Talousarvioesitys 2016
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti riittävän sitovan ja kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Osallistutaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon tavoitteena mm. EU:n päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Tavoitteena on saavuttaa etupainotteisesti Suomen vuoden 2020 ilmastotavoitteet.
Käynnistetään yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ilmastolain toimeenpano tavoitteena parantaa ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja valmistelun avoimuutta sekä toimien kustannustehokkuutta.
Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät, että päästöjen vähentäminen perustuu tutkittuun tietoon. Asetetaan kansallinen ilmastopaneeli tukemaan suunnittelua ja päätöksentekoa.
Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla, mukaan lukien kunnissa ja alueilla, sekä kuluttajavalinnoissa.
Tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja.
Rakenteellisilla muutoksilla, ohjauskeinoilla sekä kokeiluilla edistetään vihreää kierto- ja biotaloutta sekä kysyntälähtöisiä ratkaisuja. Innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen avulla parannetaan ympäristöä, julkisen sektorin resurssitehokkuutta sekä kehitetään suomalaista cleantech-liiketoimintaa. Kehitetään tapoja vähentää jätteiden syntyä koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana. Uudistetaan valtakunnallinen jätesuunnitelma. Vaikutetaan ja osallistutaan aktiivisesti EU:n uuden kiertotalouspaketin valmisteluun.
Kierrätetään ravinteita tehokkaasti ravinnepäästöjen vähentämiseksi, fosforivarojen säästämiseksi sekä bio- ja kiertotalouden ja vesien hyvän tilan edistämiseksi.
Vihreän talouden ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan uuden liiketoiminnan ja palveluntuotannon luomiseksi sekä niitä ohjaavan lainsäädännön ja muun ohjauksen tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi yhteistyössä avaintoimijoiden kanssa.
Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita. Toimenpiteitä Itämeren sekä sisävesien tilan parantamiseksi ja niiden kohdistuvien ympäristöuhkien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi toteutetaan eri hallinnonaloilla laaja-alaisena yhteistyönä.
Itämeren suojelutoimissa keskeisellä sijalla ovat ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman (2016—2021) ja merenhoidon seurantaohjelman (2014—2020) toteuttaminen. Yhteistyötä jatketaan muiden Itämerivaltioiden kanssa Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi samoin kuin yhteistyötä Pietarin ja muun Luoteis-Venäjän kanssa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tietoja käytetään sekä edistämään Itämeren luontotyyppien, lajien ja merialueiden suojelua että tukemaan meren ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vähentämällä vesiin kohdistuvia paineita. Liiallista ravinne- ja haitallisten aineiden kuormitusta vähennetään valuma-alueilla sekä tehdään vesien kunnostusta ja muita toimenpiteitä vesienhoitosuunnitelmien vuoteen 2021 laadittujen toimenpideohjelmien mukaisesti.
Öljy- ja kemikaalivahinkoja ehkäistään ja rajoitetaan turvaamalla riittävä torjuntavalmius. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta.
Pilaantuneiden maa-alueiden riskikohteiden tutkimista ja kunnostamista edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan uudistuvan valtion jätehuoltojärjestelmän sekä öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta.
Jatketaan merkittäviä ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Osallistutaan EU:ssa päästökattodirektiivin uudistamiseen sekä vaikutetaan Suomelle asetettaviin päästövähennysvelvoitteisiin ja pienten ja keskisuurten energiantuotantolaitosten direktiiviehdotuksen valmisteluun. Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelua jatketaan.
Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuutta tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti.
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimintaohjelman toteutusta jatketaan. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä käytettävissä olevien aimpaa niukempien määrärahojen puitteissa. Soidensuojelussa edetään tehtävien päätösten mukaisesti. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta jatketaan määrärahan sallimissa puitteissa yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien, lehtojen ja lintuvesien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia ja lajistokartoituksia. Natura 2000 -tietokanta ja verkoston yleissuunnitelmat päivitetään sekä verkostoa täydennetään. Suojelualueverkoston toimivuuden ja edustavuuden kokonaistarkastelu aloitetaan. Luontotyyppien toinen uhanalaisuustarkastelu käynnistetään. Luonnonsuojelulain maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Aloitetaan valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi.
Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelman suuntaviivojen mukaan tärkeät lajistokeskittymät kartoitetaan suojelutoimien kustannustehokkaaksi kohdentamiseksi. Kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä turvataan ja eliötyöryhmätyötä jatketaan.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.
20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 5 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin
2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin
3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.
Selvitysosa:Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99.
Korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta tuloutetaan momentille 12.35.10.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 500 |
| Yhteensä | 500 |
| 2016 talousarvio | 5 900 000 |
| 2015 talousarvio | 5 400 000 |
| 2014 tilinpäätös | 10 893 038 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Valiokunta pitää hyvänä, että momentin määrärahaa on pystytty korottamaan 500 000 eurolla. Lisäys mahdollistaa erityisesti öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan liittyvän koulutuksen yhtenäistämisen sekä kemikaalivahinkojen torjuntaan liittyvien valmiuksien lisäämisen.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 5 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin
2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin
3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 520 000 euroa.
Selvitysosa:Belvedere Mining Oy asetettiin konkurssiin 28.12.2015 Ylivieskan-Raahen käräjäoikeudessa. Belvedere Mining Oy omistaa Hituran nikkelikaivoksen (nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium) Nivalassa.
Hituran kaivosalueelle on vuosina 1992—1996 tuotu Kokkolan kobolttikemikaalitehtaalta jarosiittia 0,45 Mt, joka on läjitetty 3,5 ha alueelle. Alueella on todettu ympäristöriski johtuen suotovesien pääsystä pohjaveteen ja Kalajokeen. Pohjaveden ja joen pilaantumisen estämiseksi suotovettä pumpataan jatkuvasti puhdistettavaksi.
Vallitsevassa tilanteessa, jossa kaivoksen toiminta on keskeytyneenä ja konkurssimenettely on käynnissä, valtion on viime kädessä varauduttava rahoittamaan ympäristövahinkojen estämistä.
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöministeriö on jo rahoittanut veden pumppauksen, puhdistuksen ja muiden ympäristön kannalta välttämättömien toimien kulut (noin 74 000 e/kk (sis. alv)) konkurssin jälkeen POP ELYn kautta konkurssipesälle. Kulut on maksettu ympäristöministeriön momentilta 35.10.61 Vesien- ja ympäristöhoidon edistäminen. Vuosikustannukset ovat noin 900 000 euroa.
Ympäristövahinkojen torjuntaan arvioidaan kuluvan yhteensä 520 000 euroa konkurssimenettelyyn ja lisäselvityksiin tarvittavaksi ajaksi vuoden 2016 loppuun.
| 2016 II lisätalousarvio | 520 000 |
| 2016 talousarvio | 5 900 000 |
| 2015 tilinpäätös | 4 767 595 |
| 2014 tilinpäätös | 10 893 038 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 520 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)
Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 III lisätalousarvio | — |
| 2016 II lisätalousarvio | 520 000 |
| 2016 talousarvio | 5 900 000 |
| 2015 tilinpäätös | 4 767 595 |
| 2014 tilinpäätös | 10 893 038 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)
Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia, hoidetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja ja seurataan uhanalaisuuden muutoksia. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Näiden suunnitelmien ja toimenpiteiden kohdentamisen tueksi käynnistetään valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan.
| 2016 talousarvio | 2 440 000 |
| 2015 talousarvio | 2 440 000 |
| 2014 tilinpäätös | 2 840 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kohdassa 3) myös avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Momentin perusteluja on tarpeen laajentaa kattamaan myös avustusten maksaminen kohdassa 3).
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 2 440 000 |
| 2015 tilinpäätös | 2 440 000 |
| 2014 tilinpäätös | 2 840 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kohdassa 3) myös avustusten maksamiseen.
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 15 825 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristön kunnostuksen, vesienhoidon sekä pohjaveden suojelun kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion hankkeista johtuviin tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin
2) vesiseurannan kehittämiseen ja seurantaverkon ylläpitämiseen
3) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan
4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin
6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen
7) merenhoidon suunnittelun edistämiseen ja yhteensovittamiseen
8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin, ilmastopolitiikan kehittämiseen sekä vihreää bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin
9) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.
Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi.
Määrärahaa saa käyttää myös kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristönsuojelun menot | 8 725 000 |
| Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen | 2 000 000 |
| Itämeren suojelu | 4 640 000 |
| Vihreän talouden kehittäminen ja kokeiluhankkeet | 460 000 |
| Yhteensä | 15 825 000 |
|---|
Määrärahasta 3 700 000 euroa on tarkoitus käyttää ympäristön- ja vesienhoitoon sekä pohjavesien suojeluun liittyviin hankkeisiin sekä kunnostushankkeiden valmisteluun ja yhteiseen kehittämistoimintaan, velvoitteiden hoitoon sekä vesiseurantaverkoston ylläpitoon ja hoitoon. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalvelujen hankintaan käytetään 4 225 000 euroa, josta 1 225 000 euroa on siirtoa momentilta 32.01.02.
