Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         90. Raha-automaattiavustukset
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtion korvauksesta rikosasioiden sovitteluun.

Vuoden 2010 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamiseksi. Muutos liittyy päivähoito-oikeuden rajaamiseen puolipäiväiseksi eräissä hallitusohjelmassa mainituissa tapauksissa. Muutoksella rajataan oikeutta yksityisen hoidon tukeen vastaavissa tilanteissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että maksutuotto kasvaa 150 milj. eurolla vuodesta 2016 lähtien. Muutos toteutetaan asiakasmaksuasetusta muuttamalla. Hallitus antaa lisäksi syksyllä 2015 eduskunnalle palveluasumisen maksuja koskevan esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) uudistamisesta.

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • — Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja uuden sosiaalihuoltolain pohjalta. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien asemaa, siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja varhaisen tuen saamista sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä.
  • — Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarkennetaan vaiheittain yleislain uudistamisen jälkeen myös erityislainsäädäntöä. Uudistuksella kehitetään palvelujärjestelmää siten, että se edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja turvaa riittävien, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen saamisen koko maassa.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia.
  • — Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen.
  • — Vanhuspalvelulain toimeenpano 1.1.2015 voimaan tulleen muutoksen osalta. Muutoksen tavoitteena on muuttaa iäkkäiden palveluiden palvelurakennetta siten, että kasvavasta iäkkäiden ja palveluja tarvitsevien määrästä nykyistä suurempi osa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluja, kuten kotihoitoa ja omaishoidon tukea, ja yhä pienempi osa tarvitsee laitoshoitoa.
  • — Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja arvioinnin toteuttaminen.
  • — Alkoholiohjelman jatkaminen.
Järjestelmäkuvaukset

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 % nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella, seuraavan kerran vuosia 2016—2019 koskien.

Valtionavustuksella kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja toteuttamista.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja

  2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
         
Kunnallinen toimeentuloturva        
Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 239 212 250 000 250 000 250 000
Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana1) 222 451 235 000 235 000 235 000
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 94 816 99 000 99 000 99 000
Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 371 898 390 000 390 000 390 000
Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana1) 344 686 350 000 350 000 350 000
Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 170 416 176 000 176 000 176 000
Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 24 511 27 000 27 000 27 000
         
Sosiaalipalvelut        
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 132 705 134 500 138 000 142 000
Tukipalvelut, saajia vuoden aikana 130 863 133 000 136 000 140 000
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.2) 10 200 9 500 9 000 8 500
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 40 596 42 500 44 500 46 500
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. 40 546 42 000 46 000 51 000
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin3) 12 310 14 000 14 500 15 000
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. 1 464 1 350 1 200 1 100
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 102 010 104 500 107 000 110 500
         
Kansanterveystyö4)        
Hoitopäivät (milj.) 4,97 4,80 4,60 4,50
Avohoitokäynnit (milj.)        
— Lääkärin luona 6,78 6,50 6,40 6,30
— Muun ammattihenkilön luona 17,00 16,80 16,70 16,50
— Hammashuollon käynnit 5,00 5,00 5,00 4,90
— Kotisairaanhoidon käynnit 4,02 5,80 6,00 6,10
         
Somaattinen erikoissairaanhoito        
Hoitopäiviä (milj.) 3,27 3,15 3,05 2,95
Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,96 0,96 0,95 0,94
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,40 3,29 3,22 3,14
Avohoitokäynnit (milj.) 6,55 6,81 7,01 7,20
         
Psykiatrinen erikoissairaanhoito        
Hoitopäiviä (milj.) 1,26 1,26 1,26 1,26
Päättyneet hoitojaksot 0,04 0,04 0,03 0,03
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 36,00 36,00 36,00 36,00
Avohoitokäynnit (milj.) 1,80 1,90 1,90 2,00

1) Menojen rahoitus momentilta 33.60.35.

2) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat.

3) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.

4) Vuonna 2012 on otettu käyttöön uusi tilastointitapa ja AvoHILMO perusterveydenhuollossa.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta

  2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
         
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 165,7 1 196,2 1 283,5 1 305,2
Tutkintokorvaus, euroa 62 700 62 700 51 200 50 500
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa 1 380 1 380 1 070 1 050

Mielentilatutkimustoiminta

  2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
         
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä 101 110 120 120
— valtion yksiköt 79 85 90 90
— kunnalliset sairaalat 18 21 20 20
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat 4 4 10 10

30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.


