Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
              01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
              02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
              20. Siviilipalvelus
              21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              22. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen
              29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
              41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
              42. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen
              60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
              66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
              (88.) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen
              89. Osakehankinnat
         20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

01. HallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp (1.4.2016)

Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 38,5 milj. euroa toiminnan jatkumisen takaamiseksi. Talvivaara Sotkamo Oy:n julkisselvityksessä olevan konkurssipesän kaivostoiminnan omistus siirtyi 15.8.2015 Terrafame Oy:lle, jonka valtio omistaa kokonaan Terrafame Group Oy:n kautta. Toimintaa varten Terrafame Oy:n pääomittamiseen myönnettiin vuoden 2015 lisätalousarvioissa 209 milj. euroa. Vuoden 2016 lisätalousarvioesityksen mukaan aiemmin myönnetyt määrärahat riittävät ylläpitämään kaivostoimintaa huhtikuun 2016 loppuun, minkä vuoksi lisämääräraha on tarpeen. Nyt ehdotettu 38,5 milj. euroa olisi säästynyt vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 100 milj. euron määrärahasta, joka oli tarkoitettu Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen torjumiseen. Julkisselvitys jatkuu edelleen, mutta siitä aiheutuvat kustannukset ovat jatkossa vähäisiä, koska konkurssipesä ei enää vastaa kaivoksen ylläpidosta.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja toteaa, että yhtiön hallituksen antaman selvityksen mukaan kaivoksen ylösajo on edennyt hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Elokuussa 2015 asetettiin konkreettiseksi tavoitteeksi seuraavan kahden vuoden aikajaksolla ympäristöturvallisuuden ylläpidon lisäksi toiminnan vakauttaminen sekä Terrafame Oy:n taloudellisen kehityksen saaminen oikeansuuntaiseksi. Yhtiön hallitus arvioi, että Terrafame Oy:n kassavirta on positiivinen vuodenvaihteessa 2017—2018. Kaupallisesti kannattavan kaivostoiminnan edellytyksiä heikentää tällä hetkellä merkittävästi nikkelin maailmanmarkkinahinnan alhaisuus. Toisaalta neuvottelut yksityisten rahoittajien kanssa ovat käynnissä. Omistuspohjan laajentamismahdollisuuksiin vaikuttaa mm. Vaasan hallinto-oikeudessa edelleen harkinnassa oleva päätös Nuasjärven purkuputken käytöstä.

Valiokunta pitää hyvänä sitä, että valtio-omistajan johdonmukaisena tavoitteena on ollut ympäristöturvallisuuden varmistaminen ja kaivoksen toiminnan jatkaminen siinä tapauksessa, että se on mahdollista pitää pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kestävällä pohjalla. On myös haettava aktiivisesti yksityisiä rahoittajia siten, että se on valtiolle edullista. Kaivoksen tilanteeseen liittyy valtion kannalta merkittäviä riskejä erityisesti nikkelin alhaisen hintatason sekä kaivoksen ylösajoon ja tuotantoprosessin keskeneräiseen hallintaan liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Siksi valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin toiminnan ympäristövaikutuksia ja kannattavuuden kehittymistä sekä reagoi tarvittaessa tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Valtion tulee myös asettaa kriteerit siitä, missä tilanteessa kaivoksen sulkeminen on toiminnan jatkamista parempi vaihtoehto, etenkin kun valtion on varauduttava merkittäviin lisärahoitustarpeisiin. Valiokunta pitää perusteltuna, että hallitus varautuu Terrafame Oy:n vaihtoehtoisiin ratkaisuihin nykyistä paremmin mm. selvittämällä niiden kustannukset ja aluetaloudelliset vaikutukset.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 467 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Työ- ja elinkeinoministeriö   
Hallituksen esitykset (kpl)421520
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%)76> 80> 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%)0,900
Valtioneuvoston asetukset (kpl)363030
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%)0,2< 1,0< 1,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys561468438
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,49-> 3,49

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Bruttomenot73 08352 72542 667
Bruttotulot12 35812 0008 200
Nettomenot60 72540 72534 467
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta12 144  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle7 209  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentille 32.01.02) (-1 htv)-104
Erityisasiantuntijan palkkaaminen (siirto momentilta 24.01.01)22
HO-lisäysten päättyminen (Vihreä talous 2,6 milj. euroa, Harmaa talous 0,2 milj. euroa)-2 800
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta (siirto momentille 30.01.01) (-3 htv)-225
Poliittinen toiminta (HO 2015)-131
Siirto momentille 23.01.02-150
TEM Aleksanterinkatu 4-10, peruskorjaus (siirto momentille 23.01.01)-350
Työelämä 2020 -hanke (siirto momentilta 32.30.51)800
Työelämähanke-1 000
Valtion tilintarkastuslautakunnan menot (siirto momentille 32.40.03)-20
VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-7 htv)-2 077
YK:n Oslon ryhmän puheenjohtajuus (siirto momentille 28.30.01)-60
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-23
Palkkaliukumasäästö-114
Palkkausten tarkistukset214
Toimintamenojen tuottavuussäästö-245
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01)5
Yhteensä-6 258

