Talousarvioesitys 2016
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävän kasvun tukemiseksi mahdollistamalla uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.
Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen. Toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Innovaatio- ja palvelualustoihin perustuva liiketoiminta yleistyy. Globaali kilpailu, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus haastavat palvelukehityksen edellyttäen uudistumista ja innovaatioita.
Liikennepolitiikka joutuu vastaamaan sekä liikenneverkon huonontuneen kunnon että digitalisaation toimialalle tuomien muutosten haasteisiin. Liikenneverkon korjausvelka on suuri, ja teiden ja ratojen kunto on heikentynyt viime vuosina nopeasti. Yhteiskunnan digitalisoituessa digitaalinen asiointi korvaa ja täydentää fyysistä liikkumista. Tiedon hyödyntäminen, edistykselliset tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut sekä uudet langattomat teknologiat parantavat myös liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet tukevat digitalisaatiota, vastaavat rakennemuutoksen ja kestävän talouden vaatimuksiin ja huomioivat liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä viestinnässä että liikenteessä.
Liikenne- ja viestintäpolitiikka kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, mistä johtuen hallinnonalan ohjauksen tulee perustua koko hallinnonalan kattaviin tavoitteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- — Innovatiiviset viestintä- ja liikennepalvelut ylläpitävät hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua sekä kansallista kilpailuetua.
- — Tiedon hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa sekä käyttäjälähtöisiä ja luotettavia palveluita.
- — Liikenne- ja viestintäverkot muodostavat edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle ja uudistumiselle.
Viestintäpolitiikka toteuttaa hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita huolehtimalla digitaalisten palvelumarkkinoiden kasvuympäristön edellytyksistä, tukemalla media-alan elinvoimaisuutta, edistämällä tiedon hyödyntämistä ja sen liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistamalla luottamusta digitaalisiin palveluihin ja toimintatapoihin sekä varmistamalla viestintäyhteyksien laadun ja saatavuuden.
Viestintäverkkojen ja muun digitaalisen infrastruktuurin potentiaali erilaisille palveluille ja innovatiiviselle käytölle tulee käyttää hyväksi täysimääräisesti. Viestintäpolitiikalla tulee tukea edistyksellisten huippulaatuisten viestintäverkkojen ja uusien tietoperusteisten digitaalisten palveluiden syntymistä sekä markkinoiden kehitystä vapauttamalla alaa kilpailulle sekä joustavoittamalla normi- ja toimilupaohjausta huolehtien samalla kuluttajan oikeuksista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää digitaalisen tiedon hyödyntämisen edellytyksiin sekä siihen, että tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan. Viestintäpolitiikalla vaikutetaan myös siihen, että tarjolla on monipuolisia, käyttäjien tarpeisiin vastaavia mediapalveluita. Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja sen roolia median murroksessa arvioidaan.
Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston toimintamenomäärärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki, median innovaatiotuki sekä Yleisradio Oy:n rahoitukseen tarkoitettu määräraha.
Liikennepolitiikka toteuttaa hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita luomalla elinkeinoelämälle edellytyksiä pärjätä globaalissa kilpailussa sekä antamalla kansalaisille mahdollisuudet toimivaan ja turvalliseen arkeen. Liikennepolitiikalla parannetaan liikenneverkon kuntoa ja mahdollistetaan liikennejärjestelmän uudistaminen digitalisaatiota hyväksi käyttämällä. Liikennepolitiikka perustuukin jatkossa yhä enenevässä määrin liikenne palveluna -toimintamallille. Tieto, digitalisaatio, joukkoistaminen, jakamistalous, palveluistuminen ja automaatio otetaan uudenlaisten liikennepalveluiden pohjaksi. Vaikuttavuustavoitteita edistetään purkamalla digitalisaation hyödyntämistä estävää sääntelyä, luomalla hyvät puitteet liikenteen palvelu- ja automaatiokokeiluille, edistämällä avoimen tiedon käyttöä liikennepalveluissa sekä panostamalla liikenneverkkojen kuntoon.
Elinkeinoelämän kilpailukyky ja investoinnit biotalouteen edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää ja laadukasta infrastruktuuria koko Suomessa. Tässä yhteydessä huolehditaan etenkin bioteollisuutta palvelevan vähäliikenteisen verkon kunnosta. Liikennejärjestelmää kehitetään toimintavarmaksi, turvalliseksi, ympäristöystävälliseksi, ennakoitavaksi ja esteettömäksi ja valmistellaan sen soveltuvuus automaattiliikenteelle.
Uusia digitaaliseen tietoon perustuvia palveluja ja markkinoiden kehittymistä vauhditetaan laaja-alaisella yhteistyöllä ja monipuolisilla kokeiluilla.
Liikenneverkkoon panostetaan parantamalla erityisesti tie- ja rataverkon kuntoa astettain hallituskaudella. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja sen hallittuun vähentämiseen on käytettävissä hallituksen strategisten kärkihankkeiden rahoitusta vuosina 2016—2018 yhteensä 600 milj. euroa, josta 100 milj. euroa vuonna 2016. Kaupunkiseutuja kehitetään pitkällä aikavälillä niin, että syntyy edellytykset mm. tehokasta joukkoliikennettä, vuokra-autoja, autojen yhteiskäyttöä, kävelyä ja pyöräilyä yhdisteleville palveluille.
Julkisin varoin rahoitettuja henkilökuljetuksia tehostetaan hallitusohjelman mukaisesti.
Liikenteen turvallisuutta edistetään vastuullisuutta korostaviin, ennalta ehkäiseviin ja riskianalyysipohjaisiin toimintamalleihin perustuvalla pitkäjänteisellä ja poikkihallinnollisella liikennejärjestelmän kehittämisellä.
Liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään vaikuttamalla liikkumistarpeeseen sekä liikkumis- ja kuljetusvalintoihin sekä ohjaamalla liikennettä kestäviin liikennemuotoihin. Pidemmän aikavälin tavoitteet edellyttävät kestäviin, uusiutuviin polttoaineisiin ja vähäpäästöisiin ajoneuvoihin perustuvan liikennejärjestelmän kehittämistä.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat poikkileikkaavat tavoitteet:
- — Vahvistetaan kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla.
- — Luodaan edellytyksiä digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristölle.
- — Kevennetään sääntelyä ja hallinollista taakkaa.
- — Edistetään innovatiivisia kokeiluja ja hankintoja.
- — Parannetaan liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista, johtamista ja toimeenpanoa.
Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Laitos tuottaa laadukasta tietoa ilmakehästä ja meristä ja yhdistää tämän osaamisen yhteiskunnan turvallisuutta edistäviksi sääpalveluiksi ja korkeatasoiseksi tutkimustiedoksi. Ilmatieteen laitos toimii yhteistyössä viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa yhteiskunnan sääherkkien toimintojen ja digitaalisten palvelujen häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi myös sään ääri-ilmiöissä.
Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finnpilot Pilotage Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 932,3 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 394,7 milj. euroa, liikenneverkko 1 708,3 milj. euroa, liikenteen viranomaispalvelut 47,9 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 207,7 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 529,3 milj. euroa sekä tutkimus 44,4 milj. euroa.
Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista tuottoarvioiltaan suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 44,8 milj. euroa, lentoliikenteen valvontamaksu 11,5 milj. euroa, katsastustoiminnan valvontamaksu 7,3 milj. euroa, Kerava—Lahti -oikoradan investointivero 4,2 milj. euroa, ratavero 1,1 milj. euroa ja kaupunkiraideliikenteen valvontamaksu 0,04 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista tuottoarvioltaan suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 41,0 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 81,0 milj. euroa.
Viestinnän toimialalta arvioidaan kerättävän veronluonteisina maksuina 28,6 milj. euroa, josta huutokauppatulojen ja huutokaupattujen taajuusalueiden toimilupamaksutulojen arvioidaan olevan 21,8 milj. euroa. Lisäksi Viestintäviraston arvioidaan saavan muina maksutuloina 6,8 milj. euroa.
Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 138,5 milj. euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa ja tulosohjauksessa. Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
||
31.10.20 | Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) | ||
— maa- ja vesirakennusvaltuus | 135,0 | - | |
31.10.35 | Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) | ||
— avustusten myöntämisvaltuus | 240,0 | - | |
31.10.77 | Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
— maa- ja vesirakennusvaltuus | 239,0 | 60,0 | |
31.40.50 | Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) | 5,5 | - |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto ja toimialan yhteiset menot | 394 681 | 0 | -112 | 17 500 | 412 069 |
01. | Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
15 646 | — | -112 | — | 15 534 |
21. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) |
1 660 | — | — | — | 1 660 |
29. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
377 375 | — | — | 17 500 | 394 875 |
10. | Liikenneverkko | 1 710 174 | 0 | 9 243 | 0 | 1 719 417 |
01. | Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
78 777 | — | -512 | — | 78 265 |
20. | Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) |
1 061 400 | 0 | — | — | 1 061 400 |
35. | Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) |
20 850 | — | — | — | 20 850 |
41. | Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) |
1 150 | — | — | — | 1 150 |
50. | Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) |
8 000 | — | — | — | 8 000 |
76. | Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) |
34 997 | — | — | — | 34 997 |
77. | Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
343 030 | — | 4 699 | 0 | 347 729 |
78. | Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
56 000 | — | 2 000 | — | 58 000 |
79. | Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
105 970 | — | 3 056 | — | 109 026 |
20. | Liikenteen viranomaispalvelut | 47 866 | 0 | -163 | 0 | 47 703 |
01. | Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
47 866 | — | -163 | — | 47 703 |
30. | Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut | 206 038 | 0 | 0 | 0 | 206 038 |
42. | Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v) |
841 | — | — | — | 841 |
43. | Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) |
100 420 | — | — | — | 100 420 |
51. | Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) |
4 200 | — | — | — | 4 200 |
63. | Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
82 774 | — | — | — | 82 774 |
64. | Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
12 500 | — | — | — | 12 500 |
66. | Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v) |
5 303 | — | — | — | 5 303 |
40. | Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen | 529 332 | 0 | 14 231 | 150 | 543 713 |
01. | Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
11 524 | — | -65 | 150 | 11 609 |
43. | Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
— | — | — | 0 | 0 |
44. | Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) |
9 860 | — | — | — | 9 860 |
50. | Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) |
0 | — | 14 296 | — | 14 296 |
60. | Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) |
507 948 | — | — | — | 507 948 |
50. | Tutkimus | 44 352 | 0 | -229 | 0 | 44 123 |
01. | Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
44 352 | — | -229 | 0 | 44 123 |
Yhteensä | 2 932 443 | 0 | 22 970 | 17 650 | 2 973 063 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 2 276 | 2 262 | 2 190 |