Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. (33.02 ja 70, osa) Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
              04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
              31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
              50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
              63. Eräät erityishankkeet
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. (33.70, osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiavustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista, valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin sekä hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tukevien kärkihankkeiden toimeenpanosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Strategian mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, tietotuotannon sekä tiedonvälityksen keskeiset linjaukset ovat:

  • — hyvinvoinnille vahva perusta
  • — kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä, varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työotetta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).

Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (mom. 33.03.50).

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom. 33.03.04).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Tutkimuslaitosuudistus ja säästötoimenpiteet ovat vähentäneet merkittävästi sektoritutkimuslaitosten budjettirahoitusta ja johtaneet käytännössä useisiin yt-neuvotteluihin THL:ssa, TTL:ssa ja STUK:ssa. Niiden seurauksena noin 500 asiantuntijan työsuhde on päättynyt.

Tutkimuslaitosuudistuksen myötä tutkimusresursseja on koottu Suomen Akatemian yhteydessä toimivaan strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen, minkä lisäksi valtioneuvosto rahoittaa lyhyellä aikajänteellä tehtäviä selvityksiä ja tutkimuksia. Käytännössä nämä rahoitusvälineet eivät kuitenkaan korvaa sitä säännönmukaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jota sektoritutkimuslaitokset ovat pitkäjänteisesti tehneet.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen sekä sektoritutkimuksen rahoitus ja toimintamahdollisuudet turvataan ja että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan laaja-alaisesti tutkimusrahoitusuudistuksen vaikutukset mm. tutkimuksen laatuun. Eduskunta edellytti, että samalla on myös arvioitava, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kestävän rahoitustason saavuttamiseksi (VaVM 37/2014 vp).

Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä mainitun lausuman mukaisesti hallitus selvittää, miten tutkimuslaitosten lakisääteisten tehtävien hoitaminen turvataan ja miten päätöksenteon pohjaksi tarvittava tutkimustieto tulevaisuudessa hankitaan.

Valiokunta viittaa myös hallituksen sote-linjaukseen 7.11.2015 ja pitää välttämättömänä, että tutkimuksen ja kehittämistyön toimintaedellytykset ja resurssit varmistetaan sote- ja itsehallintouudistuksessa. Samalla on turvattava sosiaalialan tutkimus ja kehittäminen, sillä saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi sosiaalialan tutkimustoimintaa. Tarve sosiaalialan yliopistotasoiselle tutkimukselle, kuten myös hoitotyön tutkimukselle, on kuitenkin erittäin suuri, ja tutkitun tiedon tarve tulee korostumaan sote-uudistuksessa, jossa palveluiden järjestäminen organisoidaan uudelleen ja jossa samalla tavoitellaan kustannussäästöjä.

Valiokunta korostaa myös hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan tarkoituksena on vahvistaa kokemusasiantuntijuutta. On siksi tärkeää, että jatkossa kiinnitetään huomiota kokemusasiantuntijatoiminnan valtakunnalliseen ja alueelliseen koordinointiin, tukemiseen ja vakiinnuttamiseen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, rakentamista ja arviointia.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

THL:n toiminnan kokonaiskustannuksista noin 75 % aiheutuu lakisääteisten viranomaistehtävien ja niihin suoraan liittyvien asiantuntijatehtävien suorittamisesta. THL:n harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa edellä mainituissa tehtävissä välittömästi tarvittavaa osaamis- ja tietopohjaa.

Laitoksen toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Näistä johdetuissa laitoksen strategian päälinjauksissa asetetaan tavoitteiksi, että uudistumme kumppaneitamme ja asiakkaitamme varten, otamme tietoaineistomme tehokäyttöön, vahvistamme ennakointikykyämme, priorisoinnit ohjaavat voimavarojemme kohdentamista ja rakennamme yhdessä työyhteisöämme.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintansa painopisteet turvaten lakisääteiset toiminnot ja päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot90 59686 41282 228
Bruttotulot26 01726 00026 000
Nettomenot64 57960 41256 228
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 546  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle10 070  

THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot,    
— suoritteiden myyntituotot6 3996 3006 300
Tuotot yhteensä6 3996 3006 300
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot23150150
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset4 6004 3504 350
— osuus yhteiskustannuksista1 7711 8001 800
Kustannukset yhteensä6 3716 1506 150
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)28150150
Kustannusvastaavuus, %100102102

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus25 46725 00025 000
— EU:lta saatava rahoitus2 9912 8002 800
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus819700700
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot4 4524 0004 000
Tuotot yhteensä33 72932 50032 500
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset39 35538 20038 200
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-5 626-5 700-5 700
Omarahoitusosuus, %141515

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja htv:t osastoittain1)

