Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
              02. Yhteisövero
              03. Korkotulojen lähdevero
              04. Perintö- ja lahjavero
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2016

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 217 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2013 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2016 verotuotosta perustuu vuosien 2014 ja 2015 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2014—2016. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin vuosina 2014 ja 2015 tehdyt sekä vuodelle 2016 esitetyt muutokset.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2014
ennuste
milj. €
% 2015
ennuste
milj. €
% 2016
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 123 098 2,3 125 085 1,6 127 209 1,7
— palkkatulot 81 744 0,8 82 152 0,5 83 382 1,5
— eläketulot 28 702 3,8 29 627 3,2 30 343 2,4
Pääomatulot, mistä 11 530 2,2 12 488 8,3 12 816 2,6
— luovutusvoitot 3 700 -5,1 4 028 8,9 4 149 3,0
— osinkotulot 3 695 9,4 4 274 15,7 4 381 2,5

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2016 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa, josta valtion osuus on 210 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2016 ansiotasoindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se nykyisin on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitoista. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista nopeutetaan verrattuna edellisen hallituksen tekemään päätökseen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 prosentista 60 prosenttiin vuonna 2016. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin vuonna 2016. Vuosina 2017—2019 vähennysoikeus supistuisi 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista olisi 25 %. Valtion tuloveroasteikon v. 2013 väliaikaisena käyttöön otetun ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa alennetaan 90 000 eurosta 72 300 euroon vuosiksi 2016 ja 2017. Ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin. Vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisesti käyttöön ns. tehokasta katumista koskevat säännökset. Luonnollinen henkilö tai kuolinpesä välttyisi veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, jos hän oma-aloitteisesti ilmoittaa verotuksesta aikaisemmin puuttuneita tuloja tai varoja vuoden 2016 aikana. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Lisäksi yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850—500 000 euron lahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi. Yleisradioveron parametreja tarkistetaan Yleisradio Oy:lle siirrettävän määrärahan indeksijäädytyksen johdosta siten, että pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon, jolloin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee noin 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa.

Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2016 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2016
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -105 -115
Työtulovähennyksen korotus -190 -210
Ns. solidaarisuusveron alarajan alentaminen 31 34
Ylemmän pääomaverokannan korottaminen 17 34
Luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta -10 -20
Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -3 -3
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös 10 11
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 10 11
Tehokas katuminen 7 10
Avainhenkilölain jatkaminen 9 10
Yle-veron tasokorjaus -18 -20
Yhteensä -242 -258
— josta verotuottoa lisäävät 84 110
— josta verotuottoa vähentävät -326 -368

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua, sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2013—2016 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2013
toteutuma
2014
ennakkotieto
2015
ennuste
2016
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 654 5 696 5 726 5 570
Pääomatulovero 2 211 2 417 2 542 2 662
Yleisradiovero 487 499 509 493

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2016 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 8 374
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 350
Yleisradiovero 493
Yhteensä 9 217

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2016 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2013. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 50 verotukea, joista 39:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 3,4 mrd. euroa) v. 2016. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 8,4 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa vuonna 2016 työtulovähennyksen kasvattaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta muodostuu uusi verotuki.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2014—2016 (milj. euroa)

  2014 2015 2016
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 2 615 2 760 2 815
Työtulovähennys 2 060 2 105 2 590
Kotitalousvähennys 345 345 350
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 200 200 205
Valtionverotuksen eläketulovähennys 285 280 305
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 105 110 110
Lapsilisien verovapaus 540 500 505
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 875 885 885
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 280 240 230
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 200 3 300 3 350
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 300 1 300 1 300
Muut 3 280 3 440 3 494
Yhteensä 15 085 15 465 16 139

2016 talousarvio 9 217 000 000
2015 II lisätalousarvio 303 000 000
2015 talousarvio 8 866 000 000
2014 tilinpäätös 9 117 056 165

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 210 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 7 000 000 euroa talousarvioesityksen 9 217 000 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että hallitus peruuttaa eduskunnalle annetun talousarvioesitykseen liittyneen hallituksen esityksen laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 (HE 32/2015 vp) (ns. laki tehokkaasta katumisesta). Toimen verotuottoja korottavaksi vaikutukseksi arvioitiin vuositasolla 10 milj. euroa. Verokertymän ajoitustekijöistä johtuen vuodelle 2016 tuottovaikutus arvioitiin 7 milj. euroksi, joka nyt poistetaan tuloarviosta.


2016 talousarvio 9 210 000 000
2015 IV lisätalousarvio -135 000 000
2015 II lisätalousarvio 303 000 000
2015 talousarvio 8 866 000 000
2014 tilinpäätös 9 117 056 165

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 210 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 270 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu pääasiassa osinkotulojen ennakoitua suuremmasta kasvusta, mikä on lisännyt osinkotuloista tehtäviä ennakonpidätyksiä sekä rajoitetusti verovelvollisten maksaman lähdeveron kertymää. Tähän on vaikuttanut myös lähdeverojen palautusten jääminen ennakoitua pienemmiksi. Viime vuonna lähdeveroja palautettiin 293 milj. euroa, kun kuluvan vuoden elokuuhun mennessä on palautettu 125 milj. euroa.