2016 talousarvio34 467 000
2015 I lisätalousarvio643 000
2015 talousarvio40 725 000
2014 tilinpäätös55 790 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 645 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 34 467 000 euroon nähden on 822 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 1 230 000 euroa 18,7 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.01.02 ja 95 000 euroa järjestelmäkustannusten siirtona momentille 32.30.01 sekä lisäyksenä 503 000 euroa siirtona momentilta 23.01.01 valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvista määrärahatarkistuksista johtuen.


2016 talousarvio33 645 000
2015 IV lisätalousarvio-780 000
2015 I lisätalousarvio643 000
2015 talousarvio40 725 000
2014 tilinpäätös55 790 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 645 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 86 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 70 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 32.20.06 EU:n Horisontti 2020 -ohjelman kansallisen koordinoinnin vahvistamista varten ja 203 000 euroa liittyen Euroopan globalisaatiorahastosta haettuun rahoitukseen (EGR2), jonka rahoitussuunnitelmasta on toimeenpanoajan päättyessä jäänyt käyttämättä yhteensä 203 000 euroa. Käyttämättä jäänyt osuus on palautettu Euroopan komissiolle.

Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 254 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen, 25 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 ja 80 000 euroa siirtona momentille 23.01.01, missä on otettu huomioon vähennyksenä 260 000 euroa Ratakadun henkilöstöravintolan menoihin ja lisäyksenä 180 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön Bulevardi 6:n toimitilojen vuokramenoihin.


2016 II lisätalousarvio-86 000
2016 talousarvio33 645 000
2015 tilinpäätös40 588 000
2014 tilinpäätös55 790 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 86 000 euroa.

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 190 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Ihmiset ja ympäristö   
Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään %432929
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään %31,71025
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen, vähintään (asteikko 1—5)-3,43,4
   
Yritykset ja elinkeinot   
Uudet yritykset (lkm)8 3589 0009 300
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm)-1 6501 650
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5)3,93,93,9
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)1 595>1 600>1 600
    
Ympäristö ja luonnonvarat   
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha)11 0757 4705 200
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne (%) (väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä)646464
Maatalouden fosforitase (kg/ha)3,955
Maatalouden typpitase (kg/ha)48,84646

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5)4,0-4,0
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5)-3,6-
Ympäristösuojelun valvontatarkastukset (kpl)2 1452 2001 800
Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonnat (%)100100100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys3 7633 5753 279
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,3> 3,4> 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot265 854279 161241 935
Bruttotulot54 34766 00051 200
Nettomenot211 507213 161190 735
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta15 382  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle19 010  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot11 31712 00012 000
— muut tuotot-37--
Tuotot yhteensä11 28012 00012 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset8 4429 3009 300
— osuus yhteiskustannuksista 2 8604 0004 000
Kustannukset yhteensä 11 30213 30013 300
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-22-1 300-1 300
Kustannusvastaavuus, %1009090

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus26 15832 00025 000
— EU:lta saatava rahoitus56300-
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus61--
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot1 4423 5001 000
Tuotot yhteensä27 71735 80026 000
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset29 72142 00030 000
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-2 004-6 200-4 000
Omarahoitusosuus, %71513

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.41, 51, 64, 30.20.43, 30.40.20, 31, 51 ja 62, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentilta 32.01.01) (1 htv)104
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentilta 32.30.01) (18 htv)889
EU:n ohjelmakausien taitekohdan tehtävät (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen)-1 800
Hydrologinen seuranta (siirto momentille 30.40.21)-704
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät (siirto momentilta 28.40.01)63
Määräaikainen tasomuutos-9 100
Sopeutustoimet-5 000
Valtakunnalliset liikenteen telematiikka- ja tietopalvelut (siirto momentille 31.10.01) (-9 htv)-268
Ympäristöseurantojen näytteenoton ostopalvelut (siirto momentille 35.10.22)-1 225
Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentille 32.30.51)-1 350
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-390
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-1 355
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-1 810
Palkkaliukumasäästö-937
Palkkausten tarkistukset1 484
Toimintamenojen tuottavuussäästö-965
Vuokramenojen indeksikorotus131
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-193
Yhteensä-22 426

2016 talousarvio190 735 000
2015 III lisätalousarvio130 000
2015 I lisätalousarvio1 144 000
2015 talousarvio213 161 000
2014 tilinpäätös215 135 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 193 120 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 190 735 000 euroon nähden on 2 385 000 euroa, mistä 1 230 000 euroa aiheutuu 18,7 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 32.01.01 ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukseen, 55 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden toimintamenojen siirrosta momentilta 30.01.01, 140 000 euroa valtakunnallisen liikennelupajärjestelmän omistuksen siirrosta momentilta 31.10.01 ja 960 000 euroa 16 henkilötyövuoden palkkauksesta oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamiseen liittyviin tehtäviin.


