Talousarvioesitys 2016
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 014 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.
SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 24 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 16 henkilötyövuotta. Tutkimuslaitosuudistukseen sopeutuminen vaikuttaa tehtävien hoitamiseen käytettäviin voimavaroihin vuosina 2015—2017. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.
Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa kestävän kehityksen tietämyksen uudistamisen ja uuden tiedon välittämisen kautta. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.
Vaikuttavuustavoitteet ovat:
- — Biotalouden ja kiertotalouden kasvu on kestävää ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta.
- — Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden merkitys osana ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä tiedostetaan.
- — Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa.
- — Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja niitä on poistettu kokeilemalla uusia toimintamalleja, käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia.
- — Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:
- — SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan erityisesti huomioon seuraavat kysymykset:
- — biotalous ja ja kiertotalous
- — ympäristön seurannan tehostaminen yhdistämällä eri tahojen tuottamia tietoja mm. kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon
- — luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavien SYKEn keskeisten tietovarastojen ja -järjestelmien sekä paikkatietopalvelujen kehittäminen ja käytettävyyden parantaminen
- — arktisen alueen ympäristökysymykset
- — ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
- — SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja Sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän (SOTERKO) kehittämiseen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti.
- — SYKE osallistuu ympäristöä koskevan sääntelyn uudistamiseen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta että tukemalla EU-sääntelyyn vaikuttamista asiantuntijaroolissa.
- — SYKE osallistuu EU:n Horisontti 2020 -ohjelman, LIFE-ympäristörahaston ja muiden EU:n rahoitusinstrumenttien hakuihin.
- — SYKEn ja Motivan yhteinen palvelukeskus (FISU) tukee kuntia ja kaupunkeja resurssitehokkuuden lisäämisessä.
- — Vesitilannepalveluja kehitetään tukemaan monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus-palvelu tuottaa ajantasaiset sää- ja vesitilannetiedot ja -varoitukset viranomaisille ja kansalaisille.
- — Tutkimusalus Arandaa hyödynnetään kustannustehokkaasti ja laajapohjaisesti yhdessä SMHI:n (Svenska Meteorologiska Institutet), Luonnonvarakeskuksen ja muiden Itämeritutkimusta ja -seurantaa tekevien tahojen kanssa.
- — SYKEn laboratorioiden ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta kehitetään edelleen, SYKE osallistuu aktiivisesti kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön sekä tiivistää laboratorioyhteistyötä muiden LYNET-laitosten sekä yhteistyölaitosten kanssa.
- — SYKEn toimintaa sopeutetaan edelleen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti.
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 11,5 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4,5 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Merentutkimuksessa yhteistyötä jatketaan erityisesti Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin hydrometeorologisen laitoksen (SMHI) kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Työnjakoa Ilmatieteen laitoksen kanssa selvennetään. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti.
Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.
Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan monipuolistamalla tutkimusyhteistyön toimintamalleja, kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja ottamalla niitä käyttöön, hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä.
Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2014—2016
| Tehtäväalue | 2014 toteutuma kustannukset milj. € |
htv | 2015 arvio kustannukset milj. € |
htv | 2016 tavoite kustannukset milj. € |
htv |
| Tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoiminta | 30,3 | 343 | 26,8 | 299 | 25,4 | 283 |
| Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta | 18,9 | 165 | 18,4 | 153 | 17,5 | 145 |
| Ympäristönseuranta ja tietovarannot | 14,4 | 102 | 13,2 | 121 | 11,5 | 100 |
| Hallinnonalan palvelut1) | 2,2 | 26 | 1,2 | 14 | 1,1 | 13 |
| Yhteensä | 65,8 | 636 | 59,6 | 587 | 55,5 | 541 |
| Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä | 362 | 340 | 322 |
1) Seurantakohdeuudistuksen takia vuosien 2014 ja 2015 tiedot eivät ole täysin vertailtavat tietovarantojen kustannusten osalta. Vuonna 2014 osa tietovarantojen kustannuksista ja henkilötyövuosista on sisältynyt hallinnonalan palveluihin. Vuonna 2015 hallinnonalan palvelut ovat yhteinen viestintä ja koulutuspalvelut.
SYKEn kokonaishenkilömäärän arvioidaan olevan noin 541 henkilötyövuotta. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä on 322 htv. Henkilöstön määrässä on otettu huomioon siirrot Valtoriin (9 htv) ja TULA-vähennykset (15—20 htv). Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
| Bruttomenot | 55 969 | 58 061 | 54 014 |
| Bruttotulot | 24 586 | 26 000 | 24 000 |
| Nettomenot | 31 383 | 32 061 | 30 014 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 839 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 111 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 12 836 | 13 000 | 11 500 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 4 047 | 5 000 | 4 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 2 315 | 4 000 | 2 500 |
| Tuotot yhteensä | 19 198 | 22 000 | 18 500 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 34 439 | 39 000 | 35 000 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -15 241 | -17 000 | -16 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 44 | 44 | 47 |
Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.
Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 100 000 euroa ympäristöhallinnon yhteisiin ydintoiminnan edellyttämiin ict-palveluihin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Rakenteelliset muutokset (HO 2015) | -600 |
| Siirto momentilta 35.01.01 | 500 |
| VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 | -24 |
| Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2015 rahoitus) (momentille 35.01.21 tehdyn siirron palautus momentille 28.70.20) | -2 610 |
| Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 2 270 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -18 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -101 |
| Palkkaliukumasäästö | -169 |
| Palkkausten tarkistukset | 157 |
| Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -1 307 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -139 |
| Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -233 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 23 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -28 |
| Tasomuutos | 232 |
| Yhteensä | -2 047 |
| 2016 talousarvio | 30 014 000 |
| 2015 talousarvio | 32 061 000 |
| 2014 tilinpäätös | 30 655 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 014 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentilta vähennetään 199 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 201 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.
| 2016 II lisätalousarvio | -199 000 |
| 2016 talousarvio | 30 014 000 |
| 2015 tilinpäätös | 32 061 000 |
| 2014 tilinpäätös | 30 655 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentilta vähennetään 199 000 euroa.