Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. (30.10 ja 32.50, osa) Maaseudun kehittäminen
              40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
              41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
              42. Luopumistuet ja -eläkkeet
              43. Eläinten hyvinvointikorvaukset
              44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
              50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
              51. Porotalouden edistäminen
              54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              (61.) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
              (62.) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
              63. (32.50.62) Maaseudun kehittäminen
              64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         63. Metsähallitus
         64. Metsähallitus 2016
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. (30.10 ja 32.50, osa) Maaseudun kehittäminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Tämä selvitysosa on yhteinen luvuille 30.10 ja 30.20.

Toimintaympäristö

Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu noin kolmannes väestöstä. Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että pysyvän ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Tarvitaan myös omaehtoista paikallista kehittämistä, jolla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta.

Maaseutualueiden elinkeinorakenne vaihtelee maaseututyypeittäin ja alueittain. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolinen ja haavoittuva. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolisempi ja työllistymisen mahdollisuudet paremmat. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla, mistä johtuen kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Alueellisesti tarkasteltuna maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Monet maamme tulevaisuuden haasteista korostuvat maaseudulla. Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenteen vinoutuminen jatkuu. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Vanhushuoltosuhde (yli 64-vuotiaiden määrää yhtä 15—64-vuotiasta työikäistä kohden) on 0,47 harvaan asutulla maaseudulla, 0,38 ydinmaaseudulla ja 0,28 kaupunkien läheisellä maaseudulla, kun se kaupunkialueilla on 0,27 ja koko maassa keskimäärin 0,30. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa. Palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä. Maaseudulla työllisyystilanne on kokonaisuudessaan varsin heikko ja pitkäaikaistyöttömien osuus suuri. Samalla monilla maaseutuyrityksillä on kuitenkin puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten puutarhataloudessa ja kasvihuonetuotannossa, on yhä enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä.

Kotimainen maataloustuotanto on ruokaketjun perusta. Maataloutta harjoitetaan koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan, mutta tuotantomäärät ovat silti säilyneet suhteellisen vakaina. Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastasivat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa kotieläinsektorin ruokinnan ns. täydennysvalkuaiseksi. Valkuaisomavaraisuus on merkittävä huoltovarmuuskysymys jo nyt, mutta yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Valkuaisen kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Lisäksi häiriöt tuotannossa esimerkiksi luonnon olosuhteista johtuen saattavat väliaikaisesti heikentää soijan riittävää tarjontaa.

Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen nopeana. Maataloustukea saaneiden tilojen määrä on 2000-luvulla vähentynyt keskimäärin 2,3 % vuodessa. Vuonna 2014 tukea saavia tiloja oli 55 721. Vuoden 2014 lopussa MYEL-vakuutettuja maatalousyrittäjiä oli 66 775, mikä on noin 35 % vuotta 2000 vähemmän. Tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 15,0 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen nyt noin 43,0 ha (luomutilat 50,9 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa. Esimerkiksi maitotilojen keskilehmäluku on noin 31,5 lehmää, kun se oli 15,2 lehmää vuonna 2000. Maidosta arviolta yli neljäsosa tuotetaan tiloilla, joilla on käytössä lypsyrobotti. Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista valitsee tuotannollisen erikoistumisen sijasta toiminnan monipuolistamisen, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.

Maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn ylläpito on tärkeää, jotta kotimainen raaka-ainetuotanto säilyy, jolloin myös ruuan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille ja sille, että tiloille saadaan tuotannon jatkajia. Investoinnit ja osaamisen kehittäminen parantavat tuotannon tehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Jatkossakin tarvitaan niin tuotannon peruskannattavuuden turvaavia viljelijätukia kuin pidemmän aikavälin kehitystä edistäviä rakennetukia, jotta perheviljelmiin perustuvalla monipuolisella maataloustuotannolla säilyy toimintaedellytykset.

Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellon kaltaiset ennakoimattomat tapahtumat ovat heikentäneet edelleen kannattavuutta, erityisesti maidontuotannossa. Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat rajalliset. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa.

Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttaa myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin kolmannes. Kaikki merkittävät tukijärjestelmät uudistuivat vuonna 2015, joten tukijärjestelmien sisältö on nyt pääosin tiedossa lähivuosiksi, mikä helpottaa tuotannon suunnittelua. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen.

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokaketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Näitä ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa elintarvikeketjussa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.

Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Koko ruokaketju maataloudesta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli noin 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokaketjun kannalta keskeistä on, että alalla on vahvoja, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä.

Ruualla on tärkeä osa ihmisten arjessa ja se on myös osa kansallista kulttuuria ja identiteettiä. Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokasektoriin ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun aiheuttama ympäristökuormitus ja työllisyysnäkökulmat. Ruokaketju on pidentynyt ja kansainvälistynyt, ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruuan alkuperä, tuotantotavat, turvallisuus ja puhtaus kiinnostavat kuluttajia entistä enemmän. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.

Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokasektorin riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa sekä kaupalta, teollisuudelta että alkutuotannolta. Ruokasektorin eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat merkittäviä luonnonvarojen hyödyntäjiä. Tästä aiheutuvia haittavaikutuksia vähennetään eri toimenpitein. Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokasektorin ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Keskeiset toimenpiteet ja keinot yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista edistetään maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreiden määrärahoin ja toimenpitein.

Maaseudun kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisiä välineitä ovat Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) työ ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020 (jäljempänä maaseutuohjelma), jonka voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Maaseutuohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä omalta osaltaan maatalouden ja muun ruokaketjuun perustuvan liiketoiminnan kilpailukykyä ja kasvua. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen, monipuolistamiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään parantamaan ympäristön tilaa. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan tukemalla palveluita ja saavutettavuutta. Maaseutuohjelman toimenpiteitä rahoitetaan sekä luvun 30.10 määrärahoin (mom. 30.10.40, 30.10.41, 30.10.43 ja 30.10.64 sis. teknisen avun) että luvun 30.20 määrärahoin (mom. 30.20.43 ja 30.20.44).

Maaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ohjelmakauden 2014—2020 aikana luodaan yhteensä vähintään 5 000 uutta työpaikkaa, tuetaan 6 000 yrityksen aloittamista, kehittämistä ja investointeja sekä koulutetaan vähintään 20 000 henkilöä. Maatalouden rakennetuen tavoitteena on 9 000 tuettua investointia ja 2 700 tuettua sukupolvenvaihdosta. Ohjelman tuloksia seurataan vuosittain. Omaehtoista paikallista kehittämistä seurataan Leader-rahoitteisten kehittämishankkeiden määrän perusteella.

Maatalouden kilpailukyvyn edellytyksiä tuetaan peruskannattavuutta tukevilla viljelijätuilla, maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä tukevilla rakennetuilla sekä tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla. Viljelijätuista noin puolet sisältyy maaseutuohjelmaan. Tukijärjestelmäkohtaiset tavoitteet on esitetty momenttien selvitysosissa.

Vuosien 2014—2016 viljelijätuet ja tukien EU-osuudet (milj. euroa)1)

 20142)
2015
arvio
2016
arvio
    
Eläinten hyvinvointikorvaukset616568
— valtion osuus383839
— EU:n osuus232729
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki502327322
EU-tulotuki513523523
Peltoalaperusteiset ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä343249278
— valtion osuus199144161
— EU:n osuus144105117
Luonnonhaittakorvaukset yhteensä421552547
— valtion osuus244455450
— EU:n osuus1779797
Yhteensä viljelijätuet1 8401 7161 738
— valtion osuus983964972
— EU:n osuus857752766
— EU:n osuus, %474444

1) Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2014—2016 kohdistuvaa tukea. Tuen maksatus voi jakautua tukivuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle.

2) Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa budjetoitiin kertaluonteisesti 19,4 milj. euroa momentille 30.10.44 maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen Venäjän asettamista vastapakotteista johtuvien vaikeuksien korvaamiseen.

Maataloustuotteiden markkinahintoja vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvillä markkina- ja interventiotoimien avulla. Markkinatuet ovat EU:n kokonaan rahoittamaa (mom. 30.20.41). Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on Maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista.

Maatalouden toimintaympäristön nopea muutos edellyttää uusinta tietoa ja sen nopeaa välittymistä viljelijöille mm. laajenevien tilojen tuotannon järjestämisestä, johtamisesta ja riskienhallinnasta. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, edistämällä tuottavuutta ja sukupolvenvaihdoksia ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvontajärjestöjen valtionavustukset, joilla turvataan osaltaan neuvonnan alueellinen saatavuus ja sisällöllinen kattavuus, on budjetoitu momentille 30.10.50. Neuvontajärjestöt osallistuvat myös momentin 30.20.43 varoin maaseutuohjelman neuvontajärjestelmän toteutukseen.

Maatalouden rakennetuet edistävät rakenne- ja tuottavuuskehitystä sekä parantavat maatalouden kilpailukykyä. Aloitustukien tavoitteena on parantaa maatalousyrittäjien ikärakennetta ja turvata tuotannon jatkuvuutta. Rakennetuet suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Investointien koko on viime vuosina kasvanut, mikä osaltaan lisää tuen tarvetta. Esimerkiksi investoivalla maitotilalla lehmäpaikkojen lisäys on ollut keskimäärin seuraava: 20 kpl vuosina 2004—2007, 36 kpl vuosina 2008—2011 ja 48 kpl vuosina 2012—2014. Vuosina 2012—2014 peruskorjaus- ja laajennusinvestointeja tehneillä maitotiloilla oli investoinnin jälkeen keskimäärin 79 lehmäpaikkaa.

EU-osarahoitteiset investointi- ja aloitusavustukset rahoitetaan talousarviosta (mom. 30.10.40). Kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset myönnetään ja maksetaan edelleen Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) varoista. Makeran taloudellista tilanne on tarkasteltu seuraavassa taulukossa. Maatalouden investointeja ja tilanpidon aloittamista edistetään myös korkotuen avulla (mom. 30.10.41).

MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävän maatalouden rakennetuen kehittyminen tukimuodoittain vuosina 2014—2016 (milj. euroa)

 2014
tilinpäätös
2015
arvio
2016
arvio
    
MAKERA   
Käytettävissä olevat varat yhteensä151,9591,9293,82
— omat tulot (mm. lainojen lyhennykset ja korot)37,4331,1026,60
— lainojen ja avustusten peruutukset0,080,100,10
— tulot EU:lta + sekalaiset tulot23,7115,000,00
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä90,1545,2752,92
— muut tulot0,590,200,20
— siirto talousarviosta-0,2514,00
    
LAINAT, yhteensä   
MAKERAsta (valtionlainat)1,982,502,50
Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.10.41)1)244,042)250,00250,00
    
AVUSTUKSET (MAKERAsta)95,0724,5024,50
    
KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.10.41)12,5218,003)29,00

1) Vuoden 2014 talousarviossa momentti oli tunnuksella 30.20.49.

2) Vuoden 2014 osalta sidottu määrä.

3) Vuoden 2015 ensimmäisen lisätalousarvion mukainen luku (TA 32,8 milj. euroa).

Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden kannattavaan kasvuun panostetaan Makeran kautta hallituskauden aikana vuosina 2016—2018. Vuodelle 2016 ehdotettujen avustusten, korkotukilainojen myöntövaltuuden ja Makerassa käytettävissä olevien varojen arvioidaan riittävän maatalouden rakennetukeen.

Luopumistukijärjestelmän (mom. 30.10.42) avulla edistetään yksikkökoon kasvua sekä maatalouden ja porotalouden sukupolvenvaihdoksia. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Nykyinen luopumistukijärjestelmä on käytössä vuoteen 2018 saakka.

Maa- ja elintarviketalous

 20122013
2014
2015—2016
tavoite
     
Maatalouden yrittäjätulo (euroa/FWU)1)21 29219 30018 800kasvaa
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta    
— liha yht.808181ennallaan
— maitotuotteet yht.706870ennallaan
Täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste (%)2)151412kasvaa
Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)3)4 1164 1503 906kasvaa
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)4)29 42030 22730 227kasvaa
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)1 6171 6261 595kasvaa

1) FWU on kokopäiväisesti työskentelevän yhden yrittäjäperheen jäsenen työpanos. Vuoden 2014 luku on arvio.

2) Sisältää rypsin, rapsin, härkäpavun ja herneen osuuden kotieläinsektorin täydennysvalkuaisesta.

3) Vuoden 2014 luku on arvio.

4) Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuoden 2014 luku on arvio.

Maaseutuohjelmassa on laajasti otettu käyttöön toimenpiteitä ympäristön tilan parantamiseksi. Toimenpiteistä merkittävin on mom. 30.20.43 rahoitettavat maatalouden ympäristökorvaukset. Maaseutuohjelman toimenpiteet on myös sovitettu yhteen suorien tukien järjestelmässä olevan viherryttämistuen kanssa. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS 3) tulokset osoittavat, että maatalouden ravinnekuormituspotentiaali ravinnetaseilla mitattuna on vähentynyt.

Maaseutuohjelma mahdollistaa maataloustuotannon ja ruokaketjun kestävän kehittämisen siten, että maatalouden ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja kiertoon. Investointituet mahdollistavat lannan kierrätyksen järjestämisen prosessoimalla ja kehittämällä logistiikkaa ja uusia lannoitetuotteita. Hankkeilla edistetään kotieläintuottajien ja kasvinviljelytilojen yhteistyötä sekä kehitetään tuottajajärjestöjen kanssa yhteistyössä koko tuotantoketjun ravinteiden kierrätystä ja ekotehokkuutta.

Maatalouden ilmasto-ohjelman (Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa) toimenpiteillä pyritään vähentämään ruuan ilmastokuormitusta sekä lisäämään ruokajärjestelmän sopeutumista ilmastonmuutokseen ja samalla ottamaan huomioon kuluttajien tuotannon vastuullisuuteen liittyvät toiveet.

Ympäristökuormituksen vähentäminen

 1995—1999
keskim.
2000—2006
keskim.
2007—2013
keskim.
2014
arvio
2015—2016
tavoite
      
Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha1)70,754,547,248,8<46,0
Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha1)12,97,74,13,9<5,0
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv2)5,865,745,785,7<5,7
Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv3)6,356,796,876,8<6,8

1) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot Luke).

2) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot Tilastokeskus. Vuodet 2013 ja 2014 ovat arvioita.

3) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot Tilastokeskus. Vuodet 2013 ja 2014 ovat arvioita.

EU-rahoitteisiin ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin (momentti 30.20.46) kuuluvat esimerkiksi hedelmä- ja vihannesorganisaatioiden toimenpideohjelmat. Kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea momentilta 30.20.47 myönnetään toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruuan ja ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen, ruokaketjun toimijoiden osaamisen varmistaminen, terveellisten ruokatottumusten edistäminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Momentin varoin tuetaan myös luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lähiruoka- ja luomuohjelmien yhteisenä tavoitteena on kasvattaa lähi- ja luomuruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä. Luomuohjelmalla pyritään nostamaan luomuviljelty peltoala 20 %:iin viljelyalasta vuoteen 2020 mennessä.

Luomu- ja lähiruoka

 201220132014
2015—2016
tavoite
     
Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten    
— lukumäärä (kpl)2 7222 797 2 815kasvaa
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)1)629,0661,7>661,7nousee
Luomuviljelty peltoala (%)8,79,09,5kasvaa
Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl)759814825kasvaa
Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl)1)624621>630kasvaa

1) Vuoden 2014 luku on arvio.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu ovat tärkeitä suomalaisen ruuan vahvuuksia. Hyvän tilanteen säilymistä pidetään yllä säädösohjauksen, neuvonnan, omavalvonnan sekä riskiperusteisen viranomaisvalvonnan keinoin. Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien (zoonoosit) leviämisen estäminen, uusien vakavien eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen estäminen Suomeen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Korkeatasoiset, turvalliset ja Suomeen soveltuvat tuotantopanokset varmistavat omalta osaltaan maatalouden toimintaedellytyksiä.

Tavoitteena on yhteistyössä elintarvikeketjun kanssa varmistaa elintarvikkeiden hyvä ravitsemuksellinen laatu, elintarvikkeiden turvallisuus sekä se, että elintarvikkeista annetut tiedot eivät johda kuluttajaa harhaan. Väärennösten, petosten ja harmaan talouden vastaisia toimia elintarvikeketjussa tehostetaan.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä suomalaiseen elintarvikeketjuun luodaan sellaiset turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan elintarviketurvallisuusriskien sekä toimijoiden ja kuluttajien taloudellisten riskien hallinta. Eläinten hyvinvointia edistetään lainsäädäntöä uudistamalla, tukijärjestelmien vaatimuksin (mom. 30.10.43) ja tehostamalla valvontaa.

Koko elintarvikeketjun kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa kehitetään EU:n säädösten edellyttämällä tavalla. Valvontaa ja tutkimusta suunnataan siten, että ne tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

 20122013 2014 2015
arvio
2016
tavoite
      
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja (kpl)22000
Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi) (kpl)10100
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%)41434545kasvaa
Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl)43433645alle 45
— niissä sairastuneiden määrä (kpl)1 1665737021 100alle 1 000
Salmonellan esiintyvyys (%)     
— elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissaalle 1alle 1alle 1alle 1alle 1
— elintarviketuotantoeläinten rehuissa0alle 0,5000
OIVA-huoneistotarkastuksissa parhaimpien tason saavuttaneet kohteet (%)-82,48586yli 85
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus (%)     
— maatalouden tuotantopanokset (siemenet, lannoitevalmisteet, kasvinsuojeluaineet ja rehut)yli 95yli 95yli 95yli 95yli 95
— luonnonmukainen elintarvikeketjuyli 95yli 9597yli 95yli 95
— otantaan perustuva eläinsuojeluvalvonta757077yli 85yli 85

Viranomaisvalvonnan kehittämisessä tavoitteena on samantasoisten ja yhdenmukaisten palveluiden turvaaminen koko maassa sekä vaikuttavuuden ja kattavuuden parantaminen riskinarvioinnin perusteella ja omavalvonnan avulla. Elintarvikevalvontatietojen julkistamista kehitetään. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (mom. 30.20.02) johtaa, ohjaa ja kehittää valvontaa koko elintarvikeketjussa sekä tekee tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointia valvonnan ja riskinhallinnan tueksi.

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 54 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitusavustusten ja maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Ohjelmakauteen 2014—2020 liittyviä nuorten viljelijöiden aloittamisavustuksia ja maatalouden investointiavustuksia saa vuonna 2016 myöntää siten, että niistä aiheutuu vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja yhteensä enintään 66 000 000 euroa. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.

Selvitysosa: Nuoren viljelijän aloittamisavustukset ja maatalouden investointiavustukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Tukea maksetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi Maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävinä kansallisina avustuksina ja valtiontakauksina sekä korkotukena (mom. 30.10.41). Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista.

Avustuspäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 88 000 000 euroa. Tästä määrästä aloitusavustuksia arvioidaan olevan noin 14 000 000 euroa ja investointiavustuksia 74 000 000 euroa. Avustusten maksatus ajoittuu neljälle vuodelle.

Vuonna 2016 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 54 800 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 23 016 000 euroa ja kansallista osuutta 31 784 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
       
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset32,822,011,2--66,0
Vuoden 2016 sitoumukset22,033,122,010,9-88,0
Menot yhteensä54,855,133,210,9-154,0

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.10.40 (milj. euroa)

 Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehysMääräraha
ToimenpideEUvaltioJulkinen
yhteensä
budjetoitu
2015
esitys
2016
      
Aloitus- ja investointiavustukset170,9236,1407,022,054,8

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos32 800
Yhteensä32 800

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio54 800 000
2015 talousarvio22 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 54 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitusavustusten ja maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Ohjelmakauteen 2014—2020 liittyviä nuorten viljelijöiden aloittamisavustuksia ja maatalouden investointiavustuksia saa vuonna 2016 myöntää siten, että niistä aiheutuu vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja yhteensä enintään 66 000 000 euroa. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.

41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 29 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2016 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.

Selvitysosa: Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään 3 prosenttiyksikköä lainan korkoprosentista ja aiemmin myönnetyissä enintään 4 prosenttiyksikköä. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Myönnettyjen korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2014 lopussa yhteensä noin 1,56 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2016 keskimääräiseksi korkotueksi 2,8 prosenttiyksikköä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä vuodesta
2016
lähtien
       
Ennen vuotta 2016 myönnetyt korkotukilainat27,443,641,942,8164,7320,4
Vuonna 2016 myönnettävät korkotukilainat1,65,16,85,910,229,6
Menot yhteensä29,048,748,748,7174,9350,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästöpäätös-4 000
Tasomuutos200
Yhteensä-3 800

2016 talousarvio29 000 000
2015 I lisätalousarvio-14 800 000
2015 talousarvio32 800 000
2014 tilinpäätös12 516 618

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 17 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 12 000 000 euroa talousarvioesityksen 29 000 000 euroon nähden aiheutuu tarvearvion muutoksesta huomioon ottaen ennakoitu korkotason kehitys.


2016 talousarvio17 000 000
2015 IV lisätalousarvio-3 000 000
2015 I lisätalousarvio-14 800 000
2015 talousarvio32 800 000
2014 tilinpäätös12 516 618

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 17 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2016 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.

42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 72 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen

3) vuosien 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voidaan tehdä vielä vuonna 2018, jonka jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää mahdollista Euroopan unionissa.

Vuonna 2016 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista viidestä maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2000—2002, 2003—2006, 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja. Luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna 2016 tulevan noin 350 luopujaa.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös ohjelmakauden 1995—1999 luopumistukijärjestelmästä ja maatalouden metsätoimenpideohjelmasta tehdyistä sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen kokonaan kansallisesti, jos tuen saajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2016

 Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikanaEläkkeitä maksussa v. 2016 lopussa, arvioKeskimääräinen korvaus v. 2016, arvio
TukimuotoTilojaLuopujiakpleuroa/kk
     
Luopumiseläke  10 385242
Luopumistuki 2000—20021 8442 79313955
Luopumistuki 2003—20063 3894 859224954
Luopumistuki 2007—20102 4673 454866797
Luopumistuki 2011—20141 9522 5951 9731 030
Luopumistuki 2015—20181)3434964901 077
Yhteensä9 99514 19713 951 

1) Arvio vuoden 2016 lopun tilanteesta.

Vuosina 2015 ja 2016 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)

 2015
arvio
2016
arvio
   
Luopumiseläkkeet34,9531,81
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2000—20020,740,32
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003—20066,323,36
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—201014,559,85
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—201425,2925,30
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—20181,474,80
Hoitokulu1)1,801,69
Yhteensä85,1277,132)

1) Hoitokulun perusteet ovat voimassa vuosille 2015—2018.

2) Vuonna 2016 menoista arvioidaan rahoitettavan 4,5 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2016 budjetoidaan 72,63 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästöpäätös-4 000
Yhteensä-4 000

2016 talousarvio72 630 000
2015 talousarvio76 630 000
2014 tilinpäätös84 390 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 72 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen

3) vuosien 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 67 767 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Eläinten hyvinvointikorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020.

Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on 1-vuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain.

Eläinten hyvinvointia edistävään järjestelmään oli ohjelmakaudella 2007—2013 sitoutunut noin 6 200 kotieläintuotannon harjoittajaa (nautatiloista 41 % ja sikatiloista 76 %).

Vuonna 2016 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 67 767 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 28 462 000 euroa ja kansallista osuutta 39 305 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

EU:n ohjelmakauden 2007—2013 ohjelman momentilta 30.20.43 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.10.43 (milj. euroa)

 Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehysMääräraha
ToimenpideEUvaltioJulkinen
yhteensä
maksettu
2014
budjetoitu
2015
esitys
2016
       
Eläinten hyvinvointikorvaukset192,360265,640458,00039,36564,93367,767

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tukiohjelmien toteuttamiseen liittyvät muutokset2 834
Yhteensä2 834

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio67 767 000
2015 talousarvio64 933 000
2014 tilinpäätös55 399 350

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 67 767 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään 35 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 25 a §:n perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

2) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n perusteella maksettaviin tukimuotoihin, joilla voidaan helpottaa maatilojen taloudellista asemaa poikkeuksellisesti heikentyneessä maatalouden taloustilanteessa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Maataloustuotteiden yleinen markkinatilanne ja EU:n talouspakotteiden johdosta Venäjän elintarvikkeille asettama tuontikielto ovat aiheuttaneet merkittäviä tulonmenetyksiä maataloudessa, ja vaikea tilanne jatkuu edelleen. Esimerkiksi maidon sekä sian-, naudan- ja broilerinlihan tuottajahinnat ovat alentuneet merkittävästi vuoden 2014 syksystä lähtien. Erityisesti maidontuotannossa tulonmenetykset ovat olleet huomattavia sekä tilatasolla että koko tuotantosuunnassa.

Momentin määrärahalla turvataan maatalouden tuotantoedellytysten säilymistä. Määrärahaa voidaan käyttää Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain perusteella markkinahäiriötilanteessa maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen. Tarkoituksena on täydentää Suomelle saatavaa 7 500 000 euron suuruista kotieläintalouden poikkeuksellisen sopeutumistuen EU-rahoitusta yhtä suurella kansallisella rahoituksella. Tällä hyödynnetään Suomessa täysimääräisesti heinäkuussa 2016 EU:n komission myöntämä mahdollisuus kotieläintalouden sopeutumistuen kokonaisrahoitukseen.

Lisäksi momentin määrärahasta 27 500 000 euroa voidaan käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain mukaisiin tukimuotoihin, joilla täydennetään tuotannon peruskannattavuutta turvaavia muita tukimuotoja. Näillä eri tukivälineillä voidaan osaltaan helpottaa maatilojen taloudellista asemaa, ylläpitää tilojen maksuvalmiutta ja parantaa edellytyksiä maataloustuotteiden markkinoiden tasapainottamiseen jatkossa.

Lisäyksestä 7 500 000 euroa on osa vuoden 2017 talousarvioesityksessä momentille 30.20.40 ehdotetusta 10 000 000 euron määrärahasta, joka kohdennetaan erityisesti investointeja tehneille tiloille. Vuoden 2017 määrärahatarve alenee vastaavalla määrällä.

Tällä määrärahalla täydennetään talousarvion momentin 30.20.40 määrärahaa, jonka tavoitteena on turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Momentin 30.20.40 määräraha sekä vuosille 2014 ja 2015 tälle momentille myönnetyt määrärahat eivät ole kuitenkaan olleet riittäviä jo pidempään jatkuneessa poikkeuksellisessa tilanteessa.


2016 III lisätalousarvio35 000 000
2015 tilinpäätös20 000 000
2014 tilinpäätös20 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään 35 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 25 a §:n perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

2) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n perusteella maksettaviin tukimuotoihin, joilla voidaan helpottaa maatilojen taloudellista asemaa poikkeuksellisesti heikentyneessä maatalouden taloustilanteessa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 4 573 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Järjestöjen palveluja käyttää vuosittain noin 40 % maatiloista.

Valtionavun käytön alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

Neuvonnan keinoin

1. Luodaan edellytyksiä uusiutuviin luonnonvaroihin ja ruokaketjuun perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kasvulle:

  • — Yrityskoon kasvu edellyttää parempia yritysjohdollisia valmiuksia, strategista ja muuta liiketoiminnallista osaamista erityisesti markkinaosaamisen lisäämiseksi sekä riskienhallintaa.
  • — Maatalouden rakennetta ja kannattavuutta kehitetään sekä toiminnan jatkuvuutta turvataan suuntaamalla neuvontatyötä sukupolvenvaihdoksien ja investointien onnistumiseen sekä yksikkökustannusten alentamiseen. Tavoitteena on lisäksi maatalouden tuottavuuden parantaminen.

2. Edistetään uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. tuotantopanosten optimaalisella käytöllä ja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä.

3. Varmistetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä edistetään ruokaketjun vastuullisuutta:

  • — Kehitetään järjestelmällistä laatutyötä ja yritysjohtamista.
  • — Osallistutaan eläinten hyvinvointiin liittyvään neuvontaan, parannetaan kotieläintuotannon jäljitettävyyttä ja pidetään eläinten terveysominaisuudet jalostusohjelmissa suurella painoarvolla.
  • — Neuvonnan avulla autetaan yrittäjiä hallitsemaan työhuippuja sekä kehittämään työturvallisempia toimintatapoja.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2016 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästön lisäys (vastaava määrärahan lisäys momenteilla 30.20.46 ja 47)-2 740
HO-säästön vähennys (vastaava määrärahan vähennys momentilla 30.20.46)1 100
HO-säästön vähennys (vastaava määrärahan vähennys momentilla 30.20.47)500
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-400
Järjestötukien säästö (HO 2015)-455
Yhteensä-1 995

2016 talousarvio4 573 000
2015 talousarvio6 568 000
2014 tilinpäätös7 068 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 4,573 milj. euron määrärahaa, joka on 1,995 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Määräraha on enää noin 40 prosenttia vuoden 2011 tasosta. ProAgrialle esitys merkitsee 45 henkilötyövuoden vähennystä, mikä vaikuttaa selvästi sen mahdollisuuksiin tarjota tuotanto- ja talousasiantuntijapalveluja maatiloille ja maaseutuyrityksille.

Valiokunta toteaa, että maatiloilla on vakavia taloudellisia vaikeuksia ja niiden kannattavuutta on välttämätöntä parantaa. Asiantuntijapalvelujen avulla useat tilat voivat selvitä kannattavuuskriisistä kehittämällä tuotantonsa tehokkuutta ja kustannusten hallintaa. Nämä tiloille tarjottavat neuvontapalvelut tulee valiokunnan mielestä huomioida myös maatalouden toimintaedellytyksiä turvaavina toimenpiteinä (kuten VaVM 7/2015 vp).

Valiokunta pitää tärkeänä, että momentin määrärahalla varmistetaan ProAgrian maatiloille ja maaseutuyrityksille tarjoamat kohtuuhintaiset ja korkealaatuiset asiantuntijapalvelut. ProAgrialla on tarvittava osaaminen ja verkosto auttaa tiloja ottamaan käyttöön parhaita käytäntöjä ja parantaa siten elinkeinon kannattavuutta. Asiantuntijapalveluiden avulla pystytään myös vähentämään konkurssien määrää sekä auttamaan yrittäjiä jaksamaan henkisesti vaikeiden aikojen yli. Parhaimmillaan neuvontaan sijoitetulle rahalle saadaan moninkertainen vipuvaikutus.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin Hevostietokeskus ry:n roolin hevosalan kehittämistyössä ja pitää tärkeänä myös sen tekemää neuvontatyötä sekä alan sähköisten palvelujen kehittämistä.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 300 000 euroa, josta 1 252 000 euroa osoitetaan ProAgrian asiantuntijapalveluihin maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja 48 000 euroa Suomen Hevostietokeskus ry:lle neuvontatyöhön ja alan sähköisten palvelujen kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 5 873 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 696 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito840 000
Neuvontatyön tukeminen803 000
Porotalouden koetoiminta53 000
Yhteensä1 696 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Järjestötukien säästö (HO 2015)-68
Yhteensä-68

2016 talousarvio1 696 000
2015 talousarvio1 764 000
2014 tilinpäätös1 764 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 696 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 872 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän 1 040 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.01.05 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Luonnonvarakeskuksen hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 872 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-40
Yhteensä-40

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio872 000
2015 talousarvio912 000
2014 tilinpäätös952 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 872 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 313 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa: 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä painopistealueena on nuorten ja naisten työmahdollisuuksien lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen, jolla osaltaan vastataan nuorten kasvavan työttömyyden haasteeseen.

4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä n. 250 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on n. 70 000.

4H-yhdistykset toimivat työnantajina tuhansille nuorille turvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H-toiminnan kautta.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2016 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-350
Järjestötukien säästö (HO 2015)-507
Yhteensä-857

2016 talousarvio3 313 000
2015 talousarvio4 170 000
2014 tilinpäätös4 220 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 3,313 milj. euron määrärahaa, joka on 857 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. 4H-liitto on Suomen suurin nuorisojärjestö, jolla on 60 000 nuorisojäsentä. 4H-kerhoja on noin 2 700 kautta koko maan, ja 4H-yhdistykset myös työllistävät noin 8 500 nuorta vuosittain osana työelämävalmennusta.

Valiokunta toteaa, että 4H-nuorisotyö edistää nuorten elämänhallintaa, kasvattaa nuoria työelämään ja työllistää heitä erilaisiin työtehtäviin sekä maaseudulla että kaupungeissa. Järjestöllä on tarvittava osaaminen nuorten työelämätaitojen kouluttamiseen ja mahdollisuus huolehtia erityisesti haja-asutusalueiden nuorista. 4H-toiminta ennalta ehkäisee osaltaan myös nuorten syrjäytymistä.

Valiokunta korostaa, että melko pienellä valtionavulla voidaan organisoida laajaa nuorten hyvinvointia ja työelämävalmiuksia edistävää vapaaehtoistyötä.

Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 913 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.

(61.) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 II lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio12 000 000
2015 talousarvio70 500 000
2014 tilinpäätös84 595 057

(62.) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 I lisätalousarvio2 000 000
2015 talousarvio73 400 000
2014 tilinpäätös81 633 662

63. (32.50.62) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 023 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain ja siihen liittyvien muiden lakien muuttamisesta. Määrärahalla tuetaan maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä saaristopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan ja verkostotyöhön. Määrärahalla rahoitetaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja saaristopoliittisen toimenpideohjelman mukaisia valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään myös kylätoiminnan tukemiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet 488 000
Kylätoiminnan valtionapu400 000
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä67 500
Saaristoasiain neuvottelukunta 67 500
Yhteensä1 023 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen erän poistaminen (EK)-75
Kertaluonteisen erän poistaminen (kylätoiminta)-600
Yhteensä-675

2016 talousarvio1 023 000
2015 talousarvio1 698 000
2014 tilinpäätös2 273 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määrärahasta ehdotetaan käytettäväksi 400 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun, joka on 700 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015.

Valiokunta pitää ehdotettua leikkausta suurena ja toteaa, että valtionavulla vahvistetaan kylien järjestelmällisiä työskentelytapoja ja välitetään lähipalvelujen järjestämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Kylätoiminta ja Suomen yli 3 100 kyläyhdistystä ovat osoittaneet vastuuta maaseudun kehittämistyössä useilla sadoilla kehittämishankkeilla ja laajalla vapaaehtoistyöllä. Julkisella rahoituksella saadaan liikkeelle myös yksityisiä varoja.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun ja toteaa lisäksi, että pääosa momentilta myönnettävästä kylätoiminnan valtionavusta tulee kohdentaa alue- ja paikallistason toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 82 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 127 800 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2015 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.

Selvitysosa: Momentin varoin rahoitetaan ohjelmakaudella 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia.

Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. Tekninen apu tukee koko ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi nk. valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa vuosittain palkattavan henkilöstön enimmäismäärää. Teknistä apua on käytettävissä 879 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuosina 2014—2023 ohjelmakauden 2015—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa varten.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Vuoden 2016 määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien arvioitu jakautuminen (euroa)

 MäärärahaValtuus
   
Yhteensä, josta82 630 000127 800 000
— EU-osuus37 460 00057 850 000
— valtion osuus45 170 00069 950 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
       
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset69,85069,85069,85028,10012,630250,280
Vuoden 2016 sitoumukset12,78024,710 31,95038,34020,020127,800
Yhteensä82,63094,560101,80066,44032,650378,080

Ohjelmakauden rahoituskehys sekä myöntämisvaltuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

    Määräraha
OhjelmaOhjelmakauden
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
ohjelmakautena
Myöntämis-
valtuus
2016
maksettu
2014
budjetoitu
2015
esitys
2016
       
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2014—2020) yhteensä 917,000282,800127,800-33,02082,530
— josta tekninen apu70,00030,000--4,2006,300
Ohjelmien korjaukset---0,3650,1000,100
Kaikki yhteensä917,000282,800127,8000,36533,12082,630

Momentit 30.10.40, 30.10.43, 30.20.43 ja 30.20.44 ovat myös osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014—2020, jonka toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos27 510
Yhteensä27 510

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio82 630 000
2015 I lisätalousarvio-22 000 000
2015 talousarvio55 120 000
2014 tilinpäätös365 494

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 82 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 127 800 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2015 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 34 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vuoden 2016 talousarviossa määrärahaa on käytettävissä 82 630 000 euroa. Kun määrärahan tarpeeksi arvioidaan 48 630 000 euroa, määrärahaa voidaan vähentää 34 000 000 euroa. Ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnettävien yritys- ja hanketukien sekä teknisen avun maksaminen ei ole alkanut vuoden 2016 aikana talousarviossa arvioidulla tavalla. Nyt vähennettävä määräraha budjetoidaan myöhemmin ohjelmakauden 2014—2020 aikana komission hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja sen toimeenpanon mukaisesti.

Määrärahan vähennykset ja sen arvioitu jakautuminen (milj. euroa)

OhjelmaTalousarvioIII lisätalous-
arvioesitys
Yhteensä
    
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
(ohjelmakausi 2014—2020) yhteensä
82,530-34,00047,1301)
— josta tekninen apu6,300-3,3003,000
Ohjelmien korjaukset0,100-1,5001)
Kaikki yhteensä82,630-34,00048,630
— josta EU:n rahoitusosuus37,460-18,30019,160
— josta valtion rahoitusosuus45,170-15,70029,470

1) Tilijaottelun muutoksella on jo aiemmin siirretty 1,400 milj. euroa ohjelman valtion rahoitusosuudesta kaikkien ohjelmakausien osalta tileistä poistoja, komissiolle maksettavia palautuksia sekä muita valtion vastuulle jääviä kokonaan kansallisesti korvattavia tapauksia varten.


2016 III lisätalousarvio-34 000 000
2016 talousarvio82 630 000
2015 tilinpäätös391 010
2014 tilinpäätös365 494

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 34 000 000 euroa.