Määrärahaa voidaan käyttää hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteuttamiseen. Ravinteiden kierrätysohjelmaa jatketaan Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Määrärahaa kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille kehittämishankkeisiin ja suojelutoimenpiteisiin. Toteutetaan Itämeren ja vesientilaa parantavia eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteisiä hankkeita merenhoidon toimenpideohjelman ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti. Itämeren suojelun määrärahaa käytetään myös vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin aiempaa rajatummilla, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla. Merenhoidon suunnittelulla toteutetaan myös HELCOM:n Itämeren toimintaohjelmaa.
Hallituksen kärkihankkeen toimenpiteenä valmistellaan materiaalien, ravinteiden ja jätteiden kierrätystä edistävää sääntelyä. Erityisesti kunnan jätehuollon yksinoikeuden rajaamiseksi, jätteiden maarakentamiskäytön laajentamiseksi, maa-ainesjätteiden hyödyntämiseksi ja yhdyskuntajätteiden kierrätysasteen nostamiseksi vähintään 50 prosenttiin valmistellaan vaikutusarviointeja ja selvityksiä kustannustehokkaista toimenpiteistä. Hallituksen kärkihankkeena kokeillaan ja kehitetään uusia kierto- ja jakamistaloutta edistäviä ratkaisuja. Määrärahaa käytetään erityisesti jätteiden ja sivuvirtojen erilliskeräyksen ja kierrätyksen sekä tuotanto- ja kulutustapojen uusien, älykkäiden ja sujuvien lainsäädäntö- ja hallintokäytäntöjen tukemien ratkaisujen kokeiluihin.
Määrärahaa käytetään myös vihreää taloutta edistäviin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin sekä ilmastopaneelin ja biodiversiteettipaneelin (IPBES) toimintaan. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kierrätystä edistävä sääntely ja ratkaisut | 800 |
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen | 2 500 |
| Vihreän talouden kehittäminen ja kokeiluhankkeet | -660 |
| Ympäristöseurantojen näytteenoton ostopalvelut (siirto momentilta 32.01.02) | 1 225 |
| Tasomuutos | -1 800 |
| Yhteensä | 2 065 |
| 2016 talousarvio | 15 825 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | — |
| 2015 talousarvio | 13 760 000 |
| 2014 tilinpäätös | 17 160 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentille ehdotetaan 15,825 milj. euron määrärahaa, joka on 2,065 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Vesien ja Itämeren tilan parantaminen edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n velvoitteiden mukaisesti. Vuonna 2016 on tarkoitus ottaa käyttöön vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016—2021. Myös pinta- ja pohjavesien tilaa parannetaan sekä panostetaan erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilan kohentamiseen. Momentin määrärahalla pystytään osaltaan vaikuttamaan hallituksen kärkihankkeen ”Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon” toteutukseen.
Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on ottanut kärkihankkeekseen vesistöjen tilan parantamisen ja kiertotalouden kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Sen mukaisesti vesistöihin huuhtoutuneiden ravinteiden ja humuksen määrää on tarkoitus vähentää ja samalla lisätä maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Ravinteiden talteenottoa lisätään, erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.
Myös Itämeren suojeluun ehdotettavasta 4,64 milj. euron määrärahasta osoitetaan 2,5 milj. euroa em. kärkihankkeen toteuttamiseen. Tämä on tarkoitus käyttää mm. ravinteiden kierrätysohjelman (Raki-ohjelman) toisen vaiheen toteuttamiseen sekä merenhoidon toimenpideohjelman ja vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon. Valiokunta korostaa hallitusohjelman mukaisesti, että Itämeren hyvän tilan edistämiseksi tulee toimia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Näin ollen on hyvä, että mm. Suomen merenhoitosuunnitelman valmistelua koordinoidaan kiinteästi vesienhoidon suunnittelutyön ja muiden Itämeren valtioiden kanssa.
Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriössä toteutetaan hallitusohjelman kokeilukulttuurin mukaisesti useita kymmeniä kokeiluhankkeita uusien tehokkaiden vesien suojelullisten ja kierrätystä edistävien toimenpiteiden löytämiseksi. Niiden tavoitteena on olla konkreettisia ja käytännönläheisiä. Valiokunta korostaa, että samalla tulee huolehtia siitä, että hankkeet tuottavat myös käytännössä hyödynnettäviä ja monistettavia menettelytapoja, teknologioita ja innovaatioita sekä uutta liike- ja palvelutoimintaa.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 15 825 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristön kunnostuksen, vesienhoidon sekä pohjaveden suojelun kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion hankkeista johtuviin tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin
2) vesiseurannan kehittämiseen ja seurantaverkon ylläpitämiseen
3) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan
4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin
6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen
7) merenhoidon suunnittelun edistämiseen ja yhteensovittamiseen
8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin, ilmastopolitiikan kehittämiseen sekä vihreää bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin
9) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.
Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi.
Määrärahaa saa käyttää myös kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 56 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.
Selvitysosa:Perustelujen muutos kolmella henkilötyövuodella 53 henkilötyövuodesta 56 henkilötyövuoteen aiheutuu Uupri- ja Vesisen-hankkeiden toimeenpanon mahdollistamisesta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 III lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 15 825 000 |
| 2015 tilinpäätös | 13 760 000 |
| 2014 tilinpäätös | 17 160 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 56 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 37 616 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä arvokkaiden kulttuurikohteiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallispuiston perustamisesta Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 aiheutuvien menojen maksamiseen.
Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee.
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee.
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvot säilyvät ja tila paranee.
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
- — Kartoitetaan itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kansallispuiston opastus- ja virkistyspalveluiden tarve, laaditaan sen pohjalta kansallispuistotasoisten palveluiden toteuttamisohjelma ja aikataulu sekä aloitetaan akuuteimpien puutteiden korjaaminen.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2013 toteutuma |
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
| NATA-arvioitujen Natura-alueiden lukumäärä | 37 | 30 | 40 | 30 |
| Ennallistaminen (ha) | 2 212 | 1 627 | 860 | 800 |
| Lajiesiintymätarkistukset (kpl) | - | - | 1 800 | 1 900 |
| Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, luontokeskukset | 3 642 600 | 3 649 300 | 3 647 000 | 3 650 000 |
| Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden asiakastyytyväisyys | 4,04 | 4,04 | 4,05 | 4,04 |
Metsähallitus
- — toteuttaa Natura 2000- ja muilla suojelualueilla hoito-, ennallistamis- ja muita suojelutoimia tavoitteena alueiden tilan ja kytkeytyneisyyden sekä ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus myös seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta
- — parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti
- — luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä seuraa näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä
- — osallistuu metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäytöstä laadittavan selvityksen valmisteluun
- — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia
- — osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua
- — vastaa luonnonsuojelualueiden tietojärjestelmien kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta
- — ylläpitää ja hoitaa kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti
- — aloittaa luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostamista ja hoidon ja käytön suunnitelua koskevan kolmevuotisen projektin 8 000 000 euron määrärahan turvin.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 4 900 000 euroa, josta noin 200 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.
Muut tunnusluvut
| 2013 toteutuma |
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 esitys |
|
| Kansallispuistojen hoito (kpl) | 37 | 37 | 39 | 39 |
| Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) | 536 | 665 | 735 | 870 |
| Kansallispuistojen hoito (ha) | 981 000 | 984 000 | 988 000 | 988 000 |
| Muiden luonnosuojelualueiden hoito (ha) | 703 000 | 763 000 | 990 000 | 1 070 000 |
| Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) | 1 050 000 | 1 002 000 | 790 000 | 720 000 |
| Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha) | 1 490 000 | 1 489 000 | 1 489 000 | 1 489 000 |
| Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) | 4 211 | 4 211 | 4 250 | 4 250 |
| Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) | - | 18 160 | 30 000 | 30 000 |
| Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri) | 2 380 | 2 273 | 2 273 | 2 273 |
| Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) | 312 | 334 | 340 | 340 |
| Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) | 30 | 30 | 29 | 28 |
Hallitusohjelman toimenpiteiden mukaan luonnonsuojelualueiksi jo varattujen alueiden suojelutoimet, kuten maanmittaustoimitukset, hoito- ja käyttösuunnitelmat viedään loppuun 8 000 000 euron kertaluonteisella määrärahalla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Perustetaan kansallispuisto | 500 |
| Kertaluonteinen siirto momentilta 35.10.63 (HO 2015) | 8 000 |
| Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden hoito | -350 |
| Luonto- ja kulttuurikohteiden infran kertaluonteisen lisäyksen poisto | -5 000 |
| Nuorten työllistäminen | -500 |
| Paikkatietojärjestelmien ylläpito ja jatkokehittäminen (siirto momentilta 35.10.63 ) | 350 |
| Palkkausten tarkistukset | 18 |
| Yhteensä | 3 018 |
| 2016 talousarvio | 37 616 000 |
| 2015 talousarvio | 34 598 000 |
| 2014 tilinpäätös | 34 622 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentille ehdotetaan 37,616 milj. euron määrärahaa, joka on 3,018 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Esitys sisältää kertaluonteisen 8 milj. euron määrärahan käytettäväksi suojelutoimien loppuun saattamiseen jo perustetuilla luonnonsuojelualueilla. Se sisältää myös 0,5 milj. euroa itsenäisyyden juhlavuonna 2017 perustettavan uuden kansallispuiston valmisteluun. Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä vastaa Luontopalvelut, joka hoitaa Suomen arvokkaimpia luontokohteita, kuten kansallispuistoja, ja on maamme merkittävin retkeilypalvelujen ja valtion maiden erä- ja kalastuspalvelujen tuottaja.
