Microsoft 2 ja Nokia 3 -hankkeiden Euroopan globalisaatiorahaston hankerahoitukseen.


2016 III lisätalousarvio628 000
2016 II lisätalousarvio-1 008 000
2016 talousarvio165 117 000
2015 tilinpäätös153 486 000
2014 tilinpäätös159 626 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 628 000 euroa.

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2016 talousarvio5 000 000
2015 talousarvio5 000 000
2014 tilinpäätös5 067 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

45. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 29 018 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kansainvälistymis- ja muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Mikäli vuoden 2015 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä enintään 10 000 000 eurolla vuonna 2016.

Selvitysosa: Perusteluina vuoden 2015 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle 2016 on, että elinkeinorakenteen ennakoivaan uudistamiseen liittyvät toimenpiteet sekä rakennemuutosten hallintaan äkillisten rakennemuutosten alueilla liittyvät toimet edellyttävät hankkeiden aktivointia ja valmistelua, mistä johtuen osa hankkeista toteutuu vasta vuoden 2016 puolella.

Momentin mukaiset avustukset kohdistetaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin.

Momentin valtuudella vaikutetaan merkittävästi arviolta 230 pk-yrityksen valmiuteen aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset29 01815 2787 171- 51 467
Menot yhteensä29 01815 2787 171-51 467

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015)-2 407
Keksintötoiminnan maksatusmäärärahan kasvu600
Kertaluontoisten valtuuden lisäysten vaikutukset maksatusmäärärahaan4 825
Maksatusmäärärahan tarkistukset-2 980
Pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen valtuuden maksatukset5 500
Säästöpäätös-1 500
Yhteensä4 038

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio29 018 000
2015 I lisätalousarvio3 200 000
2015 talousarvio24 980 000
2014 tilinpäätös26 298 360

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 30 218 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä enintään 5 000 000 euron arvosta sitoumuksia.

Mikäli vuoden 2015 valtuutta jää käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä enintään 20 000 000 eurolla vuonna 2016.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Lisäys 1 200 000 euroa talousarvioesityksen 29 018 000 euroon nähden ja myöntämisvaltuuden lisäys talousarvioesitykseen nähden aiheutuu Microsoftin irtisanomisista.

Vuodelta 2015 siirtyvän valtuuden 10 000 000 euron lisäys talousarvioesityksen 10 000 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että vuoden 2015 valtuutta arvioidaan jäävän käyttämättä talousarvioesityksessä arvioitua enemmän. Tämä johtuu ennakoivan rakennemuutoksen ja äkillisten rakennemuutosten alueiden pk-yritysten hankkeiden aktivoinnin ja valmistelun vaatimasta ajasta, minkä vuoksi osa hankkeista käynnistyy ja avustuksia hankkeisiin voidaan siten myöntää vasta vuoden 2016 puolella.


2016 talousarvio30 218 000
2015 I lisätalousarvio3 200 000
2015 talousarvio24 980 000
2014 tilinpäätös26 298 360

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 30 218 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kansainvälistymis- ja muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä enintään 5 000 000 euron arvosta sitoumuksia.

Mikäli vuoden 2015 valtuutta jää käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä enintään 20 000 000 eurolla vuonna 2016.

(50.) Palkkaturva (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.40.52.



51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 557 459 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen

4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen

5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille.

Määrärahaa saa käyttää myös yksityisiltä järjestäjiltä hankittavista työnvälityksen ostopalveluista ja niihin liittyvästä markkinoinnista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 102 100 000 euroa.

Selvitysosa: Momentilta maksettaviin menoihin sisältyy myös arvonlisävero-osuudet, jotka aiemmin on maksettu arvonlisäveromomentilta 32.01.29.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Asiantuntija-arvioinnit4 000 000
Kokeilut ja valmennukset36 000 000
  
Työvoimakoulutuksen hankinta 
— Ammatillinen koulutus154 000 000
— Kotoutumiskoulutus 60 480 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus1 500 000
Yhteensä215 980 000
  
Starttiraha27 000 000
  
Palkkatuettu työ 
— Valtionhallinto26 600 000
— Kunnat ja kuntayhtymät61 570 000
— Yksityinen sektori152 660 000
Yhteensä240 830 000
  
Työllisyyspoliittinen avustus12 637 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta10 000 000
Korvaukset2 312 000
Vakuutusturva900 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot1 300 000
Työnetsintäpalkkio yksityisille palvelujen tuottajille1 500 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut5 000 000
Kaikki yhteensä552 459 000

Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %393637
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %464545

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Työvoimakoulutus     
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset73 65620 5193 500-97 675
Vuoden 2016 sitoumukset-76 60021 4004 100102 100
Menot yhteensä73 65697 11924 9004 100199 775

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Heikentynyt työllisyystilanne ja aktivointiasteen muutos 9 710
HO (2011-2015) lisäysten päättyminen-32 500
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015)-50 000
Momentilta maksettavien siirtomenojen ALV-kustannukset (siirto momentilta 32.01.29)57 900
Siirto momentilta 29.30.327 500
Tulkkauspalvelut (siirto momentille 32.30.01) -700
Työelämä 2020 -hanke (siirto momentille 32.01.01)-800
Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut5 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentilta 32.01.02)1 350
Säästöpäätös-5 000
Tasomuutos1 100
Yhteensä-6 440

2016 talousarvio557 459 000
2015 III lisätalousarvio21 600 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio563 899 000
2014 tilinpäätös504 475 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 585 365 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 140 430 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Lisäys talousarvioesityksen 557 459 000 euroon nähden on 27 906 000 euroa, missä otettu huomioon 22 770 000 euroa turvapaikanhakijoiden määrän lisäyksestä johtuen kotoutumiskoulutuksen hankintaan, kielitesteihin ja osaamiskartoituksiin ja 5 136 000 euroa Euroopan globalisaatiorahastolta haettuihin hankkeisiin liittyen STX Finlandin, Broadcomin, ohjelmistoalan ja Microsoftin irtisanomisiin.

Valtuuden lisäys talousarvioesityksen 102 100 000 euroon nähden on 38 330 000 euroa, missä on otettu huomioon 36 830 000 euroa kotoutumiskoulutuksen hankintaan ja 1 500 000 euroa Euroopan globalisaatiorahaston hankkeisiin sisältyviin työvoimakoulutuksen hankintoihin.


2016 talousarvio585 365 000
2015 IV lisätalousarvio2 800 000
2015 III lisätalousarvio21 600 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio563 899 000
2014 tilinpäätös504 475 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Työttömyys kasvaa voimakkaasti, eikä sen hidastumisesta ole merkkejä. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan vuonna 2015 työttömien työnhakijoiden määrän arvioidaan kasvavan 355 000 henkilöön (vuonna 2014 noin 325 700 henkilöä) ja vuonna 2016 jo 370 000 henkilöön. Vuonna 2015 työttömyysasteen ennustetaan nousevan 9,5 prosenttiin ja ensi vuonna 9,7 prosenttiin.

Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin kohdistetaan entistä vähemmän määrärahoja samanaikaisesti, kun työttömyys pahenee. Erityisen huolissaan valiokunta on työllisyysmäärärahojen leikkausten vaikutuksista nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Lokakuussa 2015 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2 000 enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 43 400. Pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuussa 113 100, mikä on 19 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei pitkäaikaistyöttömyys ole enää ikääntyneiden ja vähän koulutettujen ongelma, vaan se on laajentunut koskemaan entistä enemmän myös mm. nuoria ja korkeasti koulutettuja henkilöitä.

Valiokunta pitää myönteisenä ja tärkeänä hallituksen pyrkimyksiä uudistaa työvoimahallintoa sekä lisätä työvoimapoliittisten toimenpiteiden tuloksellisuutta. Suunnitteilla tai vireillä olevien uudistusten tuloksellisuuden varmistaminen voi kuitenkin kestää kauan, jona aikana tulee huolehtia työllisyysmäärärahojen riittävyydestä. Valiokunta nostaa esille myös sen, että usean ELY-keskuksen alueella työllisyysmäärärahojen loppuminen kesken vuotta keskeytti pitkäksi aikaa vaikuttavuudeltaan merkittäviksi arvioitujen tukien myöntämisen (mm. starttiraha ja palkkatuki). Valiokunta korostaa, että vähenevien määrärahojen kohdentamisen tulee perustua nykyistä luotettavampiin vaikutusarviointeihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aktiivista työvoimapolitiikkaa koskevat vaikuttavuusarvioinnit ovat vanhentumassa ja arviointitutkimuksen tietopohja on hyvin hajanainen. Monet toimenpiteet ja uudistukset ovat kokonaan arvioimatta.

