Talousarvioesitys 2016
10. Liikenneverkko
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Selvitysosa:Valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen lisäksi valtio antaa avustusta erikseen päätettyihin kaupunkien liikenneinvestointeihin (vuonna 2016 länsimetron rakentamiseen 20,4 milj. euroa), eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (1 milj. euroa) sekä yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (3 milj. euroa).
Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 1 116 milj. euroa bruttona ja kehittämiseen 540 milj. euroa ml. maa-alueiden hankinta. Perusväylänpidon määrärahasta 100 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta.
Vuonna 2016 käynnistetään uutena kehittämishankkeena Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen.
Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 071 km, rataverkon pituus 5 944 km ja vesiväylien pituus 16 267 km vuoden 2014 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Liikenneverkon jälleenhankinta-arvoa ei ole tarkkaan laskettu, mutta sen arvioidaan olevan yli 50 mrd. euroa. Verkon arvoa nostaa erityisesti väylien ylläpitoon osoitettavat määrärahat sekä kehittämisinvestointien valmistuminen.
Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)
| v. 2014 | v. 2015 (arvio) | v. 2016 (arvio) | |
| Tie | 15 012 | 15 060 | 15 130 |
| Radat | 4 355 | 4 650 | 4 950 |
| Vesiväylät | 196 | 196 | 196 |
| Yhteensä | 19 563 | 19 906 | 20 276 |
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien ns. korjausvelka on yhteensä noin 2,4 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.
Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Liikennevirasto toteuttaa toimenpiteillään pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita, niiden painopisteitä ja hallinnonalan muita tavoitteita edistämällä liikenteen palvelumarkkinoiden ja asiakaslähtöisten palvelujen syntymistä erityisesti kokeiluilla, avaamalla ja hyödyntämällä tietoa sekä edistämällä digitalisaatiota liikennejärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi sekä automatisaation ja uusien käyttäjälähtöisten palvelujen mahdollistamiseksi. Liikennevirasto turvaa liikenne- ja viestintäyhteyksiä asiakastarpeita vastaavasti huolehtimalla liikenneverkon kunnosta sekä parantamalla liikenteen toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Tulevina vuosina keskeisiä tehtäviä on korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja korjausvelan hallittu vähentäminen hallitusohjelman mukaisesti. Liikenneverkon ylläpitoa ja kehittämistä tehostetaan mm. tiedon paremmalla hyödyntämisellä, uusien verkon kuntoa kartoittavien menetelmien hyödyntämisellä, kuntien ja valtion hankintayhteistyöllä sekä tietomallintamisen täysimääräisellä käyttöönotolla. Suunnittelukäytäntöä kehitetään ottamaan huomioon digitalisaation ja automatisaation vaikutukset tulevaisuuden liikennejärjestelmään ja liikennemääriin.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2016 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet.
| Tulostavoite | 2014 toteutuma |
2015 tavoite/ennuste |
2016 tavoite |
| TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | |||
| Liikenne- ja viestintäyhteydet | |||
| Liikennejärjestelmä toimii kilpailukykyä ja hyvinvointia edistäen | |||
| Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) | .. | 3,8 | .. |
| Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) | .. | 3,3 | .. |
| Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti | |||
| Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) enintään | 940/4 566 | 1 140/4 820 | 1 000/5 400 |
| Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään | 795 | 840 | 890 |
| Rataverkon kuntoindeksi (syksyn mittaus) | 97 | 97 | 97 |
| Huonokuntoiset turvalaitteet kauppamerenkulun väylillä, %, enintään | 7,2 | 7,8 | 8,5 |
| Biotalouden toimintaedellytyksistä huolehditaan | |||
| Painorajoitetut maantiesillat, kpl, enintään | 494 | 490 | 485 |
| Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään) | 2 750 | 2 850 | 2 900 |
| Liikenteen toimintavarmuus ja turvallisuus paranevat | |||
| Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % junista 5 min. myöhässä (enintään) | 4,5 | 4,0 | 4,0 |
| Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % junista 3 min. myöhässä (enintään) | 1,6 | 1,5 | 1,5 |
| Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h, tavoite enintään | 1,9 | 3,5 | 3,5 |
| Tieliikenteen henkilövahinko-onn. vähenemä perusväylänpidon toimin, kpl | 19 | 23 | 15 |
| Liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät | |||
| Väylänpidon meluntorjunnan vaikutus, henkilö/vuosi | 575 | 985 | 450 |
| Pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon toimin, km | 15 | 5,7 | 5,0 |
| TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | |||
| Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus | |||
| Työn tuottavuuden kasvu, % | -0,8 | 1 | 1 |
| Kokonaistuottavuuden kasvu, % | -1,4 | 0,2 | 0,2 |
Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)
| 2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
| Toimintamenot (01) | 84,4 | 81,1 | 78,9 |
| — Tulot toiminnasta | 1,1 | 1,2 | 1,0 |
| — Toimintamenot | 85,5 | 82,3 | 79,9 |
| — Hallinto | 80,3 | 76,3 | 73,9 |
| — T&K | 5,2 | 6,0 | 6,0 |
| Perusväylänpito (20) | 982,6 | 932,9 | 1 065,0 |
| Tulot | 79,4 | 65,5 | 50,6 |
| — Ratamaksu | 43,4 | 43,8 | 41,0 |
| — Muut tulot | 36,0 | 21,7 | 9,6 |
| Menot | 1 062,0 | 998,4 | 1 115,6 |
| Päivittäinen kunnossapito | 377,9 | 382,1 | 396,5 |
| — Hoito | 330,5 | 317,8 | 331,4 |
| — Käyttö | 47,4 | 64,3 | 65,1 |
| Ylläpito | 400,7 | 345,6 | 372,8 |
| — Korjaus | 62,6 | 57,5 | 57,5 |
| — Elinkaaren hallinta | 325,2 | 273,1 | 298,9 |
| — Omaisuuden hallinta | 12,9 | 15,0 | 16,5 |
| Parantaminen | 120,5 | 89,7 | 65,2 |
| — Liikenneväylien parantamisinvestoinnit | 81,1 | 62,2 | 31,4 |
| — Liikenteen hallinnan järjestelmät | 16,7 | 16,0 | 21,8 |
| — Suunnittelu | 22,7 | 11,5 | 12,0 |
| Liikenteen palvelut | 162,9 | 181,1 | 181,1 |
| — Liikenteen ohjaus ja informaatio | 68,7 | 79,3 | 74,6 |
| — Jäänmurto | 43,0 | 49,0 | 51,0 |
| — Maantielauttaliikenne | 47,1 | 48,3 | 51,0 |
| — Merikartoitus | 4,2 | 4,5 | 4,5 |
| Korjausvelan vähentäminen | - | - | 100,0 |
| Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) | 535,4 | 549,9 | 540,0 |
| Jäänmurtajan hankinta (70) | 0,9 | 55,0 | - |
| Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 21,3 | 35,0 | 35,0 |
| Väyläverkon kehittäminen (77) | 415,0 | 340,1 | 343,0 |
| Eräät väylähankkeet (78) | 30,8 | 22,0 | 56,0 |
| Elinkaarirahoitushankkeet (79) | 67,4 | 97,8 | 106,0 |
| Nettomenot yhteensä | 1 602,4 | 1 564,0 | 1 683,9 |
| Bruttomenot yhteensä | 1 682,9 | 1 630,7 | 1 735,5 |
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
| 2014 toteutuma |
2015 arvio |
muutos | 2016 arvio |
muutos | |
| Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
| Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia | 94 630 | 95 000 | 0,4 % | 96 000 | 1,1 % |
| Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa | 18,1 | 18,1 | 0,0 % | 18,1 | 0,0 % |
| Väylämaksutuotot, 1 000 euroa | 87 587 | 44 400 | - 49,3 % | 44 800 | 0,9 % |
| Muut tuotot, 1 000 euroa | 132 | 130 | -1,5 % | 130 | 0,0 % |
| Kustannukset, 1 000 euroa | 82 662 | 86 162 | 4,2 % | 92 662 | 7,5 % |
| Kustannusvastaavuus | 106,1 % | 51,7 % | -54,4 %-yks. | 48,5 % | -3,2 %-yks. |
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 917 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.
Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
| Bruttomenot | 85 445 | 82 280 | 79 877 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 1 057 | 1 200 | 960 |
| Nettomenot | 84 388 | 81 080 | 78 917 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 23 022 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 24 788 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtakunnalliset liikenteen telematiikka- ja tietopalvelut (siirto momentilta 32.01.02) (9 htv) | 268 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -99 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -662 |
| Palkkaliukumasäästö | -310 |
| Palkkausten tarkistukset | 349 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -403 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -1 150 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 42 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -80 |
| Tasomuutos | -118 |
| Yhteensä | -2 163 |
| 2016 talousarvio | 78 917 000 |
| 2015 talousarvio | 81 080 000 |
| 2014 tilinpäätös | 86 154 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 777 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 140 000 euroa talousarvioesityksen 78 917 000 euroon nähden on siirtoa momentille 32.01.02 ja aiheutuu valtakunnallisen liikennelupajärjestelmän omistuksen siirrosta osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietohallinnon järjestelmä- ja kehittämissalkkua.
| 2016 talousarvio | 78 777 000 |
| 2015 talousarvio | 81 080 000 |
| 2014 tilinpäätös | 86 154 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 777 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentilta vähennetään 512 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 3 000 euroa aiheutuu valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja 509 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.
| 2016 II lisätalousarvio | -512 000 |
| 2016 talousarvio | 78 777 000 |
| 2015 tilinpäätös | 81 080 000 |
| 2014 tilinpäätös | 86 154 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentilta vähennetään 512 000 euroa.
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen
2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 41,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,34 milj. euroa rataveroa. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu huomioon hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisen kärkihankkeen perusväylänpito: korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa.
Korjausvelan kasvu pysäytetään ja velkaa vähennetään hallitusti ja väylien kuntoa turvataan ottaen huomioon myös väylän merkitys asiakkaalle. Korjausvelka kasvaisi ja väylien kunto heikkenisi nopeasti ilman korjausvelkapanostusta. Väylien elinkaaritehokkuus on keskeisiä tavoitteita. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös digitaalisuuden ja automaation edistämiseen korjausvelan hallinnan kehittämiseksi ja siten uuden korjausvelan synnyn ehkäisemiseksi.
Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.
Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.
Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä tulevina vuosina korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja sen hallittu vähentäminen. Korjausvelkatoimenpiteet kohdennetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, maantie- ja ratasiltojen kuntoon, ratapihoihin ja ratojen turvalaitteisiin sekä biotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä raakapuuterminaalien kehittämiseen.
Päivittäisellä kunnossapidolla (397 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 332 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 65 milj. euroa.
Ylläpitoon käytetään 381 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan eli 307 milj. euroa. Toimet ovat laajalti väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.
Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (31 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa), raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (10 milj. euroa). Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl hankesuunnittelu).
Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa, pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoja), jäänmurrosta (51 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (51 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 490 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 48,5 % vuonna 2016. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2016.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2014—2016 (milj. euroa) 1)
| 2014 toteutuma | 2015 varsinainen talousarvio | 2016 esitys | |||||||
| bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
| Tienpito | 590 | 21 | 569 | 545 | 11 | 534 | 540 | - | 540 |
| Radanpito | 394 | 60 | 334 | 366 | 53 | 313 | 381 | 50 | 331 |
| Vesiväylänpito | 81 | 1 | 80 | 87 | 1 | 86 | 95 | 1 | 94 |
| Yhteensä | 1 065 | 82 | 983 | 998 | 65 | 933 | 1 016 | 51 | 965 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1) Ei sisällä korjausvelan vähentämiseen osoitettua 100 milj. euron määrärahaa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen | 100 000 |
| Tasomuutos | 32 091 |
| Yhteensä | 132 091 |
| 2016 talousarvio | 1 065 000 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | 7 793 000 |
| 2015 talousarvio | 932 909 000 |
| 2014 tilinpäätös | 1 016 938 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 060 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 5 000 000 euroa talousarvioestyksen 1 065 000 000 euroon nähden on siirtoa momentille 31.10.50.
| 2016 talousarvio | 1 060 000 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | 7 793 000 |
| 2015 talousarvio | 932 909 000 |
| 2014 tilinpäätös | 1 016 938 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2016 talousarvioesitys siirtävät liikenneväylien rahoituksen painopistettä selkeästi investointihankkeista kunnossapitoon. Esityksen taustalla on parlamentaarisen työryhmän esitys (LVM:n julkaisuja 35/2014), jossa ehdotettiin perusväylänpidon priorisointia väylänpidon rahoituksessa, määrärahan tasokorotusta ja ostovoiman turvaamista.