 2015
arvio
htv2016
tavoite
htv
     
Hyvinvointi12 52215211 490132
Terveys16 52120015 096176
Infektiotaudit8 1521007 45093
Terveydensuojelu9 7291138 891105
Järjestelmät9 6081258 781106
Valtionpalvelut5 863698 57092
Tietopalvelut24 01715621 950145
Yhteensä86 41291582 228849

1) Organisaatio on muuttunut vuoden 2015 alusta. Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Helsingin yliopiston erillisyksikön, entisen Hjelt-säätiön osuuden siirtäminen THL:n hoidettavaksi (siirto momentilta 33.02.20)3 736
Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelutehtävät (siirto momentilta 28.40.01) (2 htv)170
Sektoritutkimussäästö-2 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-90
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)-400
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-1 044
Palkkaliukumasäästö-358
Palkkausten tarkistukset397
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-3 290
Toimintamenojen tuottavuussäästö-272
Toimintamenosäästö (HO 2015)-450
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-582
Vuokramenojen indeksikorotus52
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-53
Yhteensä-4 184

2016 talousarvio56 228 000
2015 talousarvio60 412 000
2014 tilinpäätös68 103 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 145 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 25.01.50 ja aiheutuu laista rikosuhrimaksusta siihen liittyvine lakeineen (669-672/2015). Lain voimaantulo kytkeytyy sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain voimaantuloon ja tapahtunee joulukuussa 2016. Lain tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä. Tuottoa on suunniteltu kanavoitavaksi etenkin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja 24/7-tukipuhelimeen. Siirrettävällä määrärahalla käynnistetään Istanbulin sopimuksen mukaisen lähisuhdeväkivallan uhreille suunnatun 24/7-tukipuhelimen toiminta. Palvelun tuotettaisiin järjestöjen avulla valtionavustuksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaisi tukipuhelinpalvelun koordinoinnista ja valtionavustuksen hallinnoinnista.


2016 I lisätalousarvio145 000
2016 talousarvio56 228 000
2015 talousarvio60 412 000
2014 tilinpäätös68 103 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 145 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 248 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 98 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen ja 55 000 euroa siirtona momentilta 33.03.63 turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien torjunnan toteuttamiseen liittyvien asiantuntijapalvelujen turvaamiseen sekä vähennyksenä 401 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-248 000
2016 I lisätalousarvio145 000
2016 talousarvio56 228 000
2015 tilinpäätös60 412 000
2014 tilinpäätös68 103 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 248 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 180 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän rakentamisesta ja tätä varten tarkoitetun henkilöstön palkkaus- ja muista menoista. Nykyinen sovittelun tietojärjestelmä on vanhentunut eikä siitä ole liittymiä keskeisten yhteistyökumppanien järjestelmiin. Uuden tietojärjestelmän myöhemmät vuotuiset ylläpitokustannukset katetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja sovittelutoimistojen rahoituksella siten, ettei uudistus johda määrärahojen tason korottamiseen.


2016 III lisätalousarvio180 000
2016 II lisätalousarvio-248 000
2016 I lisätalousarvio145 000
2016 talousarvio56 228 000
2015 tilinpäätös60 412 000
2014 tilinpäätös68 103 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 180 000 euroa.

31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 23 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä

2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin

3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi

4) lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla

6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen

7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus- , kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle ja yleishyödyllisille yhteisöille

8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa: Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina 2016—2018. Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta 23,5 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2016. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin.

Kärkihankkeiden tavoitteet ovat seuraavat:
  • — Palvelut asiakaslähtöisiksi: asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tarkoituksenmukainen sosiaaliturva
  • — Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma: nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
  • — Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa: iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut
  • — Osatyökykyisille väyliä työhön: lisätään merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Palvelut asiakaslähtöisiksi3 500
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta1 500
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma7 000
Kehitetään ikäihmisten hoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa9 500
Osatyökykyisille väyliä työhön2 000
Yhteensä23 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hyvinvointi ja terveys: Ikäihmisten hoito ja kaiken ikäisten omaishoito9 500
Hyvinvointi ja terveys: Lapsi- ja perhepalvelut7 000
Hyvinvointi ja terveys: Osatyökykyisille väyliä työhön2 000
Hyvinvointi ja terveys: Palvelut asiakaslähtöisiksi3 500
Hyvinvointi ja terveys: Terveys, hyvinvointi, eriarvoisuus1 500
Yhteensä23 500

2016 talousarvio23 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Hallitusohjelman eräänä strategisena tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jota tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina 2016—2018. Tavoitteena on mm. parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä, edistää terveyttä ja hyvinvointia, kehittää lapsi- ja perhepalveluja sekä ikäihmisten hoitoa. Hankkeeseen sisältyvät myös palveluseteli- ja perustulokokeilut, ja sen toteuttamiseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta ensi vuodelle 23,5 milj. euroa.

