Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
              01. Ympäristöministeriön toimintamenot
              04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
              (21.) Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään.

Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet.

Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian mukaisiin alueellisiin toimiin.
  • — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Kehitetään alueen jätehuoltoa ja sitä ohjaavaa alueellista jätesuunnitelmaa. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa.
Hyvä ympäristön tila
  • — Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Tehdään riskinarvioinnin perusteella valvontatarkastuksia, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet.
  • — Toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesienhoitosuunnitelmia ja valmistellaan toimeenpano-ohjelmat. Raportoidaan vuoteen 2015 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien toteutuminen.
  • — Edistetään valtion avustuksilla vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja ohjelmien toimeenpanon hankkeita.
  • — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritys ja luokittelu.
  • — Toimeenpannaan merenhoitosuunnitelman seuranta- ja toimenpideohjelmaa, tarkistetaan merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa ja edistetään ravinteiden kierrätystä.
  • — Vaikutuksiltaan merkittäviä yleis- ja asemakaavoja ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseuduilla taajamien lievealueiden hajarakentamista.
  • — Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa huomioidaan elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys sekä kulttuuriympäristön arvot. Tällä parannetaan ihmisten hyvinvointia ja alueiden vetovoimaa.
  • — Ohjataan alueidenkäyttöä siten, että viherrakenteen ja -ympäristön laatu sekä elinympäristön viihtyisyys paranevat.
  • — Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua.
  • — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun toimeenpanon ja turvaamistoimien osalta ja vastataan sitä koskevien yleissuunnitelmien päivittämisestä.
  • — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Aloitetaan perinnebiotooppien inventointi.

Tunnuslukuja

Indikaattori2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
     
METSO-alueiden suojelu, ha7 6117 9137 5002 900
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl2 5002 1452 2001 800
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 159128
Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä, %63,964,064,164,1

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioesitys on 198,747 milj. euroa. Lisäksi pääosa asuntotoimen avustuksista ja korkotuista rahoitetaan valtion asuntorahastosta.

Valiokunta toteaa, että ympäristöhallinnon toimialan tavoitteiden, tehtävien ja käytettävissä olevien resurssien välillä on epäsuhtaa ja resurssit ovat kaiken kaikkiaan hyvin niukat. Erityisen huolissaan valiokunta on aluehallinnon (AVIt ja ELYt) resursseista, joilla toimeenpannaan ympäristötehtävät. ELY-keskusten toimintamäärärahataso laskee noin 20 milj. euroa (yli 9 prosenttia) vuonna 2016, ja tämän seurauksena ympäristönsuojelun valvontatarkastusten lukumäärä tulee putoamaan merkittävästi. Uhkana on, ettei kaikkein suuririskisimpiäkään kohteita voida tarkastaa teollisuuspäästödirektiivin mukaisesti. Aluehallintovirastojen (AVIt) resurssit ovat puolestaan vähentymässä 2,2 milj. euroa (4 prosenttia). Tuleva sopeuttamistarve vaikuttaa myös ympäristölupien käsittelyyn.

Valiokunta pitää hyvänä, että ympäristöministeriö on käynnistänyt useita kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla pyritään ylläpitämään laadukas, tehokas ja vaikuttava ympäristöhallinto niukkenevista voimavaroista huolimatta. Keskeisin toimintaa tehostava keino on runsaan lainsäädännön uudistaminen. Lisäksi on mm. asetettu hankkeet ympäristönsuojelun tietojärjestelmän sähköisen lupajärjestelmän jatkamiseksi (LUPA-jatko) ja valvonnan tietojärjestelmän (VAHTI) uudistamiseksi. Näillä järjestelmillä ja niihin liittyvillä toimintatapojen muutoksilla pyritään hallitusohjelman mukaisesti nopeuttamaan ja helpottamaan lupien hakemista, ratkaisemista ja tehtyjen päätösten valvontaa. Toteutuksen kannalta on erittäin tärkeää, että ne saavat osansa hallituksen digitalisaatiohankkeiden rahoituksesta. Resursseja pyritään vahvistamaan myös muuttamalla valvontaa maksulliseksi.

Valiokunta korostaa, että ympäristöhallinnon toimintakyky tulee turvata siten, että voimavarojen vähentämisen vaikutukset eivät heijastu yrityksiin, kansalaisiin ja alueiden kehitysmahdollisuuksiin. Lupien ruuhkautuminen ei myöskään saa hidastaa tuotannollisten investointien käynnistymistä. Valiokunta painottaa lisäksi eri hallinnonalojen (erityisesti YM, MMM ja LVM) välisen yhteistyön merkitystä kustannusten minimoimiseksi ja ympäristövahinkojen torjumiseksi, esimerkiksi Kimolan kanavan kunnostamisen yhteydessä.

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 491 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

Selvitysosa: Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2016:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Saadaan aikaan riittävän kattava ja sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä vaikutetaan EU:ssa vuodelle 2030 asetetun vähintään 40 %:n päästövähennystavoitteen toimeenpanoon. Vahvistetaan arktisten alueiden ilmastonmuutoskysymysten näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
  • — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua, sisäilmastoa ja energiatehokkuutta eri ohjausvälineillä.
  • — Tuulivoimarakentamista edistetään kehittämällä ohjauskeinoja ja hyvää suunnittelua.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Kehitetään vihreää taloutta muun muassa vaikuttamalla EU:n kiertotalous- ja jätelainsäädäntöaloitteiden valmisteluun, arvioimalla eri politiikkatoimien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta, ja niiden toimeenpanoon sekä edistämällä uusia käytännönläheisiä toimintamalleja ja kehittämis- ja kokeiluhankkeita.
  • — Edistetään haitallisten aineiden ja kemikaalien hallintaa kestävän kierrätystalouden turvaamiseksi.
  • — Valmistellaan jätelain (646/2011) muutosta ja lain nojalla annettavia asetuksia, sekä jatketaan jätelainsäädännön tuottajavastuusäädösten toimivuuden arviointia ja viimeistellään valtakunnallinen jätesuunnitelma.
Hyvä ympäristön tila
  • — Ohjataan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanoa ja varmistetaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano osana ympäristölupien päätöksentekoa.
  • — Valmistellaan uuden kansallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaohjelman toimeenpanon edellyttämät säädökset ja ohjeistukset. Tehostetaan ympäristövahinkojen torjunnan alueellista ja valtakunnallista suunnittelua ja koordinointia.
  • — Käynnistetään valtakunnallisen öljyntorjuntaohjelman laatiminen.
  • — Valmistellaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa.
  • — Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa tehostetaan lisääntyneiden vaatimusten takia.
  • — Käynnistetään merenhoidon toimenpideohjelman toteutus ja merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan päivitys.
  • — Valmistellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista ja kaavajärjestelmän kehittämistä.
  • — Maankäytön ja rakentamisen ohjausta uudistetaan.
  • — Valmistellaan kuntien rakennusvalvontayksiköiden määrää ja kokoa koskeva lakiesitys viranomaisohjauksen tehostamiseksi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa rakentamisen lupamenettelyitä.
  • — Uudistetaan rakentamismääräyskokoelmaa ja edistetään rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa.
  • — Tehostetaan ja sujuvoitetaan ympäristöön kohdistuvia lupa- ja arviointimenettelyitä. Valmistellaan EU:n YVA-direktiivin muutos osaksi kansallista lainsäädäntöä.
  • — Edistetään digitalisaatiota koko ympäristöhallinnon toimialueella.
  • — Toteutetaan valtioneuvoston hyväksymiä vesienhoitosuunnitelmia vuoteen 2021.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Huolehditaan luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanosta toteuttamalla Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa.
  • — Jatketaan luonnonsuojelualueiden perustamissäädösten valmistelua.
  • — Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa ja kohdennetaan suojelutoimia uhanalaisimpiin lajeihin ja kohteisiin. Toteutetaan soidensuojelua täydentäviä toimia valtakunnallisesti arvokkaan suoluonnon turvaamiseksi ja jatketaan METSO-ohjelman toteuttamista.
  • — Edistetään ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä kehittäen erityisesti luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja maatilamatkailua ja luontoyrittäjyyttä.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Edistetään ikääntyneiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kotona asumista ja ehkäistään asunnottomuutta.
  • — Kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitteluyhteistyöllä eheytetään kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta ja vähennetään liikennetarpeita ja parannetaan elinympäristön laatua sekä edistetään asuntorakentamista erityisesti Helsingin seudulla.
Tutkimus-, ennakointi-, arviointi ja selvitystoiminta (TEAS)

Tuotetaan hallinnolle tietoa, joka palvelee toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia.