Valiokunta korostaa, että kansallispuistot ovat matkailun tärkeä vetovoimatekijä ja retkeilijöiden vaikutukset paikallistalouteen ovat merkittävät. Suomi tunnetaan jo nyt maailmalla parhaiten puhtaasta luonnostaan, joten kansallispuistoja ja luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksia on mahdollista tuotteistaa ja markkinoida nykyistä laajemminkin erityisesti eurooppalaisille ja aasialaisille matkailijoille. Tämä edellyttää kuitenkin kansallispuistojen, kuten myös retkeilyalueiden, kehittämistä ja niiden hoitoon panostamista.
Valiokunta toteaa, että esitykseen ei sisälly erillismäärärahaa, jolla on työllistetty vuosina 2010—2015 noin 550 nuorta. Luontopalvelut on merkittävä työnantaja, ja se pystyy tarjoamaan mielekästä työtä myös kouluttamattomille henkilöille. Luontopalvelut on lisäksi luonut mallin, jolla voidaan työllistää nopeasti suuriakin ryhmiä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että tämä osaaminen otetaan huomioon myös myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työllistämisessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 37 616 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä arvokkaiden kulttuurikohteiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallispuiston perustamisesta Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 aiheutuvien menojen maksamiseen.
Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee.
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee.
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvot säilyvät ja tila paranee.
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
- — Kartoitetaan itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kansallispuiston opastus- ja virkistyspalveluiden tarve, laaditaan sen pohjalta kansallispuistotasoisten palveluiden toteuttamisohjelma ja aikataulu sekä aloitetaan akuuteimpien puutteiden korjaaminen.
I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
4) kärkihankkeesta "Perustetaan kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017" aiheutuvien menojen maksamiseen ja Porkkalan luonnonsuojelualueen perustamiseen liittyvistä selvityksistä sekä opastus- ja virkistyspalveluiden parantamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan toiminnan tavoitteiden osalta siten, että itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kansallispuiston opastus- ja virkistyspalveluiden tarve kartoitetaan, laaditaan sen pohjalta kansallispuistotasoisten palveluiden toteuttamisohjelma ja aikataulu sekä ryhdytään pikaisesti puutteiden korjaamiseen.
Selvitysosa:Lisäys on tarpeen kärkihankkeen "Perustetaan kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017" toteuttamiseksi. Vastaavasti vähennetään 1 800 000 euroa vuodelta 2017 ja 200 000 euroa vuodelta 2018. Lisämääräraha tarvitaan, koska uuden kansallispuiston avaaminen on aikaistunut alkukesään 2017. Aikataulun muutos on välttämätön, koska opastus- ja virkistyspalveluiden tarpeen kartoittaminen, kansallispuistotasoisten palveluiden toteuttamisohjelman laatiminen ja puutteiden korjaaminen sekä Suomen itsenäistymisvaiheita esittelevä näyttely tulisi olla tehtynä kansallispuiston avautuessa ottaen huomioon kansallispuiston luonne itsenäisyyden juhlassa. Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä on hyväksynyt 12.1.2016 kansallispuiston perustamiseen varatun kärkihankerahoituksen käyttämisen osin myös Porkkalaan perustettavan luonnonsuojelualueen rajauksen selvittämiseen, alueen perustamiseen valtioneuvoston asetuksella vuonna 2017 sekä alueen opastus- ja palveluvarustuksen parantamiseen. Vuoden 2016 kärkihankerahoituksesta varataan tähän tarkoitukseen 500 000 euroa.
| 2016 I lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2016 talousarvio | 37 616 000 |
| 2015 talousarvio | 34 598 000 |
| 2014 tilinpäätös | 34 622 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
4) kärkihankkeesta "Perustetaan kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017" aiheutuvien menojen maksamiseen ja Porkkalan luonnonsuojelualueen perustamiseen liittyvistä selvityksistä sekä opastus- ja virkistyspalveluiden parantamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan toiminnan tavoitteiden osalta siten, että itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kansallispuiston opastus- ja virkistyspalveluiden tarve kartoitetaan, laaditaan sen pohjalta kansallispuistotasoisten palveluiden toteuttamisohjelma ja aikataulu sekä ryhdytään pikaisesti puutteiden korjaamiseen.
