Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
              03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
              30. Valtion korvaukset kunnille
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

70. KotouttaminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Vahvistetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) toimeenpanoa tavoitteena tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Lain mukaisen valtion kotouttamisohjelman toimeenpano varmistetaan ja seurataan siinä eri hallinnonaloille asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä.

Maahanmuuttajien eheän kotoutumisprosessin ja palvelutarpeen mukaisten palvelujen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi vahvistetaan maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelua kehittämishankkeiden suositusten ja hankkeissa kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Palveluprosessin suunnittelussa keskeisenä lähtökohtana on prosessin sujuvan etenemisen ja tuloksellisuuden varmistaminen sekä työelämälähtöisyyden vahvistaminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustetun Kotouttamisen osaamiskeskuksen ydintehtävänä on kotoutumislain ja valtion kotouttamisohjelman toimeenpanon tukeminen sekä kotouttamisen vaikuttavuuden parantaminen. Osaamiskeskuksen toiminta tukee poikkihallinnollisesti valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoiden työtä.

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.

Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat1 3461 5007 500
— joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä64150500
Perheenyhdistämiset695500500
Kiintiöpakolaiset1 1671 050750
Pakolaisia yhteensä3 2083 0508 750
Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä7 9219 88612 882
Perheryhmäkotien majoituspaikat yhteensä144144220

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti kotouttamisen tulosalueelle yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteen vuodelle 2016:

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm)1 5092 3004 800

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Suomen kotouttamisjärjestelmässä on ollut jo pitkään kehittämistarpeita. Uusi tilanne turvapaikanhakijoiden merkittävän lisääntymisen johdosta korostaa tarvetta kotouttamisjärjestelmän pikaiseen kokonaistarkasteluun ja uusien tuloksellisten toimintatapojen nopeaan käyttöönottoon. Valiokunta korostaa, että pitkään jatkuva toimettomuus on oleskelulupapäätöstä odottavilla suuri ongelma, ja tähdentää kehittämistoimien kohdentamista tämän ongelman ratkaisemiseen. Turvapaikkapäätöksen saaminen voi kestää vuonna 2016 jopa yhdeksän kuukautta, ja kotouttamiskoulutusta voi joutua odottamaan tämän jälkeen vielä kuusi kuukautta. Valiokunta näkee myös maahanmuuttajien osaamisen ja vahvuuksien kartoittamisessa ja hyödyntämisessä kehittämistarpeita.

Valiokunta pitää tärkeänä ohjata oleskeluluvan saaneet henkilöt mahdollisimman nopeasti sellaisille paikkakunnille, joissa on nopea pääsy kotouttamiskoulutukseen, mahdollisuus saada asunto sekä löytää osaamista vastaavaa työtä. Kuntien haasteet ottaa maahanmuuttajia vastaan liittyvät ennen muuta asumisen järjestämiseen ja kunnan palvelurakenteen kestävyyteen ja toimivuuteen. Kuntapaikoista on ollut pulaa erityisesti vuodesta 2009 lähtien. Valiokunta toteaa, että valtion ja kuntien yhteistyön kehittäminen kuntapaikkojen riittävyyden osalta on välttämätöntä, jotta muutto kuntiin on hallittua ja kotouttaminen suunniteltua. Kotouttamisen onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen ja -tasojen välillä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Yhteistyön onnistuminen myös mm. elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen sekä kolmannen sektorin kanssa on entistä tärkeämpää.

Valiokunta on huolestunut kotouttamiseen ehdotettujen määrärahojen riittävyydestä ja kiinnittää huomiota siihen, että kotouttamisen onnistumisella on erittäin merkittävät ja pitkälle ulottuvat vaikutukset yhteiskuntaan ja julkiseen talouteen. Mitä nopeammin maahanmuuttajien kotouttamisessa ja ennen kaikkea työelämään siirtymisessä onnistutaan, sitä enemmän voidaan säästää kustannuksissa ja lisätä verotuloja. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotouttamisen jatkokehittämisen perustana on riittävä tutkimustieto tuloksellisimmista kotouttamismenettelyistä sekä luotettavat arviot kotouttamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Tärkeää on myös hyödyntää eri alueilla hyviksi todettuja uusia toimintatapoja, mm. uusia digitaalisia keinoja.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 246 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotoutumista ja kotouttamista koskevaan tiedottamiseen

2) enintään 1 585 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittämiseen ja toimeenpanoon, toimintatapojen ja -mallien arviointiin, hyvien käytäntöjen mallintamiseen ja juurruttamiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen ja seurantaan sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Maahanmuuttajien palveluprosessia, kotoutumiskoulutusta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluja kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä koulutukseen ohjausta, kielitaidon testausta ja koulutuksen sisältöä, kuten työelämälähtöisiä kotoutumiskoulutuksen malleja.

Kotouttamisen osaamiskeskuksen tehtävänä on vahvistaa kotouttamispolitiikan toimeenpanon vaikuttavuutta. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotouttamisen tietoperustan vahvistaminen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen661 000
Kotouttamisen osaamiskeskus (enintään)1 585 000
Yhteensä2 246 000

2016 talousarvio2 246 000
2015 talousarvio2 246 000
2014 tilinpäätös2 291 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 246 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotoutumista ja kotouttamista koskevaan tiedottamiseen

2) enintään 1 585 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittämiseen ja toimeenpanoon, toimintatapojen ja -mallien arviointiin, hyvien käytäntöjen mallintamiseen ja juurruttamiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen ja seurantaan sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 78 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu maahanmuuttajien kielitaidon testauksen ja kotouttamista edistävän koulutuksen tietojärjestelmän sekä asiakaskäyntirekisterin kehittämis- ja ylläpitovastuun siirrosta kotouttamisen osaamiskeskukselta momentille 32.01.02 ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteiseen kehittämis- ja hallintokeskukseen 1.7.2016 alkaen.


2016 II lisätalousarvio-78 000
2016 talousarvio2 246 000
2015 tilinpäätös2 246 000
2014 tilinpäätös2 291 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 78 000 euroa.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 141 409 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) määräämin perustein valtion talousarvion rajoissa:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 ja 10 §:n mukaisen kunnan järjestämän alkukartoituksen kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Vuoden 2016 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto. Alkukartoituksesta maksetaan kunnalle 700 euron laskennallinen korvaus. Alkukartoitus arvioidaan tehtävän 2 000 henkilölle.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Paluumuuttajien kustannukset5 056 000
— Toimeentulotuki 6 kk1 356 000
— Toimeentulotuki 5 v910 000
— Erityiskustannukset1 940 000
— Heimoveteraanit850 000
Laskennalliset korvaukset pakolaisista (12 882 henkilöä 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €)33 197 000
Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset101 756 000
— Toimeentulotuki (2 716 €/vuosi/hlö)30 440 000
— Erityiskustannukset (2 265 €/vuosi/hlö)27 870 000
— Tulkkipalvelut (1 191 €/vuosi/hlö)14 440 000
— Korvaukset alaikäisten huollosta (13 011 €/vuosi/hlö)29 006 000
Alkukartoituksen kustannukset (laskennallinen korvaus 700 €/vuosi/hlö)1 400 000
Yhteensä141 409 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden määrän kasvu43 582
Pakolaiskiintiön nostaminen 300 henkilöllä v. 20153 000
Yhteensä46 582

2016 talousarvio141 409 000
2015 I lisätalousarvio1 500 000
2015 talousarvio94 827 000
2014 tilinpäätös106 568 835

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 162 225 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 20 816 000 euroa talousarvioesityksen 141 409 000 euroon nähden aiheutuu turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaasta kasvusta vuonna 2015, mistä seuraa kuntakorvausten piirissä olevien henkilöiden lukumäärän kasvu vuonna 2016. Vuoden 2016 talousarvioesityksen määräraha perustui oletukseen, että Suomeen saapuu vuosina 2015 ja 2016 noin 15 000 turvapaikanhakijaa vuosittain ja heistä noin 50 % saa oleskeluluvan. Lisäysesitys perustuu uusiin arvioihin, joiden mukaan vuonna 2015 Suomeen tulee noin 30 000 turvapaikanhakijaa ja vuonna 2016 noin 15 000 turvapaikanhakijaa, joista noin 35 % saa oleskeluluvan. Laskennallisten korvausten piirissä arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 21 000 kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä, mikä on noin 8 000 enemmän kuin alkuperäisessä laskelmassa.

Lisäyksestä 4 163 000 euroa aiheutuu kunnille maksettavista laskennallisista korvauksista ja 16 653 000 euroa muista pakolaisista maksettavista kustannuksista.


2016 talousarvio162 225 000
2015 IV lisätalousarvio9 400 000
2015 I lisätalousarvio1 500 000
2015 talousarvio94 827 000
2014 tilinpäätös106 568 835

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 162 225 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) määräämin perustein valtion talousarvion rajoissa:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 ja 10 §:n mukaisen kunnan järjestämän alkukartoituksen kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden arvioitua pienemmästä määrästä.


2016 III lisätalousarvio-30 000 000
2016 talousarvio162 225 000
2015 tilinpäätös96 667 044
2014 tilinpäätös106 568 835

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.