Vuoden 2016 kohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain ja uuden jätelainsäädännön toimeenpano, kustannustehokas ja kestävä ilmastopolitiikka, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin jatkotoimenpiteet, rakennetun ympäristön laatu ja kestävyys (mm. ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja energiatehokkuus), kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen sekä kokonais- ja kohdealuearkkitehtuurityö.

Markkinavalvontatehtävät

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (520/2014) markkinavalvontaa. Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Markkinavalvonta laajeni 10.7.2014 alkaen myös pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien Euroopan unionin direktiiviin pohjautuvien tuotevaatimusten valvontaan pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti.

EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. 1.7.2013 voimaan tulleessa rakennustuoteasetuksessa säädetään velvoitteet CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnalle. Rakennustuotteiden CE-merkinnän tultua pakolliseksi 1.7.2013 ja harmonisoitujen tuotestandardien määrän lisääntyessä on sekä neuvonta- ja valvontatarve kasvanut merkittävästi. 1.1.2015 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n muutoksen nojalla Tukes hoitaa myös eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) mukaisen markkinavalvonnan. Energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008), jonka mukaisesti Tukes vastaa markkinavalvonnasta.

EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.

Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)

Tehtäväalue2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Ympäristönsuojelu575554
Luontoympäristö505048
Rakennettu ympäristö 888885
Kansainväliset ja EU-asiat191919
Viestintä 131110
Johto ja hallinto573934
Yhteensä284262250

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot36 31731 90229 291
Bruttotulot762800800
Nettomenot35 55531 10228 491
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta10 222  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle11 675  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kestävän kehityksen pääsihteeristö (siirto momentille 23.01.01) (-1 htv)-100
Kosteus- ja hometalkoot-700
Poliittinen toiminta (HO 2015)-65
Siirto momentille 23.01.02-75
Siirto momentille 35.01.04-500
Siirto momentilta 35.01.2111
Tukes korvaukset60
VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-3 htv)-770
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-11
Palkkaliukumasäästö-83
Palkkausten tarkistukset130
Toimintamenojen tuottavuussäästö-170
Toimintamenosäästö (HO 2015)-340
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01)2
Yhteensä-2 611

2016 talousarvio28 491 000
2015 talousarvio31 102 000
2014 tilinpäätös37 008 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 580 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 89 000 euroa talousarvioesityksen 28 491 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 23.01.01 valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvista määrärahatarkistuksista johtuen.


2016 talousarvio28 580 000
2015 IV lisätalousarvio78 000
2015 talousarvio31 102 000
2014 tilinpäätös37 008 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kosteus- ja hometalkoiden erillisrahoitus päättyy ympäristöministeriön hallinnonalalla. Ohjelman periaatepäätös on valiokunnan saaman selvityksen mukaan toteutettu ja kehittämistoimet on viety lainsäädäntöön, koulutukseen ja käytäntöihin. Ohjelmassa tuotetun materiaalin päivittämisestä sekä luotujen toimintamallien ja työkalujen ylläpidosta ja kehittämisestä on tarkoitus huolehtia myös jatkossa.

Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriön mukaan kosteus- ja homeproblematiikkaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä on tarpeellista jatkaa suuntaamalla se erityisesti rakentamisterveyteen liittyviin kysymyksiin. Valiokunta pitää hyvänä, että tähän pyritään vastaamaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle sijoittuvalla rakennusterveysohjelmalla. Ohjelmalla on tarkoitus jatkaa poikkihallinnollista yhteistyötä rakennusterveyteen liittyen ja laajemmin kuin pelkästään kosteus- ja homevaurioiden osalta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 580 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 183 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.