Työllisyyden hoitoa edistetään parantamalla työmarkkinoiden toimintaa sekä työnteon taloudellista houkuttelevuutta että työllistämisen kannattavuutta kehittämällä. Perinteiset julkiset työllisyysmäärärahat ja työvoimapoliittiset toimet täydentävät ja tukevat tätä strategiaa. Aktivointipalveluilla on vaikeassa työllisyystilanteessa suuri merkitys työttömien työelämävalmiuksien ylläpitämisessä ja kehittämisessä, vaikka niiden vaikutus pysyvään työllistymiseen onkin rajallinen. Tässä tilanteessa valiokunta on huolissaan aktivointipalveluiden riittävyydestä. Vuoden 2015 lokakuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 120 900 henkilöä, mikä on 9 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota yhä suurenevaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan. Lokakuussa TE-toimistoissa oli avoimena 65 000 työpaikkaa, mikä on 2 900 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Valiokunta nostaa esille myös saamansa selvityksen, jonka mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2014 noin 5 522 milj. euroa työttömyydestä koituviin passiivimenoihin (työttömyysturva ja työttömyyden perusteella maksettu asumistuki ja toimeentulotuki). Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan aktivointitoimiin käytettiin noin 550 milj. euroa eli kymmenesosa passiivituesta.

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kyseinen kärkihanke suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se edistää aidosti nuorten elämänhallintaa, opintopolkujen rakentamista ja työllistymistä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että jatkokehittelyyn varataan riittävät resurssit ja hyödynnetään aiemmin kehitettyjä tuloksellisia toimintatapoja.

Vuoden 2016 talousarvioesityksessä ehdotetaan 1,5 milj. euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä hankittavaan koulutukseen. Koulutus Nord on yhteispohjoismainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa ammattikoulutusta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa asuville työnhakijoille. Koulutus Nordissa opiskelee vuosittain noin 500 norjalaista, ruotsalaista ja suomalaista opiskelijaa. Valiokunta pitää kyseistä rajat ylittävää koulutusmuotoa hyvänä ja lisää Nord-koulutukseen 30 000 euroa. Lisämäärärahaa voi käyttää myös Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimipisteiden (Tornio—Haaparanta ja Skibotn) työntekijöiden matka- ja majoituskuluihin Nord-yhteistyössä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 585 395 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen

4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen

5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille.

Määrärahaa saa käyttää myös yksityisiltä järjestäjiltä hankittavista työnvälityksen ostopalveluista ja niihin liittyvästä markkinoinnista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 140 430 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 13 100 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä sekä Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimipisteiden työntekijöiden matka- ja majoituskuluihin Nord-yhteistyössä

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2015 siirtyneiden määrärahojen arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 32.01.29.

Selvitysosa: Lisäyksestä 10 000 000 euroa aiheutuu oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden kielitestauksen, osaamiskartoituksen ja kotoutumiskoulutukseen pääsyn nopeuttamisesta ja 3 100 000 euroa yliopistoalan ja Microsoftin EGR-hankkeista, joiden osalta haetaan rahoitusta Euroopan globalisaatiorahastosta. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston mittavien irtisanomisten johdosta haetaan rahoitusta, josta varataan työvoimakoulutukseen 1 800 000 euroa, valmennukseen 400 000 euroa, palkkatukeen 200 000 euroa ja starttirahaan 100 000 euroa. Microsoft-hankkeen työvoimakoulutuksiin haetaan rahoitusta 600 000 euroa. EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia EGR-tukihakemusten rahoitussuunnitelmista. Saadut tulot kirjataan momentille 12.32.99.

Momentin perustelujen muutoksilla mahdollistetaan määrärahan käyttö myös Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimipisteiden työntekijöiden matka- ja majoituskuluihin Nord-yhteistyössä sekä vuodelta 2015 siirtyneiden määrärahojen arvonlisäveromenojen kirjaaminen hallinnonalan arvonlisäveromomentille.


2016 II lisätalousarvio13 100 000
2016 talousarvio585 395 000
2015 tilinpäätös588 299 000
2014 tilinpäätös504 475 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 13 100 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä sekä Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimipisteiden työntekijöiden matka- ja majoituskuluihin Nord-yhteistyössä

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2015 siirtyneiden määrärahojen arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 32.01.29.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentilta maksetaan ennen vuotta 2016 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset6 0005 0001 7001 00013 700
Menot yhteensä6 0005 0001 7001 00013 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusaikataulusta aiheutuvat tarkistukset määrärahaan-2 000
Yhteensä-2 000

2016 talousarvio6 000 000
2015 talousarvio8 000 000
2014 tilinpäätös7 307 163

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.