2016 III lisätalousarvio 270 000 000
2016 talousarvio 9 210 000 000
2015 tilinpäätös 9 094 292 379
2014 tilinpäätös 9 117 056 165

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 270 000 000 euroa.

02. Yhteisövero

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 2 877 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Verovuodesta 2014 lähtien vero on ollut 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden 2015 loppuun saakka. Vuodesta 2016 alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat, sillä seurakuntien yhteisövero-osuus korvataan indeksiin sidotulla määrärahalla.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2016 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2014 vuoteen 2016. Arvio verovuoden 2014 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2013 2014
ennuste
2015
ennuste
2016
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 0,0 6,1 1,1 3,4
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 640 4 319 4 120 4 232
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 68,16 61,63 60,35 69,08

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,4 prosenttiyksiköllä verovuosille 2012—2015. Valtion osuutta alennettiin vastaavasti. Kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen päättyminen vuoden 2015 lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden 2016 alusta kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteensä näiden muutosten arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja n. 305 milj. euroa.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2016 kertyy vielä veroja verovuosilta 2015 ja 2014.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2016

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2017 336
— verovuodelta 2016 3 622
— verovuodelta 2015 198
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 4 191
— josta valtion osuus 2 877

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 550 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 290 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2016 talousarvio 2 877 000 000
2015 II lisätalousarvio 210 000 000
2015 talousarvio 2 467 000 000
2014 tilinpäätös 2 432 758 665

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 2 877 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 206 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu odotettua suuremmasta verovuoden 2015 ennakontäydennysmaksujen loppukeväällä 2016 toteutuneesta kertymästä sekä aiempien verovuosien yhteisöveroja koskevasta palautuksesta, joka kohdistuu vuoden 2016 yhteisöverotuloihin.

Ennakontäydennysmaksujen ennakoitua suuremman kertymän arvioidaan kasvattavan momentin kertymää 268 milj. euroa ja palautuksen vähentävän sitä 62 milj. euroa. Nettomääräisesti momentille kertyvien verotulojen arvioidaan lisääntyvän 206 milj. euroa vuoden 2016 talousarviossa arvioituun verrattuna.


2016 II lisätalousarvio 206 000 000
2016 talousarvio 2 877 000 000
2015 tilinpäätös 2 761 280 794
2014 tilinpäätös 2 432 758 665

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 206 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 195 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu siitä, että verovuoden 2016 yhteisöennakoita on kertynyt odotettua selvästi enemmän. Tuloarvion korottamiseen vaikuttaa myös se, että verovuoden 2015 verotuksen toimittamisesta saatujen väliaikatietojen perusteella kalenterivuodelle 2016 ajoittuvat verovuoden 2015 kertymät ovat muodostumassa aiemmin arvioitua myönteisemmiksi.


2016 III lisätalousarvio 195 000 000
2016 II lisätalousarvio 206 000 000
2016 talousarvio 2 877 000 000
2015 tilinpäätös 2 761 280 794
2014 tilinpäätös 2 432 758 665

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 195 000 000 euroa.

03. Korkotulojen lähdevero

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 91 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2014 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,4 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2014
toteutuma
2015
ennuste
2016
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,4 0,4 2,3
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,42 0,32 0,25

2016 talousarvio 91 000 000
2015 talousarvio 120 000 000
2014 tilinpäätös 141 651 894

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 91 000 000 euroa.

04. Perintö- ja lahjavero

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 710 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan noin 20 %.

Vuodesta 2013 voimassa ollut yli 1 000 000 euron perintöjä ja lahjoja koskeva veroluokka on säädetty pysyväksi vuoden 2016 alusta lukien. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 10 milj. euroa vuositasolla.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan noin 117 milj. euroa vuonna 2016.


2016 talousarvio 710 000 000
2015 III lisätalousarvio 40 000 000
2015 II lisätalousarvio 60 000 000
2015 talousarvio 540 000 000
2014 tilinpäätös 499 060 109

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille arvioidaan kertyvän 710 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 50 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu kuluvan vuoden tammi—maaliskuun ennakoitua pienemmistä verokertymistä sekä verovelvollisten huhti—heinäkuussa maksettavaksi määrättyjä veroeriä koskevista Verohallinnon tiedoista. Tietojen valossa perintö- ja lahjaveron koko vuotta koskeva verotuottoarvio on 50 milj. euroa talousarviossa ennakoitua pienempi.


2016 II lisätalousarvio -50 000 000
2016 talousarvio 710 000 000
2015 tilinpäätös 630 918 741
2014 tilinpäätös 499 060 109

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 50 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 170 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu ennakoitua selvästi pienemmistä kertymistä. Heikon kehityksen taustalla näyttäisi olevan pääasiassa perintö- ja lahjaveroerien käsittelyn huomattava hidastuminen Verohallinnossa vuoden 2016 aikana.


2016 III lisätalousarvio -170 000 000
2016 II lisätalousarvio -50 000 000
2016 talousarvio 710 000 000
2015 tilinpäätös 630 918 741
2014 tilinpäätös 499 060 109

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 170 000 000 euroa.