2016 II lisätalousarvio-183 000
2016 talousarvio28 580 000
2015 tilinpäätös31 179 999
2014 tilinpäätös37 008 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 183 000 euroa.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 014 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 24 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 16 henkilötyövuotta. Tutkimuslaitosuudistukseen sopeutuminen vaikuttaa tehtävien hoitamiseen käytettäviin voimavaroihin vuosina 2015—2017. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa kestävän kehityksen tietämyksen uudistamisen ja uuden tiedon välittämisen kautta. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.

Vaikuttavuustavoitteet ovat:

  • — Biotalouden ja kiertotalouden kasvu on kestävää ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta.
  • — Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden merkitys osana ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä tiedostetaan.
  • — Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa.
  • — Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja niitä on poistettu kokeilemalla uusia toimintamalleja, käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia.
  • — Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:

  • — SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan erityisesti huomioon seuraavat kysymykset:
    • — biotalous ja ja kiertotalous
    • — ympäristön seurannan tehostaminen yhdistämällä eri tahojen tuottamia tietoja mm. kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon
    • — luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavien SYKEn keskeisten tietovarastojen ja -järjestelmien sekä paikkatietopalvelujen kehittäminen ja käytettävyyden parantaminen
    • — arktisen alueen ympäristökysymykset
    • — ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
  • — SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja Sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän (SOTERKO) kehittämiseen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti.
  • — SYKE osallistuu ympäristöä koskevan sääntelyn uudistamiseen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta että tukemalla EU-sääntelyyn vaikuttamista asiantuntijaroolissa.
  • — SYKE osallistuu EU:n Horisontti 2020 -ohjelman, LIFE-ympäristörahaston ja muiden EU:n rahoitusinstrumenttien hakuihin.
  • — SYKEn ja Motivan yhteinen palvelukeskus (FISU) tukee kuntia ja kaupunkeja resurssitehokkuuden lisäämisessä.
  • — Vesitilannepalveluja kehitetään tukemaan monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus-palvelu tuottaa ajantasaiset sää- ja vesitilannetiedot ja -varoitukset viranomaisille ja kansalaisille.
  • — Tutkimusalus Arandaa hyödynnetään kustannustehokkaasti ja laajapohjaisesti yhdessä SMHI:n (Svenska Meteorologiska Institutet), Luonnonvarakeskuksen ja muiden Itämeritutkimusta ja -seurantaa tekevien tahojen kanssa.
  • — SYKEn laboratorioiden ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta kehitetään edelleen, SYKE osallistuu aktiivisesti kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön sekä tiivistää laboratorioyhteistyötä muiden LYNET-laitosten sekä yhteistyölaitosten kanssa.
  • — SYKEn toimintaa sopeutetaan edelleen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti.
Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 11,5 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4,5 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuottavuus

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Merentutkimuksessa yhteistyötä jatketaan erityisesti Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin hydrometeorologisen laitoksen (SMHI) kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Työnjakoa Ilmatieteen laitoksen kanssa selvennetään. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti.

Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan monipuolistamalla tutkimusyhteistyön toimintamalleja, kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja ottamalla niitä käyttöön, hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2014—2016

Tehtäväalue2014
toteutuma
kustannukset
milj. €
htv2015
arvio
kustannukset
milj. €
htv2016
tavoite
kustannukset
milj. €
htv
       
Tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoiminta30,334326,829925,4283
Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta18,916518,415317,5145
Ympäristönseuranta ja tietovarannot14,410213,212111,5100
Hallinnonalan palvelut1)2,2261,2141,113
Yhteensä65,863659,658755,5541
Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä 362 340 322

1) Seurantakohdeuudistuksen takia vuosien 2014 ja 2015 tiedot eivät ole täysin vertailtavat tietovarantojen kustannusten osalta. Vuonna 2014 osa tietovarantojen kustannuksista ja henkilötyövuosista on sisältynyt hallinnonalan palveluihin. Vuonna 2015 hallinnonalan palvelut ovat yhteinen viestintä ja koulutuspalvelut.