2016 talousarvio193 120 000
2015 III lisätalousarvio130 000
2015 I lisätalousarvio1 144 000
2015 talousarvio213 161 000
2014 tilinpäätös215 135 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Toimintamenoihin ehdotetaan 193 milj. euroa, joka on 20 milj. euroa (9 %) vähemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Vuosina 2015—2018 toimintamenosäästöjä on saatava aikaan kaikkiaan noin 33 milj. euroa.

ELY-keskusten henkilöstömäärä on useita vuosia jatkuneiden sopeuttamistoimien seurauksena vähentynyt merkittävästi. Vuosina 2010—2015 vähennys on kaikkiaan noin 1 000 henkilötyövuotta. Vuosina 2016—2019 toimintamenomomentilta palkatun henkilöstön arvioidaan vähenevän edelleen noin 500 henkilötyövuodella. Toimintaa on sopeutettu myös mm. keskittämällä tiettyjen tehtäväkokonaisuuksien hoitaminen yhteen tai useampaan ELY-keskukseen.

ELY-keskukset ovat toistaiseksi selviytyneet hyvin useita vuosia jatkuneista sopeutustoimista. Valiokunta pitää kuitenkin huolestuttavana, että henkilöstövähennykset ovat kohdistuneet osin sattumanvaraisesti. Riskinä on, että osaaminen ja resurssit jakaantuvat nyt epätasaisesti alueiden välillä. Valiokunta pitää tärkeänä, että työtehtävien muuttuessa panostetaan riittävästi henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön jaksamiseen. Merkittäviä kehittämistarpeita valiokunta näkee sähköisten palveluiden hyödyntämisessä erityisesti maatalouden tukivalvontatehtävissä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin ELY-keskusten toimintamenojen leikkausten ja toimintatapojen muutosten vaikutuksia keskusten palvelukykyyn ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen nopeasti. Tärkeää on myös pysyä ajan tasalla keskusten resurssitarpeeseen vaikuttavista muutoksista (mm. turvapaikanhakijoiden määrä, työttömyys) ja ottaa huomioon hallitusohjelmaan sisältyvän aluehallinnon uudistamishankkeen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen vaikutukset.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 193 120 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 190 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 537 000 euroa yliopistoalan Euroopan globalisaatiorahaston hankerahoitukseen, 500 000 euroa maatalouden tukivalvontaan, 78 000 euroa siirtona momentilta 32.70.03 ja 67 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta sekä vähennyksenä 1 372 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-190 000
2016 talousarvio193 120 000
2015 tilinpäätös214 435 000
2014 tilinpäätös215 135 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 190 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 225 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kahden valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivan osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen.

Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Microsoft 2 ja Nokia 3 -hankkeiden Euroopan globalisaatiorahaston hankerahoitukseen.

KEHA-keskus oikeutettaisiin perustamaan valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivat osakeyhtiöt, joista toisen tehtävänä olisi järjestää ja tuottaa maakuntien tarvitsemia tieto- ja viestintäteknisiä palveluita sekä toisen järjestää ja tuottaa maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Valtakunnallisilla palvelukeskuksilla tavoitellaan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, sujuvia palveluprosesseja, toiminnallista tehokkuutta ja mittakaavaetuja, jolloin hyödyt tulisivat esille pienempinä kokonaiskustannuksina ja parempina palveluina.

Tarkoituksena on, että valtio huolehtisi palvelukeskusten perustamisen edellyttämistä toimenpiteistä ja yhtiöiden omistus siirrettäisiin maakuntien omistukseen voimaanpanolaissa säädettävällä tavalla. ICT-palvelukeskuksen osalta valtion olisi tarkoitus jäädä palvelukeskuksen osaomistajaksi.


2016 III lisätalousarvio225 000
2016 II lisätalousarvio-190 000
2016 talousarvio193 120 000
2015 tilinpäätös214 435 000
2014 tilinpäätös215 135 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 225 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kahden valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivan osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen.

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Siviilipalveluksen valtiollistaminen v. 2014 aiheutti muutoksia palveluspaikattomien asemaan, koska siviilipalveluskeskuksen tarjoamia palvelustehtäviä voivat olla vain keskuksen omat tehtävät eivätkä enää Lapinjärven kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Muutos vaikuttaa siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleina kotiutuvien määrään.

Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista.

Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä2 2502 2002 200
Koulutetut, henkilöä1 8001 8001 800
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä350300300
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet, henkilöä202025

2016 talousarvio4 939 000
2015 talousarvio4 939 000
2014 tilinpäätös4 096 521

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 116 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sopeutustoimet-3 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)2 453
Yhteensä-547

2016 talousarvio116 000
2015 I lisätalousarvio-125 000
2015 talousarvio663 000
2014 tilinpäätös6 019 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 616 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 116 000 euroon nähden aiheutuu asiakastietohankkeen toteutuksen viivästymisestä.


2016 talousarvio616 000
2015 I lisätalousarvio-125 000
2015 talousarvio663 000
2014 tilinpäätös6 019 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 616 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 100 000 euroa siirtona momentille 32.20.43 vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumismenoihin ja lisäyksenä 1 800 000 euroa siirtona momentilta 28.70.22, mistä 150 000 euroa on tarkoitettu kemikaalitiedon digitaalisen hallinnan hankkeeseen ja 1 650 000 euroa lupa-, ilmoitus- ja valvontatoiminnan asiakaslähtöisen mallin kehittämiseen ja käynnistämiseen.

Määrärahalla rahoitettavien hankkeiden mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita.


2016 II lisätalousarvio1 700 000
2016 talousarvio616 000
2015 tilinpäätös538 000
2014 tilinpäätös6 019 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio1 700 000
2016 talousarvio616 000
2015 tilinpäätös538 000
2014 tilinpäätös6 019 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

22. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 100 000 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 38 500 000 euroa.

Selvitysosa: Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille myönnettiin 100 000 000 euron kaksivuotinen siirtomääräraha. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän julkisselvitys jatkuu edelleen, mutta siitä aiheutuvat kustannukset ovat jatkossa vähäisiä, koska konkurssipesä ei enää vastaa kaivoksen ylläpidosta ja siten osa momentille myönnetystä määrärahasta voidaan peruuttaa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 I lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio100 000 000
2014 tilinpäätös50 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 100 000 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 38 500 000 euroa.

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 30 622 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentille 23.01.29-327
Työvoimakoulutuksen ja valmennuksen ALV-menot (siirto momentille 32.30.51)-57 900
Valtori (siirto momentille 28.01.29)-112
Yhteensä-58 339

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio30 622 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio88 961 000
2014 tilinpäätös130 510 832

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.01.42, 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.


2016 talousarvio30 622 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio88 961 000
2014 tilinpäätös130 510 832

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 30 622 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.01.42, 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vuoden 2015 talousarvion momentilta 32.30.51 maksettaviin menoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio30 622 000
2015 tilinpäätös92 388 027
2014 tilinpäätös130 510 832

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vuoden 2015 talousarvion momentilta 32.30.51 maksettaviin menoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu arvioitua suuremmista arvonlisäveromenoista.


2016 III lisätalousarvio3 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio30 622 000
2015 tilinpäätös92 388 027
2014 tilinpäätös130 510 832

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 13 251 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös erityis- ja yleisavustuksena yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.

Muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeino- ja innovaatiotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Yleisavustusta voidaan käyttää kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Lisäksi erityisavustusta voidaan käyttää Suomen kansallisena vastinrahoituksena Euroopan komission Enterprise Europe Network -verkoston toimintaan.

Yleis- ja erityisavustusta voidaan käyttää myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävien Team Finland -kasvuohjelmien rahoittamiseen erityisesti puhtaiden ratkaisujen (cleantech) ja digitalisaation sektoreilla. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen.

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee  
— Pk-yritysten osuus kv-asiantuntijapalveluiden käyttäjistä (%)-7575
— Osallistumiset kv-messuihin (kpl)--80
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista   
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla1 2301 3201 420
Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa--kasvaa

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Globaalit kansainvälistymispalvelut2 119 000
Standardisointitoiminta1 330 000
Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen 1 302 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland8 500 000
Yhteensä13 251 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Avustukset (siirto momentilta 32.20.41)4 751
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland8 500
Yhteensä13 251

2016 talousarvio13 251 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta pitää tärkeänä tukea niitä palveluja, jotka edistävät yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Asiaa käsitellään tarkemmin luvun 32.20 yhteydessä.

Viexpo on osuuskuntapohjalla toimiva yritys, joka tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistymistä edistäviä palveluja. Viexpolla on laaja kansainvälinen kontaktiverkosto sekä Suomessa että ulkomailla. Viexpo toimii myös Pohjanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymisyksikkönä. Valiokunta lisää momentille 120 000 euroa Viexpon toimintaan.

BusinessOulu on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksesta ja yritysten tarvitsemista kehityspalveluista. BusinessOulun kehittämän toimintamallin (= Finnish Business HuB) avulla on kyetty mm. vauhdittamaan idänkauppaa paikalliseen asiantuntemukseen perustuvan verkostomaisen toiminnan avulla, johon voidaan tarpeen vaatiessa kytkeä myös toimitila (Suomi-talot Kazakstanissa ja Tromssassa). Toimintamallilla on saatu Kazakstanin osalta uusia vientiavauksia noin yhden milj. euron arvosta, ja meneillään on 16 neuvottelua eri teollisuuden aloilla. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Finnish Business HuB -toimintamallin käytön edistämiseen ja toiminnan laajentamiseen idänkaupassa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 13 571 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös erityis- ja yleisavustuksena yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.

Muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeino- ja innovaatiotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 200 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 32.20.43 vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumismenoihin.


2016 II lisätalousarvio-200 000
2016 talousarvio13 571 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 200 000 euroa.

41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 5 000 000 euron arvosta.

Määrahaa ja valtuutta saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Strategisesti erityisen tärkeissä pilot- ja tutkimusinfrastruktuuri-investoinneissa valtion tuki on 100 %.

Arviomääräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
    
Vuoden 2016 sitoumukset3 5001 5005 000
Menot yhteensä3 5001 5005 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Bioruukki3 500
Yhteensä3 500

2016 talousarvio3 500 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Selvitysosa: Talousarvioesitykseen nähden momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi.


2016 talousarvio3 500 000
2015 IV lisätalousarvio1 102 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 5 000 000 euron arvosta.

Määrahaa ja valtuutta saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 972 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu vuoden 2015 neljännen lisätalousarvion valtuuden lisäyksestä koskien ydintutkimusreaktorin jätehuoltosuunnitelman kokonaiskustannusarviota. Valtion ydinjätehuoltorahasto on 16.2.2016 vahvistanut VTT:n vuoden 2016 ydinjätehuoltomaksuksi 971 503,92 euroa. Lisämääräraha kattaa tämän maksun.


2016 II lisätalousarvio972 000
2016 talousarvio3 500 000
2015 tilinpäätös1 102 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 972 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 2 500 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu pilot- ja infrastruktuurihankkeiden toteutuksen viivästymisestä.


2016 III lisätalousarvio-2 500 000
2016 II lisätalousarvio972 000
2016 talousarvio3 500 000
2015 tilinpäätös1 102 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 2 500 000 euroa.

42. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla vuosina 2016—2018. Painopistealueiden kilpailukyky ja työllisyys, osaaminen ja koulutus sekä biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 30 000 000 euroa kohdennetaan cleantech- ja biotalouden ratkaisujen kehittämiseen, pilotointiin ja demonstrointiin sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi vuonna 2016. Biotalouden ja cleantechin uusien innovaatioiden käyttöönottoa vauhditetaan kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla.

Tavoitteet
  • — Uusia työpaikkoja syntyy kestävän luonnonvarojen käytön ja cleantech-yritysten kasvun myötä.
  • — Biotalous- ja cleantech-ratkaisuja kehittävien pk-yritysten vienti kasvaa (2016: viennin kasvu/Tekesin rahoitus >25, paras neljännes ylittää tavoitteen).
  • — Kaupallistamiseen johtaneet tutkimusideat (määrä kasvaa).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tutkimustulosten kaupallistaminen14 000 000
Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisut6 000 000
Biotalouden uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit7 000 000
Cleantech-pilotit2 000 000
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisen demonstraatiot1 000 000
Yhteensä30 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Biotalous- ja cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen3 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit7 000
Kilpailukyky ja työllisyys: Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen6 000
Osaaminen ja koulutus: Tutkimustulosten kaupallistaminen14 000
Yhteensä30 000

2016 talousarvio30 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden kohdan 1), 3) ja 4) mukaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen ja kolmannen kappaleen.

Muutos täsmentää määrärahan käyttöä asetuksen (1444/2014) mukaisesti sekä mahdollistaa ennakoiden maksamisen pienille ja keskisuurille yrityksille momentin 32.20.40 mukaisesti.


2016 talousarvio30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden kohdan 1), 3) ja 4) mukaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Vuoden 2016 talousarviossa määrärahan käyttöä on julkisen tutkimuksen osalta rajattu vain osaan momentin käyttötarkoituksista. Pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämisessä yhteistyö julkista tutkimusta harjoittavien organisaatioiden kanssa on usein välttämätöntä. Julkisen tutkimuksen rajaaminen kehitystyön ulkopuolelle heikentää hallituksen Työllisyys- ja kilpailukyky -kärkihankkeen tavoitteiden saavuttamista pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämisessä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2016 talousarvio20 000
2015 talousarvio20 000
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö340 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu1 500 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet855 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon434 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista2 887 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu2 000 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu110 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet337 000
Yhteensä8 507 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yritysten kansainvälistyminen ja viennin edistäminen (siirto momentille 32.20.41)-1 000
Yhteensä-1 000

2016 talousarvio8 507 000
2015 talousarvio9 507 000
2014 tilinpäätös10 007 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 8 007 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 500 000 euroa talousarvioesityksen 8 507 000 euroon nähden aiheutuu kertaluonteisesta säästöstä.


2016 talousarvio8 007 000
2015 talousarvio9 507 000
2014 tilinpäätös10 007 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 8 007 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

(88.) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio42 000 000

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään 4 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen määrällä, joka vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/2014) nojalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle luovutettavien saatavien ja velkojen jäljellä olevaa erotusta.

Selvitysosa: Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/2014) mukaisesti virastojen hallinnassa oleva omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta on luovutettu pääosin siirrettävien toimintojen osalta toimintaa 1.1.2015 jatkaneelle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle. Yhtiöittämisessä on noudatettu liiketoimintasiirtoa koskevia periaatteita, jolloin omaisuuden luovutus yhtiölle tapahtuu apporttina osakkeita vastaan. Yhtiö myös vastaa ensisijaisesti velka-, vuokra-, palvelu-, hankinta- ja toimitussopimuksista, joihin Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus olivat toimintansa aikana sitoutuneet ja jotka koskivat yhtiölle luovutettavaa omaisuutta ja liiketoimintaa.

Määrärahaa käytetään yhtiön oman pääoman korottamiseen yhtiölle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta (nettosaatava) vastaavalla määrällä. Määrärahaa ei makseta yhtiölle, vaan se on osa yhtiöön siirtyvän apporttiomaisuuden summaa. Yhtiölle luovutettavien myyntisaamisten ja ostovelkojen sekä muiden vastaavien saamis- ja velkaerien nettomäärä oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä 46 475 183,82 euroa ja tästä sisällytettiin ennakkoarviona vuoden 2015 talousarvioon 42 000 000 euroa.


2015 tilinpäätös42 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään 4 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen määrällä, joka vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/2014) nojalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle luovutettavien saatavien ja velkojen jäljellä olevaa erotusta.

89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään 38 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä.

Selvitysosa: Talvivaara Sotkamo Oy:n julkisselvityksessä olevan konkurssipesän kaivostoiminnan omistus siirtyi 15.8.2015 Terrafame Oy:lle, jonka valtio omistaa kokonaan Terrafame Group Oy:n kautta. Toimintaa varten Terrafame Oy:n pääomittamiseen myönnettiin vuoden 2015 lisätalousarvioissa 209 000 000 euroa. Aiemmin myönnetyt määrärahat riittävät ylläpitämään kaivostoimintaa huhtikuun 2016 loppuun. Toiminnan jatkumisen takaamiseksi momentille ehdotetaan lisäystä 38 500 000 euroa.

Samanaikaisesti valtio on rahoittanut ympäristövahinkojen estämiseksi julkisselvityksessä olevan konkurssipesän toimintaa momentille 32.01.22 vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa ja vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän julkisselvitys jatkuu edelleen, mutta siitä aiheutuvat kustannukset ovat jatkossa vähäisiä, koska konkurssipesä ei enää vastaa kaivoksen ylläpidosta. Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä momentin 32.01.22 määrärahasta peruutetaan 38 500 000 euroa.


2016 I lisätalousarvio38 500 000
2015 II lisätalousarvio112 000 000
2015 I lisätalousarvio97 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään 38 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 144 000 000 euroa.

Selvitysosa: Valtio omistaa Terrafame Group Oy:n kautta kaivostoiminnan, jota Terrafame Oy harjoittaa. Toimintaa varten Terrafame Oy:n pääomittamiseen myönnettiin vuoden 2015 lisätalousarvioissa 209 000 000 euroa ja vuoden 2016 ensimmäisessä lisätalousarviossa 38 500 000 euroa. Aiemmin myönnetyt määrärahat riittävät ylläpitämään kaivostoimintaa kesäkuun loppupuolella saakka.

Valtio-omistajan tavoitteena on, että ympäristöturvallisuus varmistetaan kaikissa olosuhteissa. Ehdotettavalla 144 000 000 euron lisäyksellä arvioidaan katettavan toiminnan kustannukset vuoden 2016 loppuun. Lisärahoituksen turvin voidaan samanaikaisesti ryhtyä valmistautumaan kaivostoiminnan hallittuun sulkemiseen ja jatkaa keskusteluja kaivostoiminnan omistuspohjan laajentamiseksi.

Kaivostoiminnan jatkamisen kokonaisrahoitustarpeen arvioidaan olevan konservatiivisessa perusmallissa noin 260 000 000 euroa pitäen sisällään nyt ehdotettavan 144 000 000 euron lisärahoituksen. Kokonaiskustannusten arviointiin vaikuttavat keskeisimmin nikkelin maailmanmarkkinahinta, tuotantotavoitteiden saavuttaminen ja kaivoksen lupaehtoihin liittyvät epävarmuudet.