Korjausvelan vähentäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista, johon kohdistetaan vuosina 2016—2018 yhteensä 600 milj. euron lisärahoitus. Siitä osoitetaan ensi vuodelle 100 milj. euroa, josta 95 milj. euroa perusväylänpidon momentille ja 5 milj. euroa yksityisteiden avustuksiin (31.10.50). Vuoden 2017 lisärahoitus on 300 milj. euroa ja vuoden 2018 vielä 200 milj. euroa. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta vahvistetaan vuosina 2017—2019 myös siten, että kehittämishankkeisiin varatuista määrärahoista siirretään vuositasolla 90—140 milj. euroa (yhteensä 364 milj. euroa).
Valiokunta on tyytyväinen hallituksen linjauksiin ja toteaa, että perusväylänpitoon on tarkoitus käyttää kehyskauden aikana lähes miljardi euroa aikaisempaa enemmän. Tämä on merkittävä ja tärkeä päätös, sillä jo pitkään jatkuneesta matalasta rahoitustasosta johtuen niin tie- kuin rataverkon kunto on huonontunut tuntuvasti. Alemman asteinen tieverkko on monin paikoin jo erittäin huonossa kunnossa, mutta myös keskeisen tieverkon päällysteet ovat osin vaurioituneet. Ratapihojen päällysrakenteiden kunto on niin ikään heikentynyt, eikä myöskään ratojen sähkö- ja turvalaitteiden uusimiseen ole kyetty investoimaan riittävästi.
Edellä mainitun parlamentaarisen työryhmän joulukuussa 2014 laatiman arvion mukaan korjausvelan määrä oli tuolloin noin 2,4 mrd. euroa ja sen arvioitiin kasvavan nykyisellä rahatasolla noin 100 milj. euroa vuodessa. Lisäpanostuksista huolimatta korjausvelan lisääntymistä ei siten saada vielä ensi vuonna taittumaan, vaan huonokuntoisten teiden ja siltojen määrä kasvaa edelleen. Työ korjausvelan vähentämiseksi saadaan kuitenkin alkuun, ja määrärahojen kasvaessa korjausvelka alkaa seuraavina vuosina pienentyä.
Perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä kaikkiaan noin 1,1 mrd. euroa, josta käytetään tienpitoon 540 milj. euroa, radanpitoon 331 milj. euroa ja vesiväylänpitoon 94 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä on edellä mainittu 100 milj. euron lisäys, jonka tarkemmasta kohdentamisesta ei ole vielä päätöksiä. Saadun selvityksen valintakriteerit painottuvat mm. asiakkaiden tarpeisiin sekä korjausvelan hallintaan liittyviin näkökohtiin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lisärahoituksen kohdentaminen perustuu laaja-alaiseen arviointiin, jossa otetaan erityisesti huomioon elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavat hankkeet.
Valiokunta korostaa myös sellaisten pienten alueellisten investointien toteuttamista, jotka tehostavat jo olemassa olevan infran tehokkaampaa käyttöä ja parantavat elinkeinoelämän kuljetusten ja joukkoliikenteen toimivuutta. On myös perusteltua kohdentaa rahoitusta digitaalisuuden ja automaation edistämiseen korjausvelan hallinnan kehittämiseksi ja siten uuden korjausvelan synnyn ehkäisemiseksi.
Valiokunta painottaa myös liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden toteuttamista. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentaminen on viime vuosien heikon taloustilanteen aikana vähentynyt ja jäänyt suurelta osin kuntien vastuulle. Kevyen liikenteen väylät ovat kuitenkin tehokas keino parantaa liikenneturvallisuutta ja työ- ja koulumatkojen sujuvuutta, minkä lisäksi ne ovat tärkeitä liikuntapaikkoja, jotka antavat hyvän mahdollisuuden arkiliikunnan lisäämiseen.
Jotta liikenneturvallisuuden parantaminen etenee, valiokunta pitää välttämättömänä erillisen liikenneturvallisuutta parantavan teemahankkeen käynnistämistä. Hanke tulee käynnistää vuonna 2017 ja sen rahoitus katetaan korjausvelan vähentämiseen osoitetusta, kehittämishankkeista siirrettävästä määrärahasta. Teemahankkeen sisältönä olisi alueellisesti tärkeiden pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden toteuttaminen; tällaisia hankkeita ovat mm. kevyen liikenteen väylien, alikulkujen ja riista-aitojen rakentaminen sekä liittymäjärjestelyjen parantaminen.
Raskaan liikenteen massa- ja mittauudistuksesta johtuen monien siltojen kantavuus ei ole enää riittävä uusien painojen mukaisille ajoneuvoille, ja osa kuljetuksista joutuu käyttämään joskus pitkiäkin kiertoreittejä. Uudistuksella tavoitellut hyödyt jäävät näin osin saavuttamatta, ja kuljetusmatkojen pidentyminen heikentää myös elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa neljän sillan korjaamiseen, jotka kaikki ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeitä, mutta kantavuudeltaan riittämättömiä raskaille kuljetuksille. Hankkeiden kustannusarviot ovat 150 000—550 000 euroa. Kohteet ovat Eurakosken silta Eurassa (T634), jonka kustannusarvio on n. 400 000 euroa, Rekolankosken silta Jämsässä (KES20, n. 550 000 euroa), Virenojan silta Orimattilassa (U2066, n. 150 000 euroa) ja Kärkölän myllysilta Kärkölässä (U2480, n. 300 000 euroa).
Korjausvelan vähentämiseen osoitettua määrärahaa ei olla kohdentamassa vesiväylien kunnostukseen, mutta parlamentaarisen työryhmän raportin mukaan vesiväylien kunto pystytään pitämään nykyisellä riittävällä tasolla. Valiokunta korostaa kuitenkin vesiväylien merkitystä esim. metsäteollisuuden ja energiantuotannon kuljetuksissa. Vesiväylillä on suuri merkitys myös matkailussa, johon liittyy myös paljon käyttämätöntä potentiaalia.
Valiokunta on jo aiemmissa talousarviomietinnöissä (VaVM 34/2013 vp ja VaVM 37/2014 vp) nostanut esille Kimolan kanavan kunnostamisen merkityksen Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja elinkeinoelämälle. Heinolan ja Kouvolan välissä sijaitseva Kimolan kanava on tehty 1960-luvulla tukkien uittoa varten, mutta tukinuiton päätyttyä kanavan käyttö on loppunut ja sen kunto vähitellen huonontunut.
Kanavan kunnostamisen kautta avautuisi vesitieyhteys Kymenlaaksosta Päijänteelle, mikä lisäisi merkittävästi matkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Saadun selvityksen mukaan kanavan kunnostuksen arvioidaan olevan alueen merkittävin matkailuinvestointi vuosikymmeniin ja sillä olisi myös suuri elinkeinopoliittinen merkitys alueelle, joka on viime vuosina käynyt läpi erittäin voimakkaan teollisuuden rakennemuutoksen. Väyläsuunnitelman mukaiset kustannukset ovat noin 10 milj. euroa, josta kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kolmanneksen.
Hankkeen liikkeellelähtöä on hidastanut muun muassa se, ettei ole ollut täysin selvää, mille hallinnonalalle hanke luontevimmin kuuluisi.
Valiokunta pitää kanavan kunnostamista alueen elinkeinopolitiikan ja työllisyyden kannalta perusteltuna ja lisää talousarvioaloitteiden TAA 246/2015 vp ja TAA 292/2015 vp perusteella 6 000 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.50.40 (Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen).
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 061 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen
2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto saa tehdä kymmenen vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia uuden murtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 132 300 000 euroa.
Selvitysosa:Vuoden 2013 talousarviossa myönnettiin valtuus uuden jäänmurtajan hankkimiseksi Liikenneviraston omistukseen. Voimassa oleva valtuus on 128 milj. euroa ja jäänmurtajan hankinnasta aiheutuvat menot on rahoitettu momentilta 31.10.70. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy jäänmurtajan myynnistä saatavana tulona 128 milj. euroa momentilla 12.31.10.
Liikennevirasto on järjestänyt vuoden 2015 loppupuolella kilpailutuksen uuden murtajan jäänmurtopalvelusta. Viraston on tarkoitus solmia 10-vuotinen palvelusopimus Arctia Icebreaking Oy kanssa uudesta jäänmurtaja Polariksesta. Sopimuskausi on 1.4.2016—31.3.2026. Sopimuksen hankintahinta on 132,3 milj. euroa (sis. 2 % vuotuisen indeksikorjauksen). Sopimus sisältää jäänmurronpalveluja 122 valmiuspäivää ja 92 operointipäivää vuonna 2016 sekä 212 valmius- ja 182 operointipäivää vuosina 2017—2025. Vuoden 2026 osalta sopimus sisältää 90 valmius- ja 90 operointipäivää.
Jäänmurron palvelusopimuksesta aiheutuu aikaisempaan verrattuna lisämenoja 6,11 milj. euroa vuonna 2016, vuosina 2017—2025 7,803 milj. euroa per vuosi ja vuonna 2026 2,4 milj. euroa.
Liikenneviraston käytössä on ollut viiden perinteisen jäänmurtajan peruskapasiteetti sekä neljän jäänmurtajan lisäkapasiteetti. Peruskapasiteetin valmiuskustannukset ovat n. 24,5 milj. euroa vuodessa, joka sisältää 600 operointipäivää. Lisäkapasiteetista maksetaan valmiusmaksua 14,6 milj. euroa ja operointipäivistä toteutuneen mukaisesti. Lisäkapasiteetista poistuu vuoden 2016 jälkeen Ruotsin merenkulkulaitoksen jäänmurtaja Frej. Uudella jäänmurron palvelun hankinnalla turvataan Liikenneviraston tilaama jäänmurron kapasiteetti varmistamaan meriliikenteen turvallisuus ja sujuvuus.
Jäämurtokustannukset lisäävät väylämaksun perusteena olevia kustannuksia. Väylämaksujen kustannusvastaavuus alenee 48,5 prosentista 45,6 prosenttiin vuonna 2016.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 I lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 1 061 400 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | 7 793 000 |
| 2015 talousarvio | 932 909 000 |
| 2014 tilinpäätös | 1 016 938 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto saa tehdä kymmenen vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia uuden murtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 132 300 000 euroa.
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 20 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen välillä Ruoholahti—Matinkylä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Länsimetrohankkeessa jatketaan Helsingin metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2014 loppuun mennessä rakentamiskustannukset ovat olleet yhteensä 660 milj. euroa. Vuonna 2015 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 300 milj. euroa. Siitä valtion avustuksen 30 % osuuteen voidaan hyväksyä vain osa, koska avustuksen enimmäismäärä 200,0 milj. euroa lokakuun 2007 MAKU-indeksin (131,5 pistettä 2000=100) kustannustasossa tulee täyteen. Vuonna 2016 tarvittavasta määrärahasta puuttuva osa rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, joita on jäänyt käyttämättä 18,6 milj. euroa. Länsimetron rakentamisen avustamisesta on valtiolle kertynyt menoja vuosina 2011—2015 yhteensä 197,9 milj. euroa. Avustusta ennakoidaan maksettavan vuonna 2016 vielä 39,0 milj. euroa.
Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 83 milj. euroa vuonna 2017, 80 milj. euroa vuonna 2018, 65 milj. euroa vuonna 2019 ja 14 milj. euroa vuonna 2020. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 000 000 euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
| Ruoholahti—Matinkylä | 20 400 | - | - | - | 20 400 |
| Matinkylä—Kivenlahti | - | 83 000 | 80 000 | 79 000 | 242 000 |
| Yhteensä | 20 400 | 83 000 | 80 000 | 79 000 | 262 400 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -68 313 |
| Yhteensä | -68 313 |
| 2016 talousarvio | 20 400 000 |
| 2015 talousarvio | 88 713 000 |
| 2014 tilinpäätös | 55 744 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Momentille myönnetään 20 850 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 450 000 euroa talousarvioesityksen 20 400 000 euroon nähden aiheutuu MAKU-indeksin kehityksestä.
| 2016 talousarvio | 20 850 000 |
| 2015 talousarvio | 88 713 000 |
| 2014 tilinpäätös | 55 744 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 20 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen välillä Ruoholahti—Matinkylä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.