SYKEn kokonaishenkilömäärän arvioidaan olevan noin 541 henkilötyövuotta. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä on 322 htv. Henkilöstön määrässä on otettu huomioon siirrot Valtoriin (9 htv) ja TULA-vähennykset (15—20 htv). Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot55 96958 06154 014
Bruttotulot 24 58626 00024 000
Nettomenot31 38332 06130 014
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta3 839  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 111  

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 12 83613 00011 500
— EU:lta saatava rahoitus4 0475 0004 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 3154 0002 500
Tuotot yhteensä19 19822 00018 500
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset34 43939 00035 000
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-15 241-17 000-16 500
Omarahoitusosuus, %444447

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 100 000 euroa ympäristöhallinnon yhteisiin ydintoiminnan edellyttämiin ict-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rakenteelliset muutokset (HO 2015)-600
Siirto momentilta 35.01.01500
VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01-24
Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2015 rahoitus) (momentille 35.01.21 tehdyn siirron palautus momentille 28.70.20)-2 610
Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)2 270
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-18
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-101
Palkkaliukumasäästö-169
Palkkausten tarkistukset157
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-1 307
Toimintamenojen tuottavuussäästö-139
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-233
Vuokramenojen indeksikorotus23
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-28
Tasomuutos232
Yhteensä-2 047

2016 talousarvio30 014 000
2015 talousarvio32 061 000
2014 tilinpäätös30 655 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 014 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 199 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 201 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-199 000
2016 talousarvio30 014 000
2015 tilinpäätös32 061 000
2014 tilinpäätös30 655 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 199 000 euroa.

(21.) Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentille 35.01.01-11
Tasomuutos-1 186
Yhteensä-1 197

2015 talousarvio1 197 000
2014 tilinpäätös1 490 000

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 6 970 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentille 23.01.29-125
Valtori (siirto momentilta 28.01.29)25
Tasomuutos597
Yhteensä497

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio6 970 000
2015 talousarvio6 473 000
2014 tilinpäätös9 049 043

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 6 970 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 734 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Järjestötukien säästö (HO 2015)-266
Tasomuutos-100
Yhteensä-366

2016 talousarvio1 734 000
2015 talousarvio2 100 000
2014 tilinpäätös2 160 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 1,734 milj. euron määrärahaa, joka on 366 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Sillä tuetaan lähinnä ympäristöjärjestöjä, saariston ja tunturialueiden ympäristön hoitoa sekä asumisalanjärjestöjä ja ympäristökasvatusta.

Valiokunta pitää momentille tehtyä leikkausta suurena ja toteaa, että suhteellisen pienellä määrärahalla on pystytty lisäämään ympäristötietoisuutta ja tehty konkreettisia ympäristön suojelutoimenpiteitä. Järjestöjen rooli on kasvanut myös asunto-, rakennus- ja ympäristöneuvonnassa viranomaisten resurssien niukentuessa.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Pidä Saaristo Siistinä ry:n tekemään merkittävään ympäristönsuojelun edistämiseen ja jätehuoltotyöhön Suomen isoilla vesistöalueilla (kuten Pohjanlahti, Saaristomeri, Päijänne, Saimaa). Järjestölle on osoitettu vuosittain huomattava valtionavustus (482 000 euroa vuonna 2015), jonka turvin se on pystynyt organisoimaan laajaa toimintaa. Jätehuoltotyössä käytetyt huoltoalukset ovat kuitenkin tulleet elinkaarensa päähän, joten investoinnit uusiin aluksiin ovat välttämättömiä. Uusi huoltoalus, jossa on myös valmius avustaa öljyntorjunnassa, maksaa noin 1,5 milj. euroa. Mahdollisuudet ulkopuolisen rahoituksen saamiseen ovat vaikeat, eikä siihen voida valiokunnan saaman selvityksen mukaan käyttää myöskään öljysuojarahaston varoja.

Valiokunta pitää tarpeellisena uusien alusten hankintaa, mutta suhtautuu varovaisesti siihen, että niitä rahoitettaisiin näinkin suuressa määrin järjestöavustuksista. Vaikka aluksia ei voida hetkessä rahoittaa toiminnasta saatavilla maksuilla, valiokunta pitää tarpeellisena, että myös veneilijöiden jätemaksuja tarkistetaan vastaamaan jätehuollon todellisia kustannuksia, kuten on tehty muidenkin toimijoiden osalta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 734 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.