Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. (30.10 ja 32.50, osa) Maaseudun kehittäminen
              40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
              41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
              42. Luopumistuet ja -eläkkeet
              43. Eläinten hyvinvointikorvaukset
              44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
              50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
              51. Porotalouden edistäminen
              54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              (61.) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
              (62.) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
              63. (32.50.62) Maaseudun kehittäminen
              64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         63. Metsähallitus
         64. Metsähallitus 2016
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2014 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2017 verotuotosta perustuu vuosien 2015 ja 2016 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2015—2017. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin vuosina 2015 ja 2016 tehdyt sekä vuodelle 2017 esitetyt muutokset.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos2015
ennuste
milj. €
%2016
ennuste
milj. €
%2017
ennuste
milj. €
%
       
Ansiotulot, mistä124 5651,5126 9341,9128 6471,4
— palkkatulot82 0520,883 3651,684 0320,8
— eläketulot29 6782,830 4832,731 5283,4
Pääomatulot, mistä11 7077,811 9301,912 2893,0
— luovutusvoitot4 5256,84 500-0,64 6353,0
— osinkotulot3 92016,34 0894,34 2123,0

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta. Hallitus antaa eduskunnalle myös talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tuloverolain muuttamisesta sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen elinkeinotoiminnan, maa- ja metsätalouden sekä porotalouden lisävähennyksen säätämiseksi. Työn verotus kevenee 415 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja n. 100 milj. euroa. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Veronkannon ajoitustekijöistä johtuen metsälahjavähennyksen käyttöönoton verotuottovaikutukset toteutuvat vasta vuodesta 2018 alkaen. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2017 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeus supistuu vuosina 2017—2019 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 25 %. Vuonna 2017 asuntolainan koroista vähennyskelpoista osuutta alennetaan 55 prosentista 45 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2017 ja vuositasolla (milj. euroa)

 Vaikutus
vuonna 2017
Vaikutus vuositasolla
   
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus-116-126
Kotitalousvähennyksen kasvattaminen-9-18
Yrittäjävähennyksen käyttöönotto-60-65
Metsälahjavähennyksen käyttöönotto--13
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen2426
Valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloveronkevennyksestä-174-190
Yhteensä-335-386
— josta verotuottoa lisäävät2426
— josta verotuottoa vähentävät-359-412

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2014—2017 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

 2014
toteutuma
2015
ennakkotieto
2016
ennuste
2017
ennuste
     
Progressiivinen tulovero5 6905 8775 7815 349
Pääomatulovero2 4822 4802 8322 914
Yleisradiovero500502491496

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2017 (milj. euroa)

  
Ansio- ja pääomatulovero8 283
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero150
Yleisradiovero496
Yhteensä8 929

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2017 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2014. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 53 verotukea, joista 42:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä vajaat 16 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 3,4 mrd. euroa) v. 2017. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on n. 8,2 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien lukumäärään ja euromäärää kasvattaa vuonna 2017 yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen käyttöönotto. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2015—2017 (milj. euroa)

 201520162017
    
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus2 4152 4802 655
Työtulovähennys2 0952 1302 150
Kotitalousvähennys365370380
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus195195200
Valtionverotuksen eläketulovähennys315305320
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus100105110
Lapsilisien verovapaus500505510
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus950960970
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus240210200
Laskennallisen asuntotulon verovapaus3 3003 3003 400
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio)1 3001 3001 300
Muut3 5053 6443 630
Yhteensä15 28015 50415 825

2017 talousarvio8 929 000 000
2016 talousarvio9 210 000 000
2015 tilinpäätös9 094 292 379

02. Yhteisövero

Momentille arvioidaan kertyvän 3 420 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden 2015 loppuun saakka. Vuodesta 2016 alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat. Seurakuntien yhteisövero-osuus korvattiin vuoden 2016 alussa indeksiin sidotulla määrärahalla.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2017 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2015 vuoteen 2017. Arvio verovuoden 2017 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

 20142015
ennuste
2016
ennuste
2017
ennuste
     
Toimintaylijäämän muutos, %6,11,51,98,3
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa4 4124 4064 5114 945
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, %61,6360,3569,0869,65

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan osakeyhtiöiden tappioiden vähennysoikeuden laajentamista. Esityksessä ehdotettujen lainsäädäntömuutosten arvioidaan supistavan yhteisöveron tuottoa n. 4 milj. euroa vuositasolla. Vuonna 2017 muutoksen arvioidaan kuitenkin supistavan yhteisöveron tuottoa 3 milj. euroa yhteisöveron kertymiseen liittyvien ajoitustekijöiden takia. Ehdotetuista lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan kunnille niiden yhteisöveron jako-osuutta korottamalla, ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainitusta veroperustemuutoksesta johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Kilpailukykysopimukseen liittyvät työnantajamaksujen alennukset kasvattavat yhteisöveron veropohjaa, mikä on huomioitu toimintaylijäämän kasvuennusteessa.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä n. 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2017 kertyy vielä veroja verovuosilta 2016 ja 2015.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2017

  
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa 
— verovuodelta 2018392
— verovuodelta 20174 133
— verovuodelta 2016358
— aikaisemmilta verovuosilta35
Yhteensä4 918
— josta valtion osuus3 420

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 565 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 350 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2017 talousarvio3 420 000 000
2016 II lisätalousarvio206 000 000
2016 talousarvio2 877 000 000
2015 tilinpäätös2 761 280 794

03. Korkotulojen lähdevero

Momentille arvioidaan kertyvän 64 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2015 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,3 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

 2015
toteutuma
2016
ennuste
2017
ennuste
    
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, %-0,112,42,1
Kotitalouksien talletusten keskikorko, %0,330,220,18

2017 talousarvio64 000 000
2016 talousarvio91 000 000
2015 tilinpäätös110 410 026

04. Perintö- ja lahjavero

Momentille arvioidaan kertyvän 550 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventämistä maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Ehdotettujen muutosten arvioidaan supistavan valtion verotuloja 40 milj. euroa vuositasolla.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna 2017.


2017 talousarvio550 000 000
2016 II lisätalousarvio-50 000 000
2016 talousarvio710 000 000
2015 tilinpäätös630 918 741