2016 talousarvio 500 000
2015 talousarvio 500 000
2014 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen

5) enintään 600 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lisäsäästön uudelleenkohdennus (sosiaalialan osaamiskeskukset) (siirto momentille 33.60.63) -1 000
SOTE-uudistuksen toimeenpanoon myönnetyn kertaluonteisen määrärahan vähennys -5 000
SOTE-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano 600
Yhteensä -5 400

2016 talousarvio 1 600 000
2015 talousarvio 7 000 000
2014 tilinpäätös 11 500 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen

2) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja toteuttamista tukevien tutkimusten ja selvitysten rahoittamiseen

3) enintään 500 000 euroa eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen

4) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

5) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 600 000 euroa talousarvioesityksen 1 600 000 euroon nähden aiheutuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelu ja toteuttaminen vuosina 2016—2018 on poikkeuksellisen mittava uudistus. Sen yhteydessä luodaan uudet itsehallintoalueet, jota varten on varattu määrärahaa myös valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.90.22. Uudistusta varten palkataan määräaikaista henkilöresurssia sosiaali- ja terveysministeriöön, tehdään selvityksiä ja vahvistetaan uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon edellyttämää tietopohjaa.

Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio 2 200 000
2015 IV lisätalousarvio -4 700 000
2015 talousarvio 7 000 000
2014 tilinpäätös 11 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen

2) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja toteuttamista tukevien tutkimusten ja selvitysten rahoittamiseen

3) enintään 500 000 euroa eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen

4) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

5) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -1 700
Sopeutustoimi (HO 2015) -5 000
Yhteensä -6 700

2016 talousarvio 15 000 000
2015 talousarvio 21 700 000
2014 tilinpäätös 31 299 800

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määräraha on pudonnut voimakkaasti viime vuosina. Vuosina 2009—2011 rahoitustaso oli vielä 40 milj. euroa, mutta väheni 30 milj. euroon vuosina 2012—2014. Kuluvana vuonna rahoitus on edelleen vähentynyt vajaaseen 22 milj. euroon, ja ensi vuodelle ehdotetaan vain 15 milj. euron määrärahaa. Se on enää 1/6 siitä summasta, joka terveydenhuollon tutkimukseen oli käytettävissä 1980-luvun lopulla.

Saadun selvityksen mukaan suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vaikuttavuudeltaan maailman huippuluokkaa 2000-luvun alussa. Esimerkiksi tutkijoiden tekemien viittausten perusteella suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vaikuttavinta koko maailmassa vuosina 1998—2010. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä merkkejä kliinisen lääketieteen tason heikkenemisestä, minkä on todettu johtuvan mm. tutkimusrahoituksen vähenemisestä.

Tutkimustyöllä voidaan parantaa merkittävästi hoitotuloksia ja saavuttaa pitkällä aikavälillä selkeitä kustannussäästöjä. Esim. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvityksen mukaan (Karma ym. Duodecim 2014;130:326-3) yli 80 prosenttia tutkijoista ilmoitti tutkimustyönsä johtaneen muutoksiin kliinisessä toiminnassa. Yhdentoista vuoden aikana sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että tutkimusrahoituksen leikkaus vaarantaa korkeatasoisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen. Tämä vaikuttaa suoraan terveydenhoitojärjestelmän kykyyn uudistua ja kehittää hoitokäytäntöjä sekä mahdollisuuksiin vähentää hoidon kustannuksia. Valiokunta viittaa myös edellä luvun 33.03 kohdalla todettuun.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 18 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 98 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 1 000 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 65 990 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 31 430 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, Pirkanmaan sairaanhoitopiirille enintään 75 000 euroa ja enintään 1 075 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Koulutusmäärien kasvu 1 570
Yhteensä 1 570

2016 talousarvio 98 570 000
2015 talousarvio 97 000 000
2014 tilinpäätös 112 720 651

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 92 570 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 6 000 000 euroa talousarvioesityksen 98 570 000 euroon nähden aiheutuu lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta maksettavien korvausten perusteiden pysyvästä kiristämisestä.


2016 talousarvio 92 570 000
2015 talousarvio 97 000 000
2014 tilinpäätös 112 720 651

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 92 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 1 000 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 1 100
Yhteensä 1 100

2016 talousarvio 15 200 000
2015 talousarvio 14 100 000
2014 tilinpäätös 10 091 626

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 329 424 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 235 000.

Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2015 on yksinasuvan aikuisen osalta 485,50 euroa kuukaudessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumistuen perusteiden tarkistus (HO 2015) 3 000
Eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistäminen (HO 2015) 1 000
Indeksitarkistus -1 423
Tarvearvion muutos 12 682
Yhteensä 15 259

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 329 424 000
2015 talousarvio 314 165 000
2014 tilinpäätös 321 716 654

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 330 847 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 423 000 euroa talousarvioesityksen 329 424 000 euroon nähden aiheutuu perustoimeentulotuen indeksin jäädytyksestä vuonna 2016.

Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta siten, että etuuden tasoa ei tarkasteta kansaneläkeindeksin muutosten mukaisesti vuonna 2016.


2016 talousarvio 330 847 000
2015 talousarvio 314 165 000
2014 tilinpäätös 321 716 654

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 330 847 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.


2016 talousarvio 480 000
2015 talousarvio 480 000
2014 tilinpäätös 480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -81
Yhteensä -81

2016 talousarvio 28 990 000
2015 talousarvio 29 071 000
2014 tilinpäätös 32 811 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavaa lastensairaalaa rakennuttavalle säätiölle.

Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää uuden lastensairaalan rakennuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Lastensairaalan rakentamisesta vastaa Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd -niminen säätiö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) laatiman hankesuunnitelman pohjalta. Säätiö on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon toimija. Se kilpailuttaa lastensairaalan rakentamisen hankintalainsäädännön mukaisesti. Valmistuessaan lastensairaalassa toimii yksi vuokralainen, joka on julkista terveydenhuoltoa harjoittava toimija, nykyisin HUS.

Lastensairaala palvelee valmistuessaan lainsäädännössä säädetyn, julkisen terveydenhuollon palveluvelvoitteen toteuttamista. Rakennuksen on määrä palvella oman alueensa lisäksi lasten ja nuorten valtakunnallisen erikoissairaanhoidon tarpeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee valtionavustuspäätöksen säätiölle annettavaa valtionavustusta koskien. Myönnettävään valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Uuden lastensairaalan rakentamisen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 160 000 000 euroa, josta 40 000 000 euroa rahoitetaan valtionavustuksella, 40 000 000 euroa HUS:n avustuksella, 30 000 000 euroa kansalaiskeräyksellä ja 50 000 000 euroa vieraalla pääomalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 10 000
Yhteensä 10 000

2016 talousarvio 25 000 000
2015 talousarvio 15 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavaa lastensairaalaa rakennuttavalle säätiölle.

52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 11 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa:Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana. Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtiii turvakotipalvelujen valtakunnallisesta saatavuudesta siten, että eri puolilla Suomea on tarjolla ja saatavilla palveluja tarpeeseen nähden riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa turvakotipalvelujen kokonaisuuden koordinoinnista valtakunnallisesti yhteistyössä sopimuksen tehneiden turvakotien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valitsee turvakotipalvelun tuottajaksi toimijat, joilla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu voimassa oleva toimilupa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 3 300
Turvakotitoiminnan järjestämisen edellyttämät lisäresurssit THL:lle 250
Yhteensä 3 550

2016 talousarvio 11 550 000
2015 I lisätalousarvio 3 550 000
2015 talousarvio 8 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määräraha on 11,5 milj. euroa, mikä vastaa kuluvalle vuodelle talousarviossa ja lisätalousarviossa osoitettua määrärahaa.

Turvakotitoiminnan rahoitus ei ole vielä riittävällä tasolla, sillä 1.8.2015 voimaan tullut Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea varmistamaan, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneilla on mahdollisuus saada ympärivuorokautisesti apua. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi tai sen uhkaamiksi joutuville on oltava tarjolla ympärivuorokautinen maksuton auttava puhelin. Myös turvakotipaikkojen lukumäärää on lisättävä nykyisestä 114:stä noin 500:een, jolloin paikkamäärä olisi Euroopan neuvoston suositusten mukaisella tasolla (1 perhepaikka/100 000 asukasta).

Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että turvakotitoiminnan rahoitusvastuu siirtyi tämän vuoden alusta valtion vastuulle (1354/2014). Saadun selvityksen mukaan rahoitusta on tarkoitus lisätä vähitellen siten, että se nousee vuosina 2017—2020 vuosittain 2 milj. eurolla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotipaikkoja lisätään suunnitellusti siten, että niiden sijainti palvelee avun tarvetta ja parantaa alueellista kattavuutta. On myös tärkeää, että ympärivuorokautinen ja valtakunnallinen auttava puhelin saadaan käyttöön mahdollisimman pian.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 11 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 11 550 000
2015 tilinpäätös 11 550 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -400
Lisäsäästön uudelleenkohdennus (siirto momentilta 33.60.31) 1 000
Yhteensä 600

2016 talousarvio 3 000 000
2015 talousarvio 2 400 000
2014 tilinpäätös 3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sovittelutoiminnan järjestämisestä. Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta sekä käytön valvonnasta huolehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Korvauksen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta.

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.


2016 talousarvio 6 300 000
2015 talousarvio 6 300 000
2014 tilinpäätös 6 300 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 63 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.


2016 talousarvio 6 300 000
2015 talousarvio 6 300 000
2014 tilinpäätös 6 300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 63 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin.