Talousarvioesitys 2016
60. Siirto valtion asuntorahastoon
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 170 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2016 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2016 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2016 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 122 200 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaittakorvauksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 800 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2017—2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.
Vuonna 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 300 000 000 euroa.
Selvitysosa:ARA-asuntojen asukasvalintaa muutetaan toimeentulotuki- ja asumistukiasiakkaita sekä vaikeasti työllistyviä suosivaksi palauttamalla asukasvalintaan tulorajat ja tarvittavat säädösmuutokset. Tämän johdosta asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annettua valtioneuvoston asetusta (166/2008) muutetaan syysistuntokaudella 2015 ja aloitetaan aravarajoituslain (1190/1993) ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) muutosten valmistelu.
ARA-asunnoissa yleishyödyllisyyden vaatimusta kiristetään ja tehostetaan ARA-asuntojen tarjoamista edullisella vuokralla. Tämän johdosta annetaan hallituksen esitykset aravalain (1189/1993), aravarajoituslain (1190/1993), vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) muuttamisesta. Lisäksi arava-asetusta (1587/1993), vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua valtioneuvoston asetusta (666/2001) ja yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen tuoton tuloutuksesta annetun valtioneuvoston päätöstä (1203/1999) muutetaan.
Erityisryhmien investointiavustusten kohdentumista suurimmassa tuen tarpeessa oleville ryhmille parannetaan siten, että tavallisten opiskelija-, nuoriso- ja senioriasuntojen avustamisesta luovutaan. Tämän johdosta avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia (1281/2004) muutetaan syysistuntokaudella 2015.
Asumisoikeusasuntojen valtuutta on tarkoitus alentaa kolmanneksella syksyllä 2015 annettavassa käyttösuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto vahvistaa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisesti.
Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukimallin vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Tällä seudulla asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Käynnistysavustuksella voidaan parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta. Tuki on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen uutta aiesopimusta.
Osana valmisteltavia uusia valtion ja kasvukeskuskuntien välille solmittavia maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia niiden kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla vuosina 2016—2019, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä erityisesti Helsingin seutu.
Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Asumisneuvonnan tukemisen tavoitteena on vakiinnuttaa kuntien vapaaehtoiseksi pysyväksi toiminnaksi. Avustuksen määrää on enintään 35 prosenttia.
Vuonna 2016 valtion asuntorahasto on velaton. Asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden ja rahastoon kertyvien tulojen ajoittumisen välisten erojen tasaamiseksi ja rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi rahastolla on tarvittaessa oltava edellytys lyhytaikaiseen varainhankintaan.
Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2016 seuraavaksi:
Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2016 (milj. euroa)
| Arvioitu saldo 1.1.2016 | 480 |
| Tulot | |
| — Tulot asuntolainoista | 530 |
| — Tulot takausmaksuista | 10 |
| Menot | |
| — Korkotuki- ja avustusmenot | 200 |
| — Siirto talousarvioon | 47 |
| Arvioitu saldo 31.12.2016 | 773 |
| 2016 talousarvio | — |
| 2015 I lisätalousarvio | — |
| 2015 talousarvio | — |
| 2014 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaittakorvauksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää vuonna 2014 käytössä olleita määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia niihin avustushakemuksiin, joihin on haettu muutosta ja jotka saavat lainvoimaisen myönteisen päätöksen. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen ja toinen kappale korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan Avustukset-kohdan ensimmäisen ja toisen kappaleen ja päätösosan kolmas kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan Avustukset-kohdan viimeiseksi kappaleeksi.
Erityisryhmien investointiavustuksesta kohdennetaan 2,2 milj. euroa korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin.
Valtion asuntorahaston varoista myönnettiin vuonna 2014 määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia. Eräisiin myöntöpäätöksiin haettujen muutosten johdosta on tarpeen varautua siihen, että mahdolliset hallinto-oikeuden myönteisten päätösten edellyttämät toimenpiteet voidaan hoitaa.
| 2016 talousarvio | — |
| 2015 I lisätalousarvio | — |
| 2015 talousarvio | — |
| 2014 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Talousarvioesityksen mukaan valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän yhteensä 200 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkomenojen maksamiseen vuonna 2016. Lisäksi rahastosta tuloutetaan 47 milj. euroa valtion talousarvioesitykseen.
Asuntorahastosta varaudutaan tukemaan noin 7 500 uuden korkotukiasunnon rakentamista. Valtion asuntorahaston vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukivaltuudeksi ehdotetaan 1 170 milj. euroa, joka on samansuuruinen kuin vuonna 2015. Lisäksi varaudutaan tukemaan yleishyödyllisyyssäädösten ulkopuolella valtion täytetakauksella 2 000 vuokra-asunnon rakentamista ja erityisryhmien investointiavustuksella noin 4 000 asunnon rakentamista. Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakausvaltuudeksi ehdotetaan 100 milj. euroa. Käytössä ei ole enää käynnistysavustusta takauslainoille (3 milj. euroa), käyttötarkoituksen muutosavustusta (2 milj. euroa) eikä alennettua omavastuukorkoa.
Valiokunta pitää kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämistä asuntopolitiikan keskeisimpänä tavoitteena ja pitää hyvänä, että asuntorakentamisen lisääminen on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Asuntotarjonta on jo pitkään ollut kysyntään nähden riittämätöntä kasvukeskuksissa, mikä on johtanut asuntojen hintojen ja vuokrien kohoamiseen. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanne on kärjistynyt ja asumisen kalleus on jo heikentänyt talouskasvun edellytyksiä.
Valiokunta on erittäin huolestunut siitä, että asuntotarve lisääntyy entisestään merkittävästi, kun oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden pysyvä asuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus etsii keinot tilanteen hallitsemiseen ja tarvittaessa korottaa nopealla aikataululla korkotukivaltuutta kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä voidaan pitää perusteltuna myös rakennusalan työllisyyden näkökulmasta. Jos tuotantoa ei saada kasvuun, erityisesti pääkaupunkiseudulla on uhkana asunnottomuuden kääntyminen nousuun. Maahanmuuttajien pysyvämpää asuttamista toteutettaessa tulee huomiota kiinnittää lisäksi erityisesti segregaatiokehityksen ehkäisemiseen ja monikielisen asumisneuvonnan lisääntyvään tarpeeseen.
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistäminen edellyttää monipuolisesti vaikuttavia toimenpiteitä asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi vastaamaan kysyntää sekä maankäytön suunnittelun tehostamista liikenteen tarpeiden ja asumisen yhteensovittamiseksi. Valiokunta pitää myönteisenä, että kasvukeskusseutujen ja valtion yhteistyössä laadittavat maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -aiesopimukset ovat edistäneet tonttien saatavuutta ja vuokra-asuntotuotannon käynnistymistä. Aiesopimuskäytäntöä on kuitenkin edelleen kehitettävä ja siinä on otettava huomioon myös kiihtyvä maahanmuutto ja maan sisäisen muuttoliikkeen sekä väestörakenteen muutosten vaikutukset asuntojen tuotantotarpeeseen. Vuonna 2016 aiesopimusten toteutumista on tarkoitus kannustaa kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla (15 milj. euroa) ja Helsingin seudulle suunnatuilla käynnistysavustuksilla (10 milj. euroa). Valiokunta pitää tarpeellisena, että käynnistysavustuksia voidaan rahoituksen riittäessä jakaa myös muille MAL-alueille, jolloin avustuksen suuruus voisi olla esimerkiksi puolet Helsingin seudun summasta.
Valiokunta nostaa esiin MAL-aiesopimusten rinnalle kasvukäytävä-ajattelun, jossa kasvavat alueet keskittyvät pääliikennekäytävien varrelle. Tällaisia kasvukäytäviä ovat esimerkiksi Helsinki—Hämeenlinna—Tampere ja Helsinki—Lahti-oikoradan seutu, joissa aluerakenteeseen muodostuu liikennekäytävien verkostoon perustuvia laajoja työssäkäyntialueita. Valiokunnan mielestä nämä kasvukäytävät tulee huomioida myös kaavoituksessa ja asuntotuotantoa edistettäessä sekä MAL-aiesopimuksia tehtäessä. Kasvukäytävien varsilla rakennuskustannukset ovat keskimäärin edullisempia kuin kasvukeskuksissa, mikä alentaa asumisen hintaa. Samalla työvoiman liikkuvuus kasvukeskusten välillä helpottuu, mikä edistää osaltaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Uusien asuinalueiden rakentamisessa kasvukäytävien varsille voidaan valiokunnan mielestä hyödyntää myös hallituksen kärkihanketta ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut” esimerkiksi puurakentamisen edistämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.
Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista johtuu osin siitä, että vuokra-asuntojen rakentamisesta ja omistamisesta kiinnostuneita yksityisiä tahoja ei nykyisillä ehdoilla juurikaan ole ollut. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon toteuttaminen on jäänyt lähinnä kuntien vastuulle. Lisäksi myös valtio on itse lähtenyt markkinoille valtion erityistehtäväyhtiön A-Kruunun pääomittamisella. Tavoitteena on, että yhtiöllä on 2 000 uutta asuntoa valmiina tai rakenteilla pääkaupunkiseudulla vuonna 2018.
Valiokunta toteaa, että tuotannon lisäämiseksi toimijoiden kiinnostusta kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tarjontaan tulee edelleen lisätä. Hallitus pyrkii tähän mm. luomalla uuden 10 vuoden mallin. Valmistelussa on myös valtion tukemien asuntojen omistajille asetetusta yleishyödyllisyysvaatimuksesta luopuminen uuden tuotannon osalta ja rajoitusten muuttaminen kohdekohtaisiksi. Lisäksi vuoden 2016 alusta on tarkoitus joustaa ARA-asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksista, jos vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen. Valiokunta korostaa, että kaikkien uudistusten tavoitteena tulee olla riittävä ja kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto.
Toimenpiteitä tarvitaan myös asumiskustannusten hillitsemiseksi. Esimerkiksi autopaikkoihin, väestönsuojiin tai esteettömyyteen liittyvät vaatimukset koskevat kaikkea rakentamista. Kysymys on osittain kunnallisista määräyksistä, joten hallitusohjelman mukaiset toimet sääntelyn ja normien purusta on ulotettava lainsäädännön ohella kuntatason määräyksiin. Tarvetta on myös sujuvoittaa rakentamista ja nopeuttaa rakentamisprosesseja. Esimerkiksi kaavajärjestelmää ja rakentamisen lupajärjestelmiä ollaan uudistamassa. Tarkoitus on myös helpottaa täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista sekä hajarakentamista.
Valiokunta toteaa, että useimmat asumiseen ja rakentamiseen liittyvät pullonkaulat ratkaistaan budjetin ulkopuolella. Päämääränä tulee kuitenkin olla toimivaan asuntomarkkinatilanteeseen perustuva kohtuuhintainen, määrältään riittävä asuntotuotanto sekä sitä täydentävä asumisen tukijärjestelmä, jossa tuki kohdentuu asukkaalle eikä siirry asumisen hintaan. Myös tukijärjestelmän kokonaistarkastelu on välttämätöntä. Markkinahintaa edullisemman vuokra-asuntotuotannon rakentamiseksi tarvitaan toimiva, kilpailukykyinen korkotukijärjestelmä sekä vaikuttavia avustuksia, kuten käynnistysavustukset.
Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen ehdotetaan 120 milj. euron myöntämisvaltuutta, joka on samansuuruinen kuin vuoden 2015 valtuus.
Valiokunta pitää hyvänä, että avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Kyseisten ryhmien kohdalla korostuu asumiseen liittyvä tuki, ja tästä seuraa erityisvaatimuksia asuntojen ja rakennusten tila-, varuste- ja rakenteellisille ratkaisuille. On myös tarkoituksenmukaista, että hallitus päätti säilyttää opiskelija- ja nuorisoasunnot investointiavustusten piirissä.
Tarve erityisryhmien investointiavustuksille on valiokunnan saaman selvityksen mukaan suuri. Valiokunta pitää siten tarpeellisena, että valtuuden tason riittävyyttä seurataan tarkasti ja tarvittaessa korotetaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 170 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2016 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2016 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2016 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaittakorvauksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2017—2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.
Vuonna 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää vuonna 2014 käytössä olleita määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia niihin avustushakemuksiin, joihin on haettu muutosta ja jotka saavat lainvoimaisen myönteisen päätöksen. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 300 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja yhteensä enintään 80 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. Hallitusohjelmaan perustuvan uuden korkotukimallin tarkoituksena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa. Lyhytaikaisella korkotuella arvioidaan aloitettavan 500 asunnon rakentaminen vuonna 2016, jolloin korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden tarve on 80 milj. euroa.
Ikääntyvien kotona asumisen edistämiseksi hissien asentaminen olemassa olevaan asuntokantaan on osoittautunut tehokkaaksi toimenpiteeksi. Tämän vuoksi erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävien avustusten myöntämisvaltuudesta siirretään 10 milj. euroa käytettäväksi hissien asentamiseen.
Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan sopimuksen oleellinen osa on riittävän kohtuuhintaisen asuntorakentamisen aikaansaaminen. Jotta kohtuuhintaiselle vuokra-asuntorakentamiselle asetetut tavoitteet voidaan paremmin saavuttaa, on tarpeen, että käynnistysavustusten myöntämisvaltuutta nostetaan 10 milj. eurolla.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | — |
| 2015 tilinpäätös | — |
| 2014 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja yhteensä enintään 80 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.