Valiokunta pitää kärkihankkeita ja niihin sisältyviä tavoitteita ja toimintamalleja erittäin tärkeinä ja kannatettavina. Erityisen tärkeä on löytää malleja, joilla varmistetaan sektorirajat ylittävä poikkihallinnollinen sekä eri toimijoiden välinen tiivis yhteistyö, mikä antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet asiakkaiden kokonaisvaltaiseen huomioonottamiseen. Ehkäisevien palveluiden ja varhaisen tuen vahvistaminen sekä matalan kynnyksen palvelut lisäävät myös toiminnan vaikuttavuutta ja vähentävät pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kustannuksia.

Valiokunta korostaa erityisesti liikunnan nostamista selvästi suurempaan rooliin terveysneuvonnassa ja terveydenhuollossa. Liikkumattomuuden epäedullisesta vaikutuksesta terveyteen on runsaasti tutkimustietoa, mutta vain joka kymmenes työikäinen suomalainen liikkuu terveysliikuntasuositusten kannalta riittävästi; ikäihmisistä riittävästi liikkuu vain muutama prosentti. Seuraukset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja näkyvät muun muassa elintapasairauksien yleistymisenä ja toimintakyvyn heikkenemisenä. Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan lähes 2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.

Valiokunta katsoo, että liikunnan on oltava aiempaa vahvemmin ja kiinteämmin osa terveydenhuoltoa. Valiokunta korostaa esimerkiksi liikkumisreseptin käyttämistä sekä Liikkuva koulu -mallin mukaisen toiminnan laajentamista osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Samalla on tärkeä kytkeä järjestöt tiiviisti mukaan hankkeen toimeenpanoon.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 23 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä

2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin

3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi

4) lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla

6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen

7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus- , kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle ja yleishyödyllisille yhteisöille

8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 6 800 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.22 ja aiheutuu sosiaali- ja terveydenhuollon uusien digitaalisten toimintatapojen luomisesta sekä ODA-hankkeesta aiheutuvista menoista.

Hankkeesta aiheutuviin ylläpitokustannuksiin ei tarvita lisämäärärahoja vaan niistä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit.


2016 I lisätalousarvio6 800 000
2016 talousarvio23 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 6 800 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta myönnettäviä valtionavustuksia ja rahoitusavustuksia voidaan maksaa myös yrityksille.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.22 virtuaalisairaala-hankkeen rahoitusta varten.

Määrärahalla rahoitettavan hankkeen mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita.


2016 II lisätalousarvio6 000 000
2016 I lisätalousarvio6 800 000
2016 talousarvio23 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta myönnettäviä valtionavustuksia ja rahoitusavustuksia voidaan maksaa myös yrityksille.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 25 280 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 15 700 000 euroa ja muihin menoihin 9 230 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen
  • — työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen
  • — työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen
  • — johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille
  • — työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta
  • — nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen
  • — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
  • — työterveysyhteistyöhön työpaikoilla
  • — sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.

Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa
  • — työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen
  • — nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa
  • — ICT-teknologioiden käytettävyyden edistämiseen työympäristöissä
  • — ympäristöyliherkkyyksien hallintaan
  • — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito).
Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Tieteelliset julkaisut408400300
Yleistajuiset julkaisut366450300
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk141 000140 000150 000
Asiantuntijapalvelutyöpäivät48 20056 00049 000
Työympäristön mittaukset ja analyysit67 00056 00049 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset1 6811 8001 600
Koulutettavapäivät22 08924 00021 000

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 54 910 000 euroa, myönnetään valtionapua 25 280 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2016 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2014—2016 (1 000 euroa)

 Menot Oma rahoitusValtionapu
Osaamiskeskus2014 tot.2015
arvio
2016
arvio
2014
tot.
2015
arvio
2016
arvio
2014 tot.2015
arvio
2016
arvio
          
Tiedolla vaikuttaminen8 6318 7396 7011 4851 8451 6457 1466 8945 056
Ratkaisujen kehittäminen21 42220 46917 3549 1088 5008 00012 31411 9699 354
Asiakasratkaisut20 36920 68718 62518 45118 50018 6251 9182 187-
Osaamiskeskukset15 84513 26912 2301 0491 0321 36014 79612 23710 870
Yhteensä66 26763 16454 91030 09329 87729 63036 17433 28725 280
          
Rahoitusosuus %   454754555346

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sektoritutkimussäästö-1 000
Sopeutustoimi (HO 2015)-5 000
Palkkausten tarkistukset150
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-1 825
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-332
Yhteensä-8 007

2016 talousarvio25 280 000
2015 talousarvio33 287 000
2014 tilinpäätös36 543 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 25 280 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 762 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen-100
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto-1 950
Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuu1 500
Osatyökykyisten toimenpideohjelma-200
Sektoritutkimuksen säästöjen kohdentaminen -500
Työpankkikokeilun päättyminen-2 500
Tasomuutos-50
Yhteensä-3 800

2016 talousarvio3 762 000
2015 talousarvio7 562 000
2014 tilinpäätös10 130 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 3 262 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 500 000 euroa talousarvioesityksen 3 762 000 euroon nähden aiheutuu pysyvästä tasomuutoksesta.


