Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
              01. Suomen Akatemian toimintamenot
              02. Arkistolaitoksen toimintamenot
              03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
              04. Varastokirjaston toimintamenot
              20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
              22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
              50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
              51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
              52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
              53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen
              54. Strateginen tutkimusrahoitus
              55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
              66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
              (86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan
         70. Opintotuki
         80. (29.80 ja 29.01, osa) Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2016 hyväksyä sitoumuksia 338 376 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja 30 000 000 euroa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseksi innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi. Lisäksi mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2016.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
  • — Tuetaan ennakointien pohjalta yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista sekä turvataan korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus.
  • — Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät.
  • — Edistetään tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta, mukaan lukien kaupallistaminen.
  • — Edistetään monitieteistä, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa tukevaa tutkimusta.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä. Korkeakoulut profiloituvat omille vahvuusalueilleen ja niiden rooli eurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusalueen toimijoina vahvistuu. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut edistävät profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistävät yhteistyötä keskenään sekä yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään aiempaa vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Korkeakoulut luovat tutkimuslaitosten kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan ja luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Yliopistot edistävät tutkijanuraa. Korkeakoulut tiivistävät yritysten kanssa keskinäistä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa ja -rakenteensa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänotettavista lisätään. Saatetaan loppuun vuosina 2014—2015 hakijasuman purkamiseksi toteutettu korkeakoulujen yhteensä noin 3 000 aloituspaikan määräaikainen lisäys. Korkeakoulupaikkojen käytön tehostamiseksi kehitetään korkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittämisellä tuetaan osaamisen uusintamista ja työurien pidentämistä.

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä yhteistyötä lisäämällä, sekä uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation ja uuden pedagogiikan tuomia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Opetusta jaksotetaan uudella tavalla ympärivuotiseksi kolmannelle lukukaudelle. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.

Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta sekä suunnataan voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti.

Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä elinkeinoelämän kehittämisessä ja julkisessa päätöksenteossa.

Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus

 20102011201220132014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
        
T&K-menojen BKT-osuus (%)3,733,643,433,323,133,103,10
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%)2,442,352,352,352,352,352,35
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)1)1 9002 0002 1002 1002 1002 2002 200

1) Lähde Thomson Reuters, Web of science tietokannat, vuoden 2013 tieto arvio

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

 Myöntämisvaltuus Menot 
Vuosi 2015201620172018201920202021
         
2009258,51,8      
2010369,117,82,4     
2011316,145,912,63,7    
2012282,470,636,711,33,9   
2013302,682,773,639,817,64,5  
2014280,064,472,669,042,513,53,8 
2015318,819,870,975,985,957,78,6 
2016338,4 28,774,092,078,956,48,4
Yhteensä 303,0297,5273,7241,9154,668,88,4

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 30 000 000 euroa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi johdosta, 3 000 euroa työmarkkinaratkaisusta ja vähennyksenä 10 000 000 euroa hallitusohjelman mukaisena menosäästönä, 6 000 euroa palkkaliukumasäästönä ja 452 000 euroa 1-vuotisten hankkeiden rahoituksen osuutena, jota ei sisällytetä myöntövaltuuteen.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan yhteensä 3,2 mrd. euroa vuodelle 2016, missä on vähennystä 8,3 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Säästöt kohdistuvat mm. yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja Suomen Akatemiaan. Myös Tekesin avustusvaltuuksia leikataan, mistä johtuen Tekesin avustukset julkiseen tutkimukseen vähenevät noin 100 milj. euroa.

Valtion tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on vähennetty useana vuonna peräkkäin, ja ensi vuonna rahoituksen volyymi alenee edelleen noin 8 prosentilla kuluvaan vuoteen verrattuna. Viime vuosien t&k-panostusten laskusta huolimatta Suomi kuuluu kuitenkin kahdeksan maailman eniten t&k-toimintaan (suhteellisesti) investoivan maan joukkoon, mutta monien kilpailijamaiden panostukset ovat nyt kasvamassa, samalla kun Suomen panostukset laskevat.

Valiokunta on huolissaan siitä, että leikkaukset heikentävät osaamisen perustaa ja pitkäjänteisen ja laadukkaan tutkimuksen edellytyksiä. Ne voivat vaikuttaa kielteisesti myös tieteellisestä urasta kiinnostuneiden nuorten tulevaisuuden näkymiin ja edistää tutkijoiden hakeutumista ulkomaille. Myös Suomen vetovoima mielenkiintoisena oppimis- ja tutkimusympäristönä voi heikentyä.

Valiokunta korostaa, että Suomi on tunnettu korkeasta osaamistasostaan ja voi tulevaisuudessakin selviytyä ja menestyä vain korkeatasoisella osaamisella ja koulutuksella, joilla luodaan pohjaa uudelle kasvulle. Tämä edellyttää tuottavuutta parantavia aineettomia investointeja, joilla varmistetaan korkea osaamisen ja innovaatiotoiminnan jatkuvuus.

Valiokunta pitää tässä tilanteessa hyvänä kärkihanketta, jolla vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Lisärahoituksella korotetaan mm. Suomen Akatemian myöntövaltuutta 30 milj. eurolla sekä pääomitetaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhteensä 70 milj. eurolla. Merkittävää on myös strategisen tutkimuksen rahoitus, johon liittyvä myöntövaltuus on ensi vuonna 55,6 milj. euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2016 hyväksyä sitoumuksia 338 376 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja 30 000 000 euroa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseksi innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi. Lisäksi mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2016.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2016 hyväksyä sitoumuksia 338 370 000 euron arvosta.

Selvitysosa: Valtuuden 6 000 euron vähennys aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta. Vastaava määrärahan vähennys on huomioitu momentilla 29.40.51.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2016 hyväksyä sitoumuksia 338 370 000 euron arvosta.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 871 000 euroa.

Selvitysosa: Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Suomen Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä.
  • — Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet.
  • — Akatemia tukee tutkimusyhteistyötä strategisesti valittujen kohdemaitten kanssa. Akatemia edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista tukemalla tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osallistumista eurooppalaiseen ja globaaliin tutkimusyhteistyöhön.
  • — Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Akatemia kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.
Tunnuslukuja2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%)    
Akatemian tutkimusohjelmat86kasvaasäilyy ennallaan
Huippuyksikköohjelmat89kasvaasäilyy ennallaan
Tutkimusinfrastruktuurit24kasvaasäilyy ennallaan
Tuotokset ja laadunhallinta    
Käsiteltyjen hakemusten määrä1)3 8004 1863 8004 600
Tutkimusohjelmat/joissa kv. rahoitusyhteistyötä11/1113/1112/1213/13
Toiminnallinen tehokkuus    
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/rahoituspäätökset (%)3,43,2<3,5<3,5
Henkisten voimavarojen hallinta    
Sairauspäivien lkm/htv10,39,5<8<8
Henkilötyövuodet2)135,3137,5<=151<=147

1) Vuoden 2015 luku ei sisällä syksyllä 2014 toimintansa aloittaneen strategisen tutkimuksen neuvoston käsittelemiä hakemuksia.

2) Vuoden 2015 tavoiteluku sisältää enintään 16 htv:n lisäyksen strategisen tutkimuksen neuvoston hallinnointiin.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot12 83510 62313 081
Bruttotulot545200210
Nettomenot12 29010 423 12 871
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 802  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 844  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen säästön palautus3 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-48
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-194
Palkkaliukumasäästö-66
Palkkausten tarkistukset59
Toimintamenojen tuottavuussäästö-59
Toimintamenosäästö (HO 2015)-245
Vuokramenojen indeksikorotus14
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-13
Yhteensä2 448

2016 talousarvio12 871 000
2015 talousarvio10 423 000
2014 tilinpäätös12 332 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 871 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 50 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 84 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja lisäyksenä 34 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-50 000
2016 talousarvio12 871 000
2015 tilinpäätös10 423 000
2014 tilinpäätös12 332 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 50 000 euroa.

02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 131 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja kehittää arkistotointa.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
  • — Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
  • — Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa tietopalvelua kehittäen sähköistä tilaus- ja asiakaspalvelua.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja organisaatiotaan tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1064/2013).

Tunnuslukuja 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä)195 292200 631204 000208 000
Digitoitu aineisto (kuvatiedostojen määrä)21 495 53527 169 318523 100 00037 000 000
Tutkijasalikäynnit (kpl)37 16034 27235 00033 000
Aineiston verkkokäyttö (latauksia kpl)33 740 00044 213 09640 000 00060 000 000
Tuotokset ja laadunhallinta    
Aineistojen kartunta (hm/vuosi)5 3395 6744 0004 000
Digitointi (kuvatiedostoja/vuosi)4 706 7565 673 7831 000 0005 000 000
Annettu koulutus (luentotunnit/osallistujat)266/1 004306/618  
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl)23 12022 08822 00023 000
Toiminnallinen tehokkuus    
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/htv8378609461 005
Henkisten voimavarojen hallinta    
Sairauspäivien lkm/htv7,29,7<8<8
Henkilötyövuodet1)239,5242,3220215

1) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot19 40719 38818 831
Bruttotulot600700700
Nettomenot18 80718 68818 131
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 749   
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 044  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tekninen tarkistus-5
Uuden keskusarkiston muuton valmistelu, varustaminen ja aineistonhallintajärjestelmä515
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-11
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-1 047
Palkkaliukumasäästö-50
Palkkausten tarkistukset91
Toimintamenojen tuottavuussäästö-94
Toimintamenosäästö (HO 2015)-100
Vuokramenojen indeksikorotus71
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-18
Tasomuutos91
Yhteensä-557

2016 talousarvio18 131 000
2015 I lisätalousarvio820 000
2015 talousarvio18 688 000
2014 tilinpäätös19 102 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 131 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 86 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 107 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja lisäyksenä 21 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-86 000
2016 talousarvio18 131 000
2015 tilinpäätös19 508 000
2014 tilinpäätös19 102 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 86 000 euroa.

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 249 000 euroa.

Selvitysosa: Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka huoltaa suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kotimaisten kielten keskuksen tehtävänä on lisäksi neuvonta, sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus.

Tunnuslukuja2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
     
Julkaisutoiminta, kpl527553300300
Tietopalvelutehtävät, kpl1 3381 5481 0001 000
Sähköiset aineistot1)44 39556 06151 000116 000
Sairauspäivien lkm/htv5,97,2<8<8
Henkilötyövuodet76,185,5<88<88

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot2 8772 0641 749
Bruttotulot733600500
Nettomenot2 1441 4641 249
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 384  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 239  

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten keskuksen suoritteiden maksuista (1063/2013).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-1
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-84
Palkkaliukumasäästö-3
Palkkausten tarkistukset7
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-93
Toimintamenojen tuottavuussäästö-7
Toimintamenosäästö (HO 2015)-20
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-17
Vuokramenojen indeksikorotus4
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-1
Yhteensä-215

2016 talousarvio1 249 000
2015 talousarvio1 464 000
2014 tilinpäätös1 999 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 249 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 11 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 5 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja lisäyksenä 16 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio11 000
2016 talousarvio1 249 000
2015 tilinpäätös1 464 000
2014 tilinpäätös1 999 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 11 000 euroa.

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 758 000 euroa.

Selvitysosa: Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön. Varastokirjasto vastaa osaltaan valtakunnallisen kokoelmapolitiikan kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena on vähentää kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmatilan tarvetta ottamalla vastaan niiden aineistoa.

Tunnuslukuja2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
     
Vastaanotetun aineiston määrä (hm)6 4596 7665 0005 000
Tilausten määrä80 87183 03881 00083 000
Sairauspäivien lkm/htv13,315,8<8<8
Henkilötyövuodet 1)22,323,71919

1) Vuoden 2014 htv luku sisältää 3,7 htv:tä määräaikaista aineistojen rästiprojektityötä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot1 7011 869 1 763
Bruttotulot465
Nettomenot1 6971 863 1 758
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta78  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle250  

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-1
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-92
Palkkaliukumasäästö-4
Palkkausten tarkistukset7
Toimintamenojen tuottavuussäästö-9
Toimintamenosäästö (HO 2015)-10
Vuokramenojen indeksikorotus6
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-2
Yhteensä-105

2016 talousarvio1 758 000
2015 talousarvio1 863 000
2014 tilinpäätös1 869 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 758 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 25 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennyksestä 9 000 euroa aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja 16 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta.


2016 II lisätalousarvio-25 000
2016 talousarvio1 758 000
2015 tilinpäätös1 863 000
2014 tilinpäätös1 869 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 25 000 euroa.

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 54 960 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen

6) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen

7) opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

8) enintään 3 300 000 euroa avustuksiin lastentarhanopettajakoulutuksen määrän lisäämiseksi.

Selvitysosa: Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty määräaikaisesti yhteensä noin 3 000 vuosina 2014—2015. Aloituspaikkalisäykset on kohdennettu ennakointien mukaisesti aloille, joilla on työvoimakysyntää ja aloille, joilla on merkitystä tulevaisuuden kasvupotentiaalin kannalta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta6 210 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko17 950 000
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys (enintään)18 000 000
Kärkihankkeen Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella rahoitukseen9 500 000
Lastentarhanopettajakoulutuksen määräaikainen lisäys (enintään)3 300 000
Yhteensä54 960 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteiset lisäykset-5 880
Lastentarhanopettajakoulutuksen määrän kertaluonteinen lisääminen3 300
Osaaminen ja koulutus: Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella9 500
Yhteensä6 920

2016 talousarvio54 960 000
2015 talousarvio48 040 000
2014 tilinpäätös41 414 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 53 960 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 54 960 000 euroon nähden aiheutuu kärkihankevarauksen lykkäämisestä.


2016 talousarvio53 960 000
2015 talousarvio48 040 000
2014 tilinpäätös41 414 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 53 960 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen

6) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen

7) opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

8) enintään 3 300 000 euroa avustuksiin lastentarhanopettajakoulutuksen määrän lisäämiseksi.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 8 500 000 euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta ja kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 50 000 euroa perustettavan säätiön peruspääoman maksamiseen osana Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistymishankkeen valmistelua.

Selvitysosa: Perustelujen muutos mahdollistaa sen, että määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Lisäksi perustelujen muutoksella mahdollistettaisiin valtion osuuden maksaminen perustettavan säätiön peruspääomaan jo ennen kuin eduskunta on käsitellyt lakiehdotuksen, jolla yliopistotehtävät siirrettäisiin ja perustettavasta säätiöstä muodostuisi säätiöyliopisto. Säätiön perustamiseen osallistuu myös muita rahoittajatahoja. Tavoitteena on, että yliopistolailla Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston toiminta siirretään uudelle yliopistona toimivalle yliopistosäätiölle 1.1.2018 lukien.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio53 960 000
2015 tilinpäätös48 040 000
2014 tilinpäätös41 414 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 8 500 000 euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta ja kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 50 000 euroa perustettavan säätiön peruspääoman maksamiseen osana Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistymishankkeen valmistelua.

22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti.

Selvitysosa: Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien tiekartta vuosille 2014—2020, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit.


2016 talousarvio8 500 000
2015 talousarvio8 500 000
2014 tilinpäätös8 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan myöntöpäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentin muuttaminen myöntöpäätösperusteisesti budjetoiduksi antaa joustoa monivuotisten tutkimusinfrastuktuurihankkeiden rahoitukselle.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio8 500 000
2015 tilinpäätös8 500 000
2014 tilinpäätös8 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan myöntöpäätösperusteisena.

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 823 623 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 592 690 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 157 273 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 46 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Lisäksi vuonna 2016 toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti 50 milj. euron pysyvä menosäästö korkeakoulujärjestelmän ja tutkimustoiminnan kustannustehokkuuden parantamisen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistoja profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 100, josta reilu 2 200 on lukiolaisia.

Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan 1.11.2014—30.6.2017 välisenä aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

 2010
toteutuma
2012
toteutuma
2014
toteutuma
20161)
tavoite
     
Alemmat korkeakoulututkinnot12 30013 01413 50014 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot14 38413 82914 85515 000
Tohtorintutkinnot1 5181 6491 8601 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat2)7 8099 6289 7008 950
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk)10 44410 66110 94211 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta2)1,571,681,721,75
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv0,570,630,740,72
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta0,360,390,400,42
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta0,780,770,830,88
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus26,0 %26,9 %30,0 %31,7 %

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2016 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

2) Vuoden 2014 luku arvio.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 592 690 000
— Kansalliskirjasto16 377 000
— Harjoittelukoulut47 533 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus1 528 780 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus46 660 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista157 273 000
— Arvio vuoden 2016 ALV-kompensaatioksi150 059 000
— Vuoden 2014 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus 7 214 000
Yhteensä1 823 623 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 970 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV-kompensaation tarkentuminen-4 402
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51)-5 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen-11 189
Kuluttajatutkimuskeskuksen siirto Helsingin yliopistoon, palkkausten tarkistus4
Kustannustehokkuuden parantaminen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointi (HO 2015)-50 000
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen palkkausten tarkistukset (siirto momentilta 25.01.03) 3
Vuodelle 2014 ennustetun ja toteutuneen yliopistoindeksin (0,9 %) muutoksen mukainen tarkistus-8 615
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-1 447
Yhteensä-80 646

2016 talousarvio1 823 623 000
2015 talousarvio1 904 269 000
2014 tilinpäätös1 894 935 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 1 825 070 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 594 137 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

Lisäys 1 447 000 euroa talousarvioesityksen 1 823 623 000 euroon nähden aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamiseen liittyvän Senaatti-kiinteistöjen vuokranalennuksen poistumisesta.


2016 talousarvio1 825 070 000
2015 IV lisätalousarvio941 000
2015 talousarvio1 904 269 000
2014 tilinpäätös1 894 935 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määräraha on lähes 80 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Säästöjä tavoitellaan mm. yliopistojen kustannustehokkuuden parantamisesta ja korkeakouluverkon rationalisoinnista, josta syntyvä säästö on arvioitu 50 milj. euroksi. Lisäksi aiempien päätösten perusteella vuosien 2015—2019 aikana yliopistojen valtion rahoituksesta siirretään asteittain yhteensä 50 milj. euroa Suomen Akatemian kautta yliopistoille tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseen. Myös valtionrahoituksen indeksitarkistukset jäädytetään vuosiksi 2016—2019, minkä arvioidaan vähentävän yliopistorahoitusta 20,7 milj. eurolla.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että nyt ehdotetut säästöt eivät yksittäisinä toimenpiteinä aiheuta huomattavaa taloudellista riskiä korkeakoulujen toiminnalle, mutta säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus on tuntuva, kun huomioon otetaan jo aiempina vuosina tehdyt leikkaukset.

Jotta korkeatasoinen opetus ja tutkimus pystytään turvaamaan, on välttämätöntä uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja resurssit ovat tällä hetkellä pirstaleiset, ja useat korkeakouluyksiköt pieniä. Myös korkeakoulujen koulutusvastuut ovat osin päällekkäisiä.

Valiokunta pitää perusteltuna, että talousarvioesityksessä korkeakouluille asetetaan tavoitteeksi edistää profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Yliopistojen profiloitumista tukee myös em. Suomen Akatemialle varattu 50 milj. euroa, joka palaa yliopistoille kilpaillun haun kautta. On myös tarkoituksenmukaista koota osaaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi sekä parantaa tieteen ja tutkimuksen resurssien tehokkaampaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Valiokunta pitää tärkeänä myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön parantamista.

Korkeakoulujen kannalta tilanne on kuitenkin haasteellinen, sillä rahoitus vähenee nopeammin kuin rakenteellisista uudistuksista saatavat hyödyt toteutuvat, mistä johtuen yliopistot joutuvat mm. vähentämään tuntuvasti henkilökuntaansa. Vaarana on opetuksen ja tutkimuksen väheneminen ja laadun heikkeneminen.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Helsingin yliopiston asemaan, sillä siihen kohdistuu muiden säästövelvoitteiden lisäksi vielä ylimääräinen noin 30 milj. euron leikkaus, kun Helsingin yliopistolta poistetaan vuoden 2017 alusta lukien nk. apteekkikompensaatio. Myös Itä-Suomen yliopiston tilanne on vaikea, koska apteekkikompensaation poistaminen vähentää sen resursseja 1 milj. eurolla.

Tehtyjen säästöpäätösten vaikutus Helsingin yliopiston rahoitukseen on vuoden 2020 tasolla 106 milj. euroa, mikä vastaa suuruusluokaltaan koko Åbo Akademin vuosibudjettia tai Lapin yliopiston kahden vuoden budjettia. Helsingin yliopisto on joutunut käynnistämään mittavat, koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joissa on kyse 1 200 työntekijän vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä. Se olisi noin 15 prosenttia henkilöstöstä. Valiokunta painottaa vielä sitä, että Helsingin yliopisto on ainoana suomalaisena yliopistona maailman 100 parhaan yliopiston joukossa ja sijoittui esim. vuonna 2014 sijalle 67 (Shanghai ranking). Siksi sen mahdollisuudet korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen tulee turvata myös talouden niukkoina aikoina.

Valiokunnan mielestä säästöjä tehtäessä on myös varmistettava, että yliopistot eivät joudu keskenään eriarvoiseen asemaan rahoituksen suhteen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 825 070 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 594 137 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 157 273 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 46 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 232 133 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista ml. korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavista ja innovaatioiden kaupallistamista edistävistä hankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa: Arviomäärärahan kasvu verrattuna vuoden 2015 määrärahaan johtuu siitä, että aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä määrärahoja ei ole enää käytettävissä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kasvutoimi (siirto momentilta 29.40.50)5 000
Osaaminen ja koulutus: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi2 000
Valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen (sis. 1-vuotisten hankkeiden määrärahalaskennan)86 038
Palkkaliukumasäästö-6
Palkkausten tarkistukset4
Yhteensä93 036

2016 talousarvio232 133 000
2015 I lisätalousarvio-12 000 000
2015 talousarvio139 097 000
2014 tilinpäätös143 809 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 232 133 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista ml. korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavista ja innovaatioiden kaupallistamista edistävistä hankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 6 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.


2016 II lisätalousarvio-6 000
2016 talousarvio232 133 000
2015 tilinpäätös94 856 617
2014 tilinpäätös143 809 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 6 000 euroa.

52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 31 679 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

Selvitysosa: Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua. Määräraha on mitoitettu vuoden 2014 toteutuman, 30 813 000 euroa, perusteella ottaen huomioon lisäyksenä 866 000 euroa vuoden 2014 korvauksiin budjetoidun määrän ja toteutuman välisenä erotuksena.

Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 30 510 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 169 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Apteekkikompensaation tarkentuminen1 380
Yhteensä1 380

2016 talousarvio31 679 000
2015 talousarvio30 299 000
2014 tilinpäätös29 144 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 31 679 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 103 359 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

5) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen70 673 000
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin5 599 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan3 627 000
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin11 900 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin2 080 000
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin8 200 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille680 000
Yhteensä103 359 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos758
Yhteensä758

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio103 359 000
2015 talousarvio102 601 000
2014 tilinpäätös102 360 717

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 103 359 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

5) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 34 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa: Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

VuosiValtuus2015201620172018 2019
       
201555 63114 63124 00017 000  
201655 631 10 00020 00020 5005 131
Yhteensä 14 63134 00037 00020 5005 131

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Määrärahan tarpeen ajoituksen muutos-4 631
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momenteilta 28.30.02, 29.40.03, 30.01.05, 30.20.02, 30.70.01, 31.50.01, 32.20.01, 32.20.49, 33.02.03, 33.03.04, 33.03.50 ja 35.01.04)28 000
Säästöpäätös-4 000
Yhteensä19 369

2016 talousarvio34 000 000
2015 talousarvio14 631 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 34 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 857 774 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena:

1) 786 019 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 36 235 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyviin arvonlisäverokustannuksiin

3) 28 356 000 euroa hakemuksesta myönnettävään korvaukseen arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuviin vuokrien arvonlisäverokustannuksiin

4) 7 164 000 euroa ammattikorkeakoululain 68 §:n mukaiseen korvaukseen.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ammattikorkeakoululain (932/2014) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 43 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 ammattikorkeakouluindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Lisäksi vuonna 2016 toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti 25 milj. euron pysyvä menosäästö korkeakoulujärjestelmän ja tutkimustoiminnan kustannustehokkuuden parantamisen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (1457/2014) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakouluille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoituksen määräytymisperusteissa huomioidaan koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehitystyöpolitiikan tavoitteet. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin (46 %) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2 %), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4 %), opiskelijapalautteeseen (3 %), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen (3 %) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3 %).

Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin (2 %), suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (4 %), henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen (1 %) sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen (8 %).

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli korostaa tuloksellisuutta, laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä ulkopuolisen tki-toiminnan rahoituksen perusteella. Rahoitusmalli huomioi ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden ja työelämäyhteistyön useamman kriteerin kautta, joita ovat mm. tutkinnot, ulkopuolinen tki-toiminnan rahoitus, valmistuneet työlliset sekä suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.

Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin. Arvonlisäverolain 30 §:n muutoksen perusteella vuoden 2015 lisätalousarviossa määrärahalisäyksenä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen vuosien 2014 ja 2015 vuokrien arvonlisäveromenot ja vuoden 2016 talousarviossa vuoden 2016 vuokrien arvonlisäveromenot vuokrasopimuksiin perustuen.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

 2010
toteutuma
2012
toteutuma
2014
toteutuma
20161)
tavoite
     
Ammattikorkeakoulututkinnot20 58122 12322 77822 800
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot1 2531 7082 1152 100
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet1 684....1 600
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat7 7469 378..7 775
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk)8 3908 6798 8759 150
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista57,556,0....
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista36,541,0..44,8
Tutkinnot/opetus- ja t&k-henkilökunta2,883,073,53,41
Opettajien ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus/opettajat ja t&k-henkilöstö0,931,01..1,09
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat4,837,07..8,44

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2016 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 786 019 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista36 235 000
Arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuva vuokrien arvonlisäverokustannuksia vastaava kompensaatio28 356 000
Ammattikorkeakoululain 68 §:n mukaiseen korvaukseen7 164 000
Yhteensä857 774 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ammattikorkeakoululain 68 §:n mukainen korvaus7 164
Arvonlisäveron tarkentuminen-9 131
Kertaluonteinen lisäys-5 402
Kustannustehokkuuden parantaminen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointi (HO 2015)-25 000
Vuokrien arvonlisäveromenojen huomioon ottaminen28 356
Yhteensä-4 013

2016 talousarvio857 774 000
2015 talousarvio861 787 000
2014 tilinpäätös402 356 776

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 858 020 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena:

4) 7 410 000 euroa ammattikorkeakoululain 68 §:n mukaiseen korvaukseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 4).

Lisäys 246 000 euroa talousarvioesityksen 857 774 000 euroon nähden aiheutuu ammattikorkeakoululain 68 §:n mukaisten arvonlisäverokustannusten tarkentumisesta.


2016 talousarvio858 020 000
2015 IV lisätalousarvio39 469 000
2015 talousarvio861 787 000
2014 tilinpäätös402 356 776

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 858 020 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena:

1) 786 019 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 36 235 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyviin arvonlisäverokustannuksiin

3) 28 356 000 euroa hakemuksesta myönnettävään korvaukseen arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuviin vuokrien arvonlisäverokustannuksiin

4) 7 410 000 euroa ammattikorkeakoululain 68 §:n mukaiseen korvaukseen.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 20 008 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa: Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen nousu2 593
Yhteensä2 593

2016 talousarvio20 008 000
2015 talousarvio17 415 000
2014 tilinpäätös17 339 644

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 20 008 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 2 227 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys johtuu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (Cern) jäsenmaksun laskusta johtuen valuuttakurssimuutoksista sekä ylimääräisestä jäsenmaksuhyvityksestä.


2016 III lisätalousarvio-2 227 000
2016 talousarvio20 008 000
2015 tilinpäätös19 460 778
2014 tilinpäätös17 339 644

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 2 227 000 euroa.

(86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio50 000 000