Selvitysosa:Avustuksen myöntäminen muuhun kuin lennonvarmistus-, turva tai vartiointitoimintaan edellyttää lisäksi komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevien valtiontukisuuntaviivojen (EUVL 2014/C 99/03) nojalla. Tällöin toimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärä ja kriteerit riippuvat komission hyväksynnästä.
| 2016 talousarvio | 1 000 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | 1 340 000 |
| 2015 talousarvio | 1 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | 1 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Säännöllinen reittiliikenne Seinäjoella sijaitsevalle, Rengonharjusäätiön omistamalle lentokentälle on päättynyt, mutta alueen yrittäjät ovat perustaneet yrityksen, joka ottaa vetovastuun lentoaseman ylläpidosta. Tarkoituksena on jatkaa toimintaa kokonaan uuden toimintakonseptin, ns. kevytlentoasemamallin pohjalta, jossa kaupalliselle ja yksityiselle lentoliikenteelle tuotetaan palvelut silloin, kun niitä tarvitaan. Tässä mallissa yksi lennonjohtaja voi operoida yhdestä toimipisteestä useita lentoasemia, joissa on vain vähän lentoliikennettä. Mallin arvioidaan tuovan säästöjä lentoaseman ylläpidossa ja palvelevan aiempaa paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Laajempana tavoitteena on varmistaa Seinäjoen talousalueen kansainvälinen saavutettavuus ja siten elinkeinoelämän ja alueen kansainvälistyminen sekä elinvoimaisuus.
Valiokunta pitää uuden toimintamallin kokeilua perusteltuna, sillä tällainen malli voi jatkossa antaa mahdollisuuden lentoliikenteen järjestämiselle myös muilla vähäliikenteisillä kentillä.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa, joka on tarkoitettu kentän toimintakonseptin muutokseen liittyviin lennonvarmistuksen, palo- ja pelastustoiminnan tms. ei-taloudellisen toiminnan kustannuksiin. Jatkossa kentän ylläpitoon liittyvät kustannukset ovat alueen kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden vastuulla.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 1 150 000 euroa.
Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
Valtionavustus kohdistuu ensisijassa lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen sekä vähäisessä määrin teiden parantamiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa.
Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 1,8 milj. euroa. Saapuneiden avustushakemuksien pohjalta arvioidaan erityiskohteisiin kohdennettava tuki. Vuonna 2015 arvio tehtiin avustuksen enimmäismäärän, 80 prosentin, mukaisesti. Vuonna 2016 arvio tehdään 65 prosentilla. Avustustason muuttamisella haetaan kustannustehokkuutta ja varmistetaan avustustoiminnan tarkoituksenmukainen palvelutason saavuttaminen.
Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Vuonna 2016 voidaan avustaa vain yksittäisiä tienparannuskohteita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -2 000 |
| Yhteensä | -2 000 |
| 2016 talousarvio | 3 000 000 |
| 2015 talousarvio | 5 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | 8 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 3 000 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 31.10.20 ja tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
| 2016 talousarvio | 8 000 000 |
| 2015 talousarvio | 5 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | 8 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentin määräraha on 8 milj. euroa, sillä täydentävässä talousarvioesityksessä määrärahaa korotetaan 5 milj. eurolla, jotta myös yksityisteiden korjausvelkaa voidaan vähentää.
Valiokunta pitää yksityisteiden kunnossapitoa tärkeänä, sillä yksityisteillä on suuri merkitys mm. metsän hoidolle sekä metsä- ja biotalouden toimintaedellytysten turvaamiselle. Yksityisteillä on keskeinen merkitys myös maaseutuasutuksen sekä maaseudun elinkeinojen kannalta. Ensi vuotta koskeva määrärahan korotus on siten erittäin perusteltu, kuten myös yhteensä 30 milj. euron lisärahoitus, joka on julkisen talouden suunnitelman (VNS 1/2015 vp) mukaan tarkoitus kohdentaa yksityistieavustuksiin vuosina 2017—2019.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
(70.) Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2015 talousarvio | 55 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | 46 000 000 |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.
| 2016 talousarvio | 34 997 000 |
| 2015 talousarvio | 34 997 000 |
| 2014 tilinpäätös | 21 326 584 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 343 030 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):
Uudet väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
|---|---|
| Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 5 Päiväranta—Vuorela | 90 000 000 |
| Vt 6 Joensuun kohta | 47 100 000 |
| E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
| Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie | 57 500 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 75 500 000 |
| E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke | 37 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
| Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
| Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla | 13 000 000 |
| Vt 3 Arolammin eritasoliittymä | 6 000 000 |
| Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Ratahankkeet | |
| Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys | 24 000 000 |
| Kehärata | 509 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
| Riihimäen kolmioraide | 10 000 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | 4 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Pietarsaaren meriväylä | 11 400 000 |
| Uudenkaupungin meriväylä | 11 000 000 |
| Rauman meriväylä | 20 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 158 000 000 |
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2016 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
| Keskeneräiset väylähankkeet | |||||||
| Tiehankkeet | |||||||
| E18 Haminan ohikulkutie | TA 2011 | 2015 | 180,0 | 5,2 | 166,2 | 3,5 | - |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | TA 2011/ II LTA 2014 | 2016 | 75,5 | 2,4 | 63,7 | 8,0 | 3,8 |
| Vt 8 Turku—Pori | LTA 2013/ II LTA 2014 | 2018 | 92,5 | 2,5 | 64,1 | 19,0 | 6,9 |
| Vt 4 Rovaniemen kohta | TA 2014 | 2016 | 25,0 | 2,0 | 19,1 | 3,9 | - |
| Vt 5 Mikkelin kohta | TA 2014 | 2017 | 27,0 | 3,0 | 14,0 | 7,7 | 2,3 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | TA 2014 | 2018 | 32,0 | 11,4 | 5,0 | 15,6 | |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | LTA 2014 | 2018 | 76,0 | 7,6 | 39,2 | 29,2 | |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | TA 2015 | 2017 | 27,0 | 2,0 | 13,0 | 12,0 | |
| Vt 8 Oulu—Kajaani—Vartius | TA 2015 | 2016 | 15,0 | 2,7 | 7,3 | 5,0 | |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | LTA 2015 | 2017 | 22,5 | 3,0 | 14,5 | 5,0 | |
| Ratahankkeet | |||||||
| Pohjanmaan rata | TA 2011/ III LTA 2011/ TA 2015 | 2017 | 674,0 | 577,3 | 71,5 | 25,2 | |
| Keski-Pasila, länsiraide | TA 2014 | 2020 | 40,0 | 9,0 | 9,0 | 22,0 | |
| Riihimäen kolmioraide | TA 2015 | 2016 | 10,0 | 4,5 | 5,5 | - | |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 2,0 | 30,0 | 118,0 | |
| Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | TA 2015 | 2017 | 4,0 | 0,5 | 3,0 | 0,5 | |
| Vesiväylähankkeet | |||||||
| Rauman meriväylä | II LTA 2014 | 2017 | 20,0 | 1,0 | 10,0 | 9,0 | |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | TA 2015 | 2018 | 40,0 | 4,0 | 15,0 | 21,0 | |
| Yhteiset väylähankkeet | |||||||
| Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt | LTA 2015 | 2018 | 158,0 | 13,0 | 50,0 | 95,0 | |
| Pisara-radan suunnittelu | TA 2012 | 2016 | 6,8 | 29,0 | 11,0 | - | |
| Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
| Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 668,5 | 21,9 | 994,4 | 331,0 | 370,5 | ||
| Uudet väylähankkeet | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2019 | 60,0 | - | - | 12,0 | 48,0 |
| Uudet väylähankkeet yhteensä | 60,0 | - | - | 12,0 | 48,0 | ||
| Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä | 1 728,5 | 21,9 | 994,4 | 343,0 | 418,5 |
Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 668,5 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 21,9 milj. euroa. Vuoden 2015 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 965,5 milj. euroa. Vuonna 2016 momentin mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 315,03 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2016 yhteensä 12,0 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 16,0 milj. euroa.
Momentin 343,03 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 339,9 milj. euroa. Vuodelle 2016 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 3,1 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.
Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:
Hankkeen tavoitteena on vähentää lähi- ja kaukojunaliikenteen häiriöitä Helsingin alueella ja muualla Suomessa sekä lisätä ratapihan kapasiteettia. Hanke mahdollistaa junaliikenteen tarjonnan kasvattamisen, vähentää ratapihalla tapahtuvien liikenteen häiriöiden vaikutusta ja mahdollistaa laajemmat kunnossapitotyöalueet. Hankkeessa lisätään Helsingin ratapihan vaihteita ja tiivistetään opastinjärjestelmää. Hankkeen kustannusarvio on 60,0 milj. euroa (MAKU 2010: 122). Vuoden 2016 määräraha on 12,0 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
| Keskeneräiset väylähankkeet | 315 030 | 213 390 | 92 000 | 65 158 | 685 578 |
| Uudet väylähankkeet | 12 000 | 19 000 | 23 000 | 6 000 | 60 000 |
| Menot yhteensä | 327 030 | 232 390 | 115 000 | 71 158 | 745 578 |
|---|
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 536,4 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | 2 889 |
| Yhteensä | 2 889 |
| 2016 talousarvio | 343 030 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | 18 716 000 |
| 2015 talousarvio | 340 141 000 |
| 2014 tilinpäätös | 472 252 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentin määräraha on 343 milj. euroa, minkä lisäksi väyläverkon kehittämishankkeita rahoitetaan momenteilta 31.10.78 ja 31.10.79, joiden määrärahat ovat yhteensä noin 162 milj. euroa. Valtion talousarvioesityksessä kehittämishankkeisiin osoitetaan näin yhteensä runsaat 500 milj. euroa.
Ensi vuonna käynnistetään vain yksi uusi kehittämishanke, kun Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamiseen osoitetaan 60 milj. euron sopimusvaltuus. Muita päätöksiä uusista kehittämishankkeista ei ole toistaiseksi tehty, mutta julkisen talouden suunnitelman mukaan kehyksissä on liikkumatilaa vielä nimeämättömille hankkeille 312 milj. euroa, joista suurin osa ajoittuu vuosille 2018 ja 2019.
Suomessa on käynnistetty hallituskausittain noin 1,2—2 mrd. euron kehittämisinvestoinnit, mutta tehtyjen päätösten valossa hallituskauden investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi. Matala investointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perusväylänpitoon vuosina 2017—2019 sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vielä 240 milj. eurolla vuosina 2019—2020.
Panostukset perusväylänpitoon ovat välttämättömiä, mutta valiokunta korostaa myös kehittämishankkeiden tärkeyttä taloudellisen kasvun edistäjinä ja investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Liikenneverkon toimivuus vaikuttaa keskeisesti mm. elinkeinoelämän kilpailukykyyn sekä yritysten investointeja koskeviin päätöksiin.
Valiokunta katsoo, että hallituksen on selvitettävä mahdollisuudet investointirahoituksen lisäämiseen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistämiseen, jotta hankkeita voidaan toteuttaa mahdollisimman tasaisesti. Tämä merkitsee sitä, että päätökset uusista hankkeista on tehtävä jo hyvissä ajoin ennen käynnissä olevien hankkeiden päättymistä. Uusien hankkeiden käynnistämistä puoltaa valiokunnan mielestä myös se, että nimenomaan heikon suhdannetilanteen aikana on kannattavaa toteuttaa sellaisia hankkeita, jotka olisi muutoinkin lähivuosien aikana tehtävä.
Valiokunta painottaa parlamentaarisen työryhmän tavoin hankesuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon pitkäjänteisyyttä, sillä Suomessa kehittämisinvestointien aikajänne on edelleen varsin lyhyt. Esimerkiksi tällä hetkellä on päätetty vain yhden kehittämishankkeen käynnistämisestä. Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja ennakoimattomuus hidastaa yhdyskuntasuunnittelua, tuo epävarmuutta alueelliseen päätöksentekoon ja vaikeuttaa maanrakennusalan sekä muun elinkeinoelämän toimintaa ja päätöksentekoa. Pitkäjänteinen päätöksenteko antaisi paremmat mahdollisuudet hankkeiden toteuttamiseen taloudellisesti optimaalisella tavalla.
Rahoitusmallit. Valiokunta pitää talousarviorahoitusta lähtökohtaisesti hyvänä ja tarkoituksenmukaisena tapana rahoittaa kehittämisinvestointeja, mutta suurten liikenneinvestointien vaatiman rahoituksen sisällyttäminen talousarvioon ja menokehykseen on usein hankalaa, koska ne luovat osaltaan paineita finanssipolitiikan sääntöjen ja tasapainorajoitteiden noudattamiseen. Kyse on kuitenkin investoinneista, jotka ovat yhteiskunnan kannalta tuottavia, eikä juoksevista menoista koostuvista käyttötalouden menoista.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä uusien rahoitusmallien kehittämistä ja korostaa, että rahoitusmallien tulee edistää pitkäjänteisiä ratkaisuja ja liikenneverkon kehittämistä myös talouden tiukkoina aikoina. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitusmalleihin liittyvä selvitystyö tehdään mahdollisimman pian, ja painottaa em. parlamentaarisen työryhmän tavoin rahoitusmallien ennakkoluulotonta kokeilua. Valiokunta viittaa myös aiempiin kannanottoihinsa ja korostaa tarvetta talousarvion rakenteen kehittämiseen niin, että vuosittaisilla käyttömenoilla ja pitkäkestoisilla investoinneilla olisi omat erilliset budjettinsa.