Kaivostoiminnan sulkemisen kustannukseksi on arvioitu Terrafame Oy:n tilinpäätökseen 31.12.2015 laaditun laskennallisen ennallistamisvarauksen perusteella olevan 329 000 000 euroa, josta 167 000 000 euroa on arvioitu katettavan metallien myyntituloilla. Ennallistamisvarausta koskevassa laskelmassa on voitu ottaa huomioon ne kustannukset, jotka aiheutuvat siitä lähtien, kun kaivoksen konkreettiset sulkemistoimenpiteet voitaisiin aloittaa hallitusti ympäristöturvallisuuden vaarantumatta. Sulkemistoimenpiteistä arvioitaisiin aiheutuvan valtiolle kustannuksia jatkovuosina noin 162 000 000 euroa. Kokonaiskustannusten arviointia vaikeuttavat muun muassa nikkelin maailmanmarkkinahinnan kehittyminen, aikajänne sekä myöhemmässä vaiheessa selviävät sulkemista koskevat lupaehdot, joista voi aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia.


2016 II lisätalousarvio144 000 000
2016 I lisätalousarvio38 500 000
2015 tilinpäätös209 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp (17.6.2016)

Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 144 milj. euron lisämäärärahaa. Valtio omistaa Terrafame Group Oy:n kautta kaivostoiminnan, jota Terrafame Oy harjoittaa. Toimintaa varten Terrafame Oy:n pääomittamiseen myönnettiin vuoden 2015 lisätalousarvioissa 209 milj. euroa ja vuoden 2016 ensimmäisessä lisätalousarviossa 38,5 milj. euroa. Yhtiön johdon kesäkuussa 2016 esittämän arvion mukaan aiemmin myönnetyt määrärahat riittävät ylläpitämään kaivostoimintaa heinäkuun toiselle viikolle saakka.

Lisätalousarvioesityksen mukaan ehdotettavalla 144 milj. euron lisäyksellä arvioidaan katettavan toiminnan kustannukset vuoden 2016 loppuun. Lisärahoituksen turvin voidaan samanaikaisesti ryhtyä valmistautumaan kaivostoiminnan hallittuun sulkemiseen ja jatkaa keskusteluja kaivostoiminnan omistuspohjan laajentamiseksi.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja toteaa, että valtio-omistajan arvion mukaan kaivokseen liittyvät riskit ovat ajallisesti ja taloudellisesti parhaiten rajattavissa valmistautumalla kaivoksen hallittuun sulkemiseen. Kaivoksen sulkemisen valmistelu toteutetaan vuoden 2016 loppuun saakka kestävän siirtymäkauden aikana. Sen aikana kaivoksen operatiivista toimintaa jatketaan ympäristöturvallisuuden varmistamiseksi ja myös siltä varalta, että kaivoksen kaupallisen toiminnan jatko olisi siirtymäkauden jälkeen edelleen mahdollista. Valiokunnan mielestä hallituksen tulee vielä mahdollisuuksien mukaan harkita, onko vuoden loppuun saakka määritelty siirtymäkausi riittävän pitkä varmistamaan valtion edut sekä turvaamaan ympäristökysymysten tarkoituksenmukaisen hoidon. Sekä toiminnan ylösajon jatkamiseen että kaivoksen sulkemiseen liittyy vielä pidemmän aikaa merkittäviä epävarmuuksia. Yhtiön hallituksen mukaan kaivoksen ylösajo on edennyt suunnitellusti ja toiminnan taloudellista kannattavuutta ja kaivoksen arvoa voidaan vielä olennaisesti parantaa käynnissä olevilla liiketoiminnan kehittämishankkeilla. Valiokunta korostaa kuitenkin, että taloudellisesti kannattava kaivostoiminta edellyttää, että ympäristökysymykset ovat hallinnassa ja ratkaistu pitkäjänteisesti.

Terrafame Oy:n tilinpäätökseen 31.12.2015 laaditun laskennallisen ennallistamisvarauksen perusteella kaivostoiminnan sulkemisen kustannukseksi on arvioitu 329 milj. euroa, josta 167 milj. euroa on arvioitu katettavan metallien myyntituloilla. Ennallistamisvarausta koskevassa laskelmassa on huomioitu ne kustannukset, jotka aiheutuisivat siitä lähtien, kun kaivoksen konkreettiset sulkemistoimenpiteet voitaisiin aloittaa hallitusti ympäristöturvallisuuden vaarantumatta. Laskennallisen ennallistamisvarauksen nettosumma on 162 milj. euroa, jonka verran kaivoksen ennenaikaisesta sulkemisesta voidaan vähintään arvioida aiheutuvan valtiolle kustannuksia. Arvioinnin epävarmuutta kuvastaa, että myyntitulo on laskettu noin 9 500 USD nikkelin tonnihinnan mukaan, mutta kesäkuun alun maailmanmarkkinahinnalla (8 400 USD/tn) myyntitulo olisi noin 20 miljoonaa euroa vähäisempi.