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.
Selvitysosa:Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 §:ssä.
Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.
| 2016 talousarvio | 3 000 000 |
| 2015 talousarvio | 3 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 5 842 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004) perustuvien vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmien toimenpiteiden toteuttamisen tukemiseen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi
2) valtion töinä tai avustuksina toteutettavien vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvien ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen sekä jätelaissa (646/2011) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin tukiin, joilla toteutetaan vesienhoitosuunnitelmiin perustuen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua
4) vesienhoitosuunnitelmien mukaiseen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa edistävään neuvontaan.
Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista aiheutuvien enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määrärahaa saa käyttää myös ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä ja Itämeren ja vesien suojelemisesta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2016 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahasta käytetään 2 860 000 euroa vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toteuttamiseen, pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseen ja hyvän tilan turvaamiseen. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan yksityisen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken. Samalla tuetaan vesiteknologian vientimahdollisuuksia ja yritysten kilpailukykyä lisäämällä suomalaista vesiosaamista, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyviä käytäntöjä. Määrärahaa voidaan käyttää hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteuttamiseen edistämällä vesientilaa parantavia käytännön hankkeita, joita tehdään käyttäen uusia ja vaikuttavia keinoja ja toimintatapoja vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta vesiin.
Määrärahasta käytetään 2 660 000 euroa pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen joko avustuksina tai valtion jätehuoltotöinä ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka ELY-keskukset ovat priorisoineet. Määrärahaa voidaan käyttää myös ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömien toimien rahoittamiseen. Hallituksen kärkihankkeena toteutetaan myös kansallinen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelma kriittisimpien riskialueiden tutkimiseksi, vedenoton kannalta tärkeiden pohjavesialueiden suojelemiseksi, maa-ainesten hyötykäytön lisäämiseksi ja kotimaisten puhtaiden teknologioiden kehityksen (kestävät kunnostusmenetelmät) vauhdittamiseksi.
Momentin määrärahoista maksettavaan arvonlisäveroon on varattu 322 000 euroa. Arvonlisäveron käyttöä seurataan ja tarvittaessa tehdään muutokset määrärahan mitoitukseen.
Momentin määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.
Määrärahan arvioitu käyttö
| Myönnetään € |
|||
| 1. | Pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen | 2 860 000 | |
| 2. | Pilaantuneiden alueiden kunnostus | 2 660 000 | |
| 3. | Arvonlisävero | 322 000 | |
|---|---|---|---|
| Yhteensä | 5 842 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
| Vuoden 2016 sitoumukset | - | 2 500 | 2 500 | 5 000 |
| Menot yhteensä | - | 2 500 | 2 500 | 5 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelma | 1 300 |
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen | 1 500 |
| Tasomuutos | -7 200 |
| Yhteensä | -4 400 |
| 2016 talousarvio | 5 842 000 |
| 2015 talousarvio | 10 242 000 |
| 2014 tilinpäätös | 12 342 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Momentille myönnetään 7 942 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 2 100 000 euroa talousarvioesityksen 5 842 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 30.40.22 ja aiheutuu hallitusohjelman mukaiseen Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihanke 3:n (Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon) tarkentuneesta toimenpidesuunnitelmasta. Osa kärkihankkeeseen sisältyvien toimenpiteiden toteutuksesta on siirretty maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriön vastuulle.
| 2016 talousarvio | 7 942 000 |
| 2015 IV lisätalousarvio | — |
| 2015 talousarvio | 10 242 000 |
| 2014 tilinpäätös | 12 342 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentille ehdotetaan 7,942 milj. euron määrärahaa, joka on 2,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että käsiteltävän momentin ja momentin 35.10.22 määrärahaa käytetään osittain samantapaisiin kohteisiin (kuten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon, ravinteiden kierrätykseen sekä Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen) ja pitää tarpeellisena, että momenttien käyttötarkoituksia ja rakennetta arvioidaan ennen seuraavaa talousarvioesitystä. Alkuperäinen käyttötarkoitus Itämeri-momentista (mom. 35.10.22) sekä avustus- ja hankerahoitusten jakamisesta eri momenteilta on hämärtynyt. Lisäksi käsiteltävän momentin merkitys avustusmomenttina on pienentynyt sen jälkeen, kun linjattiin, ettei uusia siirtoviemärihankkeita enää tueta.