2016 talousarvio3 262 000
2015 talousarvio7 562 000
2014 tilinpäätös10 130 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Päihdeäitien palvelut

Eduskunta on jo useina vuosina osoittanut lisärahoitusta päihdeäitien hoidon rahoitukseen. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon seuraavassa määrärahakehyksessä. Valtioneuvoston hyväksymä julkisen talouden suunnitelma (VNS 1/2015 vp) ei kuitenkaan paranna nykyistä tilannetta.

Eduskunta on pitänyt lisärahoitusta tarpeellisena, koska kunnat eivät ole osoittaneet toimintaan riittävää rahoitusta. Näin siitä huolimatta, että kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin on jo vuodesta 2011 lukien sisältynyt 3 milj. euroa päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Ministeriö on myös ohjeistanut tämän valtionosuuden käyttöä, mutta valtionosuus ei välttämättä ohjaudu päihdeäitien hoitoon.

Eduskunnan myöntämä rahoitus on käytetty ns. Pidä kiinni -hoitojärjestelmään, jonka vuosittaiset kustannukset ovat 7,7 milj. euroa ja jota myös Raha-automaattiyhdistys on vielä toistaiseksi tukenut. Hoidon tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana ja jatkaa vanhempien kuntoutusta vauvan syntymän jälkeen. Hoidon tulokset ovat olleet hyviä, ja sillä säästetään yhteiskunnan kustannuksia mm. pitkäaikaisten huostaanottojen vähenemisenä.

Valiokunta pitää hoitojärjestelmän jatkuvuutta välttämättömänä, sillä arvioiden mukaan noin 3 600 sikiövauvaa on vakavassa elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin päihderiippuvaisuuden vuoksi. Päihdepalvelujärjestelmä on kuitenkin edelleen pirstaleinen eikä takaa palvelujen valtakunnallista saatavuutta.

Valiokunta korostaa, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan vakaalle pohjalle viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ja pitää tärkeänä, että myös RAY ottaa avustustarpeen huomioon päättäessään ensi vuoden avustuksista.

Näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen

Valiokunta pitää tärkeänä, että hoitoketjut ovat kauttaaltaan korkeatasoisia ja parhaaseen mahdolliseen ja ajantasaiseen tietoon perustuvia. Valtaosa terveydenhuollon henkilöstöstä on hoitotyöntekijöitä, joten heidän vastuullaan on iso osa potilaan kokonaishoidosta.

Hoitotyön tutkimussäätiön tehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen ja vakiinnuttaminen, ja se kehittää vaikuttavia hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä. Tavoitteena on, että potilaiden hoito on laadultaan hyvää asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.

Matalan kynnyksen toimintamallit

Eduskunta on kahtena vuonna osoittanut lisärahoitusta ns. matalan kynnyksen toimintamallien edistämiseen. Niistä saadut kokemukset ovat saadun selvityksen mukaan hyviä, ja niiden kautta on tavoitettu erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Valiokunta lisää momentille 1 100 000 euroa valtakunnalliseen toimintaan, joka kohdistuu erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden (esim. pitkäaikaistyöttömien ja päihde- ja mielenterveysongelmaisten) matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Lisäksi määrärahaa saa kohdistaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien suoraan tukemiseen. Määräraha on tarkoitettu näissä tarkoituksissa suoraan kuvatunlaisen avun antamiseen ja siihen liittyvään välittömään asiakastyöhön. Esimerkiksi Sininauhaliitolla on laaja valtakunnallinen organisaatio monine jäsenjärjestöineen avun eteenpäin toimittamiseen.

Momentille lisätään yhteensä 2 300 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 1 000 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
  • — 200 000 euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen
  • — 1 100 000 euroa valtakunnalliseen toimintaan, jolla järjestetään edellä mainitun mukaisesti ruoka- ja muuta aineellista apua erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 5 562 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 55 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 33.03.04 liittyen maahanmuuton infektiotautien torjuntaan liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottamiseen ja viranomaisten yhteistoiminnan tukemiseen.


2016 II lisätalousarvio-55 000
2016 talousarvio5 562 000
2015 tilinpäätös7 562 000
2014 tilinpäätös10 130 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 55 000 euroa.