EU-rahoitus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi toimii aktiivisesti hyödyntääkseen myös EU-rahoituksen mahdollisuudet; näitä ovat mm. Euroopan strategisten investointien rahasto ja TEN-T-tuki.
Suomi on tällä ohjelmakaudella (2014—2020) pystynyt hyödyntämään TEN-T-tukea vain 77 milj. euroa, kun esim. Ruotsin saama tuki on ollut vastaavana aikana 472 milj. euroa. On arvioitu, että Suomi voisi saada tällä ohjelmakaudella TEN-T-tukea noin 500 milj. euroa, mutta tuki edellyttää aina myös merkittävää kansallista rahoitusta ja käytännössä se voi kohdistua vain ratahankkeisiin.
Valiokunta painottaa, että päätökset uusista hankkeista tulee tehdä kansallisesti niin, että niihin liittyvät TEN-T-tukihakemukset ehtivät vuosien 2016—2017 taitteeseen ajoittuvaan hakuun. Saadun selvityksen mukaan EU-koordinaattorit laativat parhaillaan ydinverkkokäytävien toimenpideohjelmaa, mutta Suomessa ei ole tässä vaiheessa sellaista hyväksyttyä investointiohjelmaa, johon hankkeiden priorisointi voisi toimenpideohjelmassa perustua. Valiokunta toteaa, että Suomessa on useita suunnitteluvaiheessa olevia ratahankkeita, jotka ovat kansallisesti tärkeitä ja jotka on joka tapauksessa toteutettava.
Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii liikenteen kehittämishankkeisiin liittyvien uusien, talousarviorahoitusta täydentävien rahoitusmallien valmistelua ja niiden kokeilua ja että hallitus huolehtii siitä, että hankkeissa hyödynnetään myös EU-rahoitus täysimääräisesti.
Liikennepolitiikka alueiden kehityksessä.Valiokunta toteaa, että saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä keskeisempiä menestystekijöitä sekä alueiden välisessä kilpailussa että aluerakenteen kehityksessä. Liikennepolitiikkaan liittyvillä ratkaisuilla on siten erittäin suuri vaikutus alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä myös työmarkkinoiden laajenemiseen. Valiokunnan mielestä on tärkeää edistää kaupunkien välisiä yhteyksiä ja luoda edellytyksiä sille, että liikenneyhteydet muuttuvat vähitellen kasvukäytäviksi, joiden varrelle syntyy nauhamaista yhdyskuntarakennetta asutus- ja työpaikkakeskittymineen. Myös poikittaisia liikenneyhteyksiä sekä teollisuuden tarvitsemia kuljetusketjuja on kehitettävä alueiden elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan kaupungistumisen arvioidaan jatkuvan voimakkaana ja suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen väestölisäykseksi arvioidaan yhteensä noin 350 000 henkilöä vuosina 2015—2030. Tämä asettaa suuria haasteita myös liikennepoliittiselle päätöksenteolle, jotta se osaltaan tukisi sujuvaa ja ympäristöystävällistä liikkumista sekä alueiden kehitystä ja menestystä.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 343 030 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):
Uudet väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
|---|---|
| Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 5 Päiväranta—Vuorela | 90 000 000 |
| Vt 6 Joensuun kohta | 47 100 000 |
| E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
| Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie | 57 500 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 75 500 000 |
| E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke | 37 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
| Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
| Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla | 13 000 000 |
| Vt 3 Arolammin eritasoliittymä | 6 000 000 |
| Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Ratahankkeet | |
| Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys | 24 000 000 |
| Kehärata | 509 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
| Riihimäen kolmioraide | 10 000 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | 4 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Pietarsaaren meriväylä | 11 400 000 |
| Uudenkaupungin meriväylä | 11 000 000 |
| Rauman meriväylä | 20 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 158 000 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 4 699 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan lisäys käytetään Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen menoihin. EU on maksanut jälkikäteen tukea Helsingin seudun ratakorridorin suunnitteluhankkeelle ja se on tuloutettu momentille 12.31.10 vuonna 2015. Vastaavan suuruisen määrärahan käyttö Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyihin mahdollistaa hankkeen toteutuksen nopeammassa aikataulussa tehtaan aloittaessa toimintansa jo vuoden 2017 lopulla. Hankkeen sopimusvaltuus ei tämän johdosta muutu.
| 2016 II lisätalousarvio | 4 699 000 |
| 2016 talousarvio | 343 030 000 |
| 2015 tilinpäätös | 358 857 000 |
| 2014 tilinpäätös | 472 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 4 699 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia
1) hankkeeseen Vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa
2) hankkeeseen Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 77 900 000 euroa
3) hankkeeseen Riihimäen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 500 000 euroa
4) hankkeeseen Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 450 000 euroa
5) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 517 000 000 euroa.
Selvitysosa:Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:
Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 1 575 000 euroa. Valtuutta on sidottu urakkasopimuksen indekseihin ja indeksin kehitys on ollut urakan aikana negatiivinen. Tästä johtuen aiemmasta valtuuden käytöstä ei toteudu menoja täysimääräisesti. Kaikkien alkuperäisten suunniteltujen parannuskohteiden loppuun saattaminen vaatii sopimusvaltuuden uusimisen, jotta tulevat urakat voidaan kilpailuttaa. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 2,4 milj. eurolla 75,5 milj. eurosta 77,9 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu melurakenteiden, liikenteenohjauslaitteiden ja valaistuksen lisäkustannuksista sekä pohjan maamassojen ennakoitua suuremmasta vaihdosta. Ilman valtuuden tarkistusta riskinä on, että tehtäväksi sovittu viimeinen päällystekerros jää tekemättä. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.
Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 1,6 milj. euroa. Valtuutta on sidottu urakkasopimuksen indekseihin ja indeksin kehitys on ollut urakan aikana negatiivinen. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.
Riihimäen kolmioraide -hankkeen valtuutta tarkistetaan 2,5 milj. eurolla 10 milj. eurosta 12,5 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu rakennussuunnitteluvaiheessa tarkentuneista kustannuksista ja turvalaitekustannusten noususta. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys -hankkeen valtuutta tarkistetaan 0,45 milj. eurolla 4,0 milj. eurosta 4,45 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu urakkakilpailuvaiheessa tarkentuneista kustannuksista. Sähköistyksen rakentamiseen liittyvät turvalaitemuutosten ja maadoitustöiden kustannukset ovat nousseet alkuperäiseen kustannusarvioon nähden. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.
Kehärata-hankkeen valtuutta tarkistetaan 3,0 milj. eurolla 514,0 milj. eurosta 517,0 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu pääosin lentoaseman asemaurakan lisä- ja muutostöistä sekä Ruskeasannan kalliorakenteiden ruhjeiden korjaamisista. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.
Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 2,2 milj. euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista jäi valtuutta käyttämättä 0,9 milj. euroa. Lisäksi on ennustettavissa, että jo sidotuista valtuuksista jää käyttämättä n. 1,3 milj. euroa. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 III lisätalousarvio | — |
| 2016 II lisätalousarvio | 4 699 000 |
| 2016 talousarvio | 343 030 000 |
| 2015 tilinpäätös | 358 857 000 |
| 2014 tilinpäätös | 472 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia
1) hankkeeseen Vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa
2) hankkeeseen Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 77 900 000 euroa
3) hankkeeseen Riihimäen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 500 000 euroa
4) hankkeeseen Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 450 000 euroa
5) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 517 000 000 euroa.
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 56 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet väyläverkon kehittämishankkeiden valtion menoista. Ulkopuolisten rahoittajien (esim. kunnat ja yritykset) rahoitusosuudet budjetoidaan momentille sen mukaisesti milloin valtio maksaa ne rahoittajille takaisin.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2016 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
| Keskeneräiset väylähankkeet | ||||||
| Tiehankkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vt 12 Tampereen rantaväylä | TA 2012/LTA 2013 | 2017 | 61,0 | 5,0 | 26,0 | 30,0 |
| E18 Kehä III, 2. vaihe | TA 2013/LTA 2013 | 2016 | 110,0 | 39,0 | 30,0 | 21,0 |
| Fennovoiman tieyhteys | TA 2015 | 2015 | 7,4 | - | - | 7,4 |
| Yhteensä | 178,4 | 44,0 | 56,0 | 58,4 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
| Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 56 000 | 58 400 | - | - | 114 400 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 31,8 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 34 000 |
| Yhteensä | 34 000 |
| 2016 talousarvio | 56 000 000 |
| 2015 talousarvio | 22 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | 25 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 56 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto saa tehdä uusia sopimuksia hankkeeseen Vt 12 Tampereen rantaväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 66 milj. euroa.
Selvitysosa:Määrärahan lisäys käytetään vt 12 Tampereen rantaväylä -hankkeen menoihin. EU on maksanut jälkikäteen tukea hankkeelle Matkustajajunaliikenteen täsmällisyyden ja luotettavuuden parantaminen - Helsingin Pisararata ja se on tuloutettu momentille 12.31.10 vuonna 2015. Vastaavan suuruisen määrärahan käytöllä katetaan Tampereen rantaväylän pilaantuneiden maiden puhdistuksesta aiheutuvia ennakoituja suurempia kustannuksia.
Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:
Vt 12 Tampereen rantaväylä -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 milj. eurolla 61 milj. eurosta 66 milj. euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu pääosin pilaantuneiden maiden tavoitekustannuksia suuremmista kustannuksista, Ratapihankadun liittymästä sekä maan kuljetusten tavoitekustannusten ylityksestä. Hankkeen kokonaiskustannukset kasvavat 185 milj. eurosta 198 milj. euroon. Valtion rahoitusosuus kokonaiskustannuksista on 33 prosenttia. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa. Lisämäärärahatarve katetaan hankkeen E18 Kehä III, 2. vaiheen toteuduttua myönnettyä valtuutta pienemmillä menoilla ja TEN-tukien tuloutuksia vastaavista määrärahoista.
| 2016 II lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2016 talousarvio | 56 000 000 |
| 2015 tilinpäätös | 22 100 000 |
| 2014 tilinpäätös | 25 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto saa tehdä uusia sopimuksia hankkeeseen Vt 12 Tampereen rantaväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 66 milj. euroa.
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 105 970 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2016 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2016 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
| Keskeneräiset elinkaarihankkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| E18 Muurla—Lohja | LTA I 2004 | 2008 | 700,0 | 285,2 | 41,6 | 408,2 |
| E18 Koskenkylä—Kotka | TA 2010 | 2014 | 650,0 | 93,7 | 62,0 | 494,3 |
| E18 Hamina—Vaalimaa | TA 2014 | 2018 | 660,0 | 5,7 | 2,4 | 652,0 |
| Yhteensä | 2 010,0 | 384,6 | 106,0 | 1 554,5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
| Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 105 970 | 101 210 | 126 450 | 1 326 790 | 1 660 420 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 243,5 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 8 220 |
| Yhteensä | 8 220 |
| 2016 talousarvio | 105 970 000 |
| 2015 talousarvio | 97 750 000 |
| 2014 tilinpäätös | 69 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 105 970 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 3 056 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan lisäys käytetään E18 Hamina—Vaalimaa -hankkeen menoihin. EU on maksanut jälkikäteen tukea 1 856 000 euroa E18 Haminan ohitustie -hankkeelle sekä 1 200 000 euroa Haminan ja Vaalimaan välisen E18-tieosuuden suunnitteluun (PPP-hanke). Tuet on tuloutettu momentille 12.31.10 vuonna 2015. Vastaavan suuruinen lisämääräraha tarvitaan E18 Hamina—Vaalimaa rakentamisen aikaistumisesta aiheutuvien menojen kattamiseen ja moottoritien käyttöönottoon osissa liikenteeseen. Hankkeen sopimusvaltuus ei tämän johdosta muutu.
| 2016 II lisätalousarvio | 3 056 000 |
| 2016 talousarvio | 105 970 000 |
| 2015 tilinpäätös | 100 992 000 |
| 2014 tilinpäätös | 69 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 3 056 000 euroa.