Valiokunta toteaa, että momentille ei enää ehdoteta lainkaan määrärahaa siirtoviemäreiden tukemiseen. Uusien siirtoviemäreiden tukemisesta päätettiin luopua keväällä 2014. Valiokunta pitää perusteltuna, että tätä pitkään tiedossa ollutta toimintalinjaa noudatetaan. Kesken on kuitenkin vielä kolme vaiheittain toteutettavaa valtakunnallisen viemäröintiohjelman mukaista siirtoviemärihanketta, joiden II-rakennusvaiheen tukemiseen tarvittaisiin yhteensä 3,13 milj. euroa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että keskeneräisiin hankkeisiin osoitetaan valtion tukea niiden loppuun saattamiseksi, ja korostaa samalla, että siirtoviemäreillä on huomattava merkitys vesien tilan parantamiseen. Niiden avulla jätevedet voidaan johtaa tehokkaasti toimiville keskuspuhdistamoille. Siirtoviemäreihin liitetään myös niiden varrella olevaa haja-asutusta, jolloin jätevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus pienenee. Valiokunta korostaa, että viemäröintiohjelman toteutumisaste on melko alhainen, siirtoviemäreiden lukumäärällä tarkasteltuna vain noin 40 prosenttia. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että siirtoviemäreiden rakentamista jatketaan viemäröintiohjelman mukaisesti ja että valtion tukea voitaisiin myöntää jälleen tulevaisuudessa talouden niin salliessa.
Talousarvioesitykseen ei myöskään enää sisälly määrärahaa hajajätevesineuvontaan. Neuvonnalla on edistetty haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanoa. Kiinteistöjä, joilla on arvioitu olevan tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin jätevesijärjestelmien kunnostamiseksi, on vielä noin 120 000.
Valiokunta lisää edellä olevan perusteella momentille 3 130 000 euroa kolmen keskeneräisen valtakunnallisen viemäröintiohjelman mukaisen siirtoviemärihankkeen loppuun saattamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 11 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004) perustuvien vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmien toimenpiteiden toteuttamisen tukemiseen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi
2) valtion töinä tai avustuksina toteutettavien vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvien ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen sekä jätelaissa (646/2011) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin tukiin, joilla toteutetaan vesienhoitosuunnitelmiin perustuen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua
4) vesienhoitosuunnitelmien mukaiseen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa edistävään neuvontaan.
Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista aiheutuvien enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määrärahaa saa käyttää myös ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä ja Itämeren ja vesien suojelemisesta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2016 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 5 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen toimenpiteeseen "Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä".
Selvitysosa:Puun käytön edistämistä rakentamisessa on käsitelty biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministeriryhmän kokouksissa, joissa on tehty ehdotuksia mahdollisiksi lisätoimiksi. Tarkoitus on käyttää pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelmaan varattua maa-aineskierrätyksen määrärahaa Puun käytön edistäminen rakentamisessa -toimenpiteen koordinaatiotehtäviin.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 11 072 000 |
| 2015 tilinpäätös | 10 242 000 |
| 2014 tilinpäätös | 12 342 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen toimenpiteeseen "Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä".
III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin.
Selvitysosa:Momentin perusteluja ehdotetaan täydennettäväksi, jotta määrärahaa voidaan käyttää ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömien toimien rahoittamiseen tilanteissa, joissa valtio joutuu toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn takia toissijaisesti osallistumaan esim. vaarallisten jätteiden tai kemikaalien poistamiseen kiinteistöltä.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 III lisätalousarvio | — |
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 11 072 000 |
| 2015 tilinpäätös | 10 242 000 |
| 2014 tilinpäätös | 12 342 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin.
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 18 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 120 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen
9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista
10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2016 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä toimeenpannaan pääasiassa valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Lisäksi toteutetaan METSO-ohjelmaa. Määrärahaa käytetään myös vuonna 2015 käynnistyvän soidensuojeluntäydennysohjelman toimeenpanoon. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja. Vuosina 1971—2014 on valtion omistukseen hankittu alueita luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä noin 403 000 hehtaaria ja perustettu yksityisiä suojelualueita korvausta vastaan kaikkiaan 177 000 hehtaaria.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin käytetään 8 000 000 euroa. Virkistysalueiden hankinnan tukemiseen varataan 100 000 euroa. Määrärahasta 2 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
| Vuoden 2016 sitoumukset | - | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
| Menot yhteensä | - | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteinen siirto momentille 35.10.52 (HO 2015) | -8 000 |
| Luonnonsuojelualuiden hankinta- ja korvausmenojen säästöpäätös (HO 2015) | -12 000 |
| Paikkatietojärjestelmien ylläpito ja jatkokehittäminen (siirto momentille 35.10.52) | -350 |
| Tasomuutos | -10 000 |
| Yhteensä | -30 350 |
| 2016 talousarvio | 18 480 000 |
| 2015 talousarvio | 48 830 000 |
| 2014 tilinpäätös | 53 530 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentille ehdotetaan 18,48 milj. euron määrärahaa, joka on 30,35 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Määräraha on varattu suojeluratkaisujen toteuttamiseen ja luonnonsuojelutavoitteista aiheutuvien korvausten maksamiseen yksityismailla.
Valiokunta pitää valitettavana, että määrärahan taso on jyrkästi pudonnut. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO-ohjelman) toimeenpanoa kuitenkin jatketaan, vaikkakin selvästi suunniteltua alemmalla tasolla. Valiokunta pitää tärkeänä, että niukka rahoitus suunnataan suojelun kannalta keskeisimmille alueille sekä edustavimpiin ja olemassa olevia suojelualueita täydentäviin kohteisiin. Myös Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutusta on tarkoitus jatkaa.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 18 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 120 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen
9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista
10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2016 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta rahoituskauden 2007—2013 ja uuden kauden 2014—2020 osarahoitettavien hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää noin 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen projektitehtäviin.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtionhallinnon organisaatioiden toteuttamiin LIFE+-ohjelman 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmakauden hankkeiden EU-osarahoitukseen.
EU:n suorittama rahoitusosuus LIFE-hankkeisiin ja pilottihankkeisiin tuloutetaan momentille 12.35.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 1 500 |
| Yhteensä | 1 500 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2016 talousarvio | 4 500 000 |
| 2015 talousarvio | 3 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta rahoituskauden 2007—2013 ja uuden kauden 2014—2020 osarahoitettavien hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää noin 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen projektitehtäviin.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.
Selvitysosa:Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.
| 2016 talousarvio | 1 000 000 |
| 2015 talousarvio | 1 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | 1 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 1 440 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilmasto ja ilmakehä | 300 000 |
| Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus | 500 000 |
| Itämeri, vesistöt ja vesivarat | 410 000 |
| Materiaalitehokkuus ja kemikaalit | 160 000 |
| Asuminen ja rakennettu ympäristö | 7 000 |
| Muut maksut ulkomaille | 63 000 |
| Yhteensä | 1 440 000 |
| 2016 talousarvio | 1 440 000 |
| 2015 talousarvio | 1 440 000 |
| 2014 tilinpäätös | 1 324 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 1 440 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.
70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 7 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen sekä jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista aiheutuviin menoihin.
Mikäli vuodelle 2015 myönnettyä merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen liittyvää valtuutta solmia sopimuksia ja antaa sitoumuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2016.
Selvitysosa:Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnittelu on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu vuonna 2016. Peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016—2018 ja sen kokonaiskustannusarvio on 11 600 000 euroa. Korjaus- ja muutostöissä pyritään käyttökustannuksien pienentämiseen. Peruskorjauksessa huomioidaan myös aluksella työskentelevien tutkijoiden työturvallisuuden sekä tutkimustyön laadun varmistaminen.
Korvauksia jääolosuhteiden öljyntorjuntalaitteiden ja puuttuvan avomeritorjuntakaluston hankinnasta arvioidaan saatavan öljysuojarahastosta 1 500 000 euroa. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.10.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
| Vuoden 2015 sitoumukset | 4 000 | 4 000 | 3 000 | 11 000 |
| Yhteensä | 4 000 | 4 000 | 3 000 | 11 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnittelu | -600 |
| Merentutkimusalus Arandan peruskorjaus | 4 000 |
| Merentutkimusalusten Aranda ja Muikku peruskunnostus | -850 |
| Öljyntorjuntalaitteiston ja avomeriöljyntorjuntakaluston hankinta | 3 500 |
| Yhteensä | 6 050 |
| 2016 talousarvio | 7 500 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | — |
| 2015 talousarvio | 1 450 000 |
| 2014 tilinpäätös | 13 500 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentille ehdotetaan 7,5 milj. euron määrärahaa, joka on 6,05 milj. euroa enemmän kuin 2015. Valiokunta pitää perusteltuna määrärahan korotusta, joka käytetään öljyntorjuntavalmiuden vahvistamiseen ja Merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 7 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen sekä jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista aiheutuviin menoihin.
Mikäli vuodelle 2015 myönnettyä merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen liittyvää valtuutta solmia sopimuksia ja antaa sitoumuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2016.