Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. (28.01 ja 20, osa) Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
              20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet
              22. Itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
              30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
              31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
              34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain (36/1973) muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaksivaiheisen rajaamisen sijaan jokaiselle lapselle säädetään oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

Hallitusohjelman mukaisesti lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotipalveluihin osoitetaan lisärahoitusta.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto- ja tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

 2015
arvio
2016
arvio
   
Laskennalliset kustannukset  
0—5-vuotiaat euroa/asukas8 484,928 675,06
6-vuotiaat euroa/asukas8 940,009 196,48
7—12-vuotiaat euroa/asukas7 266,057 543,09
13—15-vuotiaat euroa/asukas12 471,9012 946,42
16—18-vuotiaat euroa/asukas3 975,894 129,97
19—64-vuotiaat euroa/asukas1 035,281 063,97
65—74-vuotiaat euroa/asukas2 129,172 183,79
75—84-vuotiaat euroa/asukas5 717,115 905,02
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas19 112,6519 799,69
Sairastavuuden mukaan1 125,291 167,69
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas87,4490,73
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas269,61279,77
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas1 893,801 965,15
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas38,1039,54
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas371,08385,06
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas409,82425,26
   
Lisäosat  
Syrjäisyys euroa/asukas207,12208,16
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas2 630,692 643,84
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas62,8663,17

20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.

Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet2 000 000
Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö1 000 000
Yhteensä3 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteinen uudelleenkohdentaminen2 000
Siirto momentille 28.90.30-1 855
Tasomuutos-6 610
Yhteensä-6 465

2016 talousarvio3 000 000
2015 talousarvio9 465 000
2014 tilinpäätös16 995 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta korostaa, että tietojärjestelmien kehittäminen on välttämätön edellytys julkisten palveluiden parantamiselle ja niille merkittäville säästötavoitteille, joita etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyy. Asetetuissa tavoitteissa ei onnistuta, mikäli tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua ei saada palvelemaan asiakkaiden ja ammattilaisten muuttuvia tarpeita nykyistä merkittävästi paremmin.

Käynnistyvä sote- ja itsehallintouudistus lisää tietojärjestelmäratkaisujen uusimisen, kehittämisen ja alueellisen yhtenäistämisen vaatimuksia. Jatkossa onkin edelleen tiivistettävä kehittämistä koskevaa kansallista ja alueellista yhteistyötä sekä virtaviivaistettava kehittämistyön kansallista ohjausta.

Valiokunta pitää hyvänä sote-ratkaisuun (7.11.2015) sisältyvää linjausta, jonka mukaan itsehallintoalueille perustetaan yhteiset valtakunnalliset ICT-palvelut. Tässä vaiheessa on tärkeää, että valtiovarainministeriö ohjaa uusien itsehallintoalueiden valmistelua ja tuottaa myös kuntien tarvitsemat tukipalvelut.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitus on käynnistänyt julkisten palveluiden digitalisointia koskevan kärkihankkeen, sillä toimintatapojen digitalisointi on aivan keskeinen keino parantaa julkisen talouden tuottavuutta. Hankkeeseen osoitetaan ensi vuonna 27,5 milj. euroa (28.70.03), jota käytetään mm. kansallisen palveluarkkitehtuurikokonaisuuden kehittämiseen; tähän sisältyy palveluväylän, sähköisen identiteetin, tietoturvan ja palvelunäkymien kehittäminen ja ohjaus.

Palveluväylään kohdistuu varsin suuret odotukset, sillä se on laaja tiedonvälityspalvelu, jonka avulla julkinen hallinto ja yritykset voivat hyödyntää muita väylään liittyneitä palveluita ja tietovarantoja. Saadun selvityksen mukaan palveluväylän tuotantokäyttö alkoi marraskuussa ja kansalaisen palvelunäkymän kokeiluversio julkaistaan joulukuussa. Ensimmäisiä palveluita otetaan käyttöön keväällä 2016, ja sähköinen valtakirja valmistuu vuoden 2017 aikana. Valiokunta korostaa, että palveluväylän kehittämisen tulee niveltyä saumattomasti myös tulevien itsehallintoalueiden tietohallintoon ja sähköiseen asiointiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sähköisten palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon myös ne väestöryhmät (mