Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
              20. Ympäristövahinkojen torjunta
              21. Eräät luonnonsuojelun menot
              22. Eräät ympäristömenot
              52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
              60. Siirto öljysuojarahastoon
              61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen
              63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
              64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin
              65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto
              66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
              70. Alusinvestoinnit
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 15 825 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristön kunnostuksen, vesienhoidon sekä pohjaveden suojelun kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion hankkeista johtuviin tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin

2) vesiseurannan kehittämiseen ja seurantaverkon ylläpitämiseen

3) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan

4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin

6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen

7) merenhoidon suunnittelun edistämiseen ja yhteensovittamiseen

8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin, ilmastopolitiikan kehittämiseen sekä vihreää bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin

9) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi.

Määrärahaa saa käyttää myös kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Ympäristönsuojelun menot8 725 000
Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen2 000 000
Itämeren suojelu4 640 000
Vihreän talouden kehittäminen ja kokeiluhankkeet 460 000
Yhteensä15 825 000

Määrärahasta 3 700 000 euroa on tarkoitus käyttää ympäristön- ja vesienhoitoon sekä pohjavesien suojeluun liittyviin hankkeisiin sekä kunnostushankkeiden valmisteluun ja yhteiseen kehittämistoimintaan, velvoitteiden hoitoon sekä vesiseurantaverkoston ylläpitoon ja hoitoon. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalvelujen hankintaan käytetään 4 225 000 euroa, josta 1 225 000 euroa on siirtoa momentilta 32.01.02.

Määrärahaa voidaan käyttää hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteuttamiseen. Ravinteiden kierrätysohjelmaa jatketaan Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Määrärahaa kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille kehittämishankkeisiin ja suojelutoimenpiteisiin. Toteutetaan Itämeren ja vesientilaa parantavia eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteisiä hankkeita merenhoidon toimenpideohjelman ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti. Itämeren suojelun määrärahaa käytetään myös vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin aiempaa rajatummilla, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla. Merenhoidon suunnittelulla toteutetaan myös HELCOM:n Itämeren toimintaohjelmaa.

Hallituksen kärkihankkeen toimenpiteenä valmistellaan materiaalien, ravinteiden ja jätteiden kierrätystä edistävää sääntelyä. Erityisesti kunnan jätehuollon yksinoikeuden rajaamiseksi, jätteiden maarakentamiskäytön laajentamiseksi, maa-ainesjätteiden hyödyntämiseksi ja yhdyskuntajätteiden kierrätysasteen nostamiseksi vähintään 50 prosenttiin valmistellaan vaikutusarviointeja ja selvityksiä kustannustehokkaista toimenpiteistä. Hallituksen kärkihankkeena kokeillaan ja kehitetään uusia kierto- ja jakamistaloutta edistäviä ratkaisuja. Määrärahaa käytetään erityisesti jätteiden ja sivuvirtojen erilliskeräyksen ja kierrätyksen sekä tuotanto- ja kulutustapojen uusien, älykkäiden ja sujuvien lainsäädäntö- ja hallintokäytäntöjen tukemien ratkaisujen kokeiluihin.

Määrärahaa käytetään myös vihreää taloutta edistäviin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin sekä ilmastopaneelin ja biodiversiteettipaneelin (IPBES) toimintaan. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kierrätystä edistävä sääntely ja ratkaisut800
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen2 500
Vihreän talouden kehittäminen ja kokeiluhankkeet-660
Ympäristöseurantojen näytteenoton ostopalvelut (siirto momentilta 32.01.02)1 225
Tasomuutos-1 800
Yhteensä2 065

2016 talousarvio15 825 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio13 760 000
2014 tilinpäätös17 160 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 15,825 milj. euron määrärahaa, joka on 2,065 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Vesien ja Itämeren tilan parantaminen edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n velvoitteiden mukaisesti. Vuonna 2016 on tarkoitus ottaa käyttöön vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016—2021. Myös pinta- ja pohjavesien tilaa parannetaan sekä panostetaan erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilan kohentamiseen. Momentin määrärahalla pystytään osaltaan vaikuttamaan hallituksen kärkihankkeen ”Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon” toteutukseen.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on ottanut kärkihankkeekseen vesistöjen tilan parantamisen ja kiertotalouden kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Sen mukaisesti vesistöihin huuhtoutuneiden ravinteiden ja humuksen määrää on tarkoitus vähentää ja samalla lisätä maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Ravinteiden talteenottoa lisätään, erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

Myös Itämeren suojeluun ehdotettavasta 4,64 milj. euron määrärahasta osoitetaan 2,5 milj. euroa em. kärkihankkeen toteuttamiseen. Tämä on tarkoitus käyttää mm. ravinteiden kierrätysohjelman (Raki-ohjelman) toisen vaiheen toteuttamiseen sekä merenhoidon toimenpideohjelman ja vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon. Valiokunta korostaa hallitusohjelman mukaisesti, että Itämeren hyvän tilan edistämiseksi tulee toimia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Näin ollen on hyvä, että mm. Suomen merenhoitosuunnitelman valmistelua koordinoidaan kiinteästi vesienhoidon suunnittelutyön ja muiden Itämeren valtioiden kanssa.

Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriössä toteutetaan hallitusohjelman kokeilukulttuurin mukaisesti useita kymmeniä kokeiluhankkeita uusien tehokkaiden vesien suojelullisten ja kierrätystä edistävien toimenpiteiden löytämiseksi. Niiden tavoitteena on olla konkreettisia ja käytännönläheisiä. Valiokunta korostaa, että samalla tulee huolehtia siitä, että hankkeet tuottavat myös käytännössä hyödynnettäviä ja monistettavia menettelytapoja, teknologioita ja innovaatioita sekä uutta liike- ja palvelutoimintaa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 15 825 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristön kunnostuksen, vesienhoidon sekä pohjaveden suojelun kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion hankkeista johtuviin tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin

2) vesiseurannan kehittämiseen ja seurantaverkon ylläpitämiseen

3) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan

4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin

6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen

7) merenhoidon suunnittelun edistämiseen ja yhteensovittamiseen

8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin, ilmastopolitiikan kehittämiseen sekä vihreää bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin

9) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi.

Määrärahaa saa käyttää myös kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 56 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.

Selvitysosa: Perustelujen muutos kolmella henkilötyövuodella 53 henkilötyövuodesta 56 henkilötyövuoteen aiheutuu Uupri- ja Vesisen-hankkeiden toimeenpanon mahdollistamisesta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio15 825 000
2015 tilinpäätös13 760 000
2014 tilinpäätös17 160 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 56 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.