Kaivostoiminnan ylösajon edellyttämäksi lisärahoitustarpeeksi yhtiön hallitus on kesäkuussa 2016 arvioinut yhteensä noin 220—260 milj. euroa sisältäen nyt ehdotettavan 144 milj. euron lisärahoituksen. Yhtiön hallitus on arvioinut, että tässä tapauksessa Terrafame Oy voi yltää vuonna 2018 positiiviseen kassavirtaan.

Valiokunta pitää hyvänä, että valiokunnan huhtikuussa 2016 hyväksymän mietinnön (VaVM 5/2016 vp) mukaisesti kaivoksen vaihtoehtoisiin ratkaisuihin on varauduttu aiempaa paremmin mm. selvittämällä niiden kustannuksia ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esitettyihin laskelmiin liittyy runsaasti epävarmuutta. Arviointia vaikeuttavat muun muassa nikkelin maailmanmarkkinahinnan kehittyminen, tuotantoprosesseihin liittyvät epävarmuudet, ympäristösuojelun kulut sekä myöhemmässä vaiheessa selviävät sulkemista koskevat lupaehdot, joista voi aiheutua merkittäviäkin lisäkustannuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaivostoiminnan jatkoa käsittelevien laskelmien ja arviointien laatua parannetaan edelleen, jotta kaivoksen tulevaisuutta koskeva päätöksenteko perustuisi realistisiin, luotettaviin ja riittävän tarkkoihin tietoihin. Muun muassa kaivoksen sulkemisprosessin kokonaiskustannusten laskemisessa ja aluetaloudellisten kokonaisvaikutusten arvioinnissa valiokunta näkee täsmentämistarvetta.

Valiokunta korostaa sitä, että kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuden toteutuminen tulee varmentaa kaikissa olosuhteissa. Tärkeää on mm. seurata luotettavasti ja riittävän tarkasti kaivosjätteiden syntymistä ja haitallisten aineiden pääsyä vesistöihin, jotta mahdollisiin haittavaikutuksiin ja lupaehtojen rikkomisiin voidaan reagoida nopeasti. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaivostoiminnan lopettamisen edellyttämän yksityiskohtaisemman sulkemissuunnitelman valmistelu sekä sulkemisen edellyttämän ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) laatiminen aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Sulkemisen edellyttämää ympäristölupaa tulee myös varautua hakemaan heti YVA-menettelyn valmistuttua. Valiokunta pitää perusteltuna, että myös kaivostoiminnan jatkamisen edellyttämiä YVA- ja lupaprosesseja viedään eteenpäin.

Valiokunta pitää hyvänä sitä valtio-omistajan linjausta, että kaivostoiminnan ylösajo ja kaupallinen toiminta voi jatkua pitkällä tähtäyksellä vain, jos toimintaan kyetään hankkimaan yksityistä lisärahoitusta valtion kannalta kannattavin ehdoin. On myös mahdollista, että valtio jää yhtiöön omistajaksi. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että keskusteluja yksityisten rahoittajien kanssa jatketaan aktiivisesti valtion kannalta edullisen lopputuloksen saamiseksi. Tältä osin tilanne on haastava, sillä yhtiön hallituksen mukaan Vaasan hallinto-oikeuden huhtikuussa 2016 antama päätös vaikeutti merkittävästi yksityisten sijoittajien kanssa käytäviä keskusteluja. Päätöksessään hallinto-oikeus muutti kaivoksen keskeiset luvat määräaikaisiksi vuoden 2018 loppuun saakka. Saadun selvityksen mukaan päätöksellä ei ole välitöntä vaikutusta kaivostoimintaan, mutta se johti entisestään vesienhallinnan vaikeutumiseen sekä mahdollisesti lisäkustannusten syntymiseen. Terrafame Oy on valittanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Prosessi kestänee useita vuosia.

Valiokunta on erittäin huolestunut kaivostoiminnan mahdollisen lopettamisen vaikutuksista Kainuun aluetalouteen ja työllisyyteen. Saadun selvityksen mukaan kaivoksella on päivittäin töissä noin 950 henkeä ja sulkemisen välilliset vaikutukset koko Kainuun alueelle ovat merkittäviä. Koska Kainuussa työttömiä työnhakijoita on jo ennestään paljon (huhtikuussa 2016 yhteensä 5 393 henkilöä; 16 % työvoimasta), kaivoksen mahdollisen sulkemisen seurauksena työttömäksi jäävien työllistymismahdollisuudet eivät ole erityisen hyvät. Erityisen huomionarvoista on, että Terrafame Oy:n henkilöstö on nuorta ja koulutettua väkeä, jonka poismuutto heikentäisi sekä ikä- että osaamisrakennetta Kainuussa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että valtio varautuu riittävän aikaisessa vaiheessa kaivoksen mahdollisesta sulkemisesta aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin. Konkreettisia ja nopeasti vaikuttavia toimia tulee kohdentaa erityisesti työttömyyden vähentämiseen. Tässä yhteydessä on tärkeää selvittää myös EU:n tarjoamat tukimahdollisuudet.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 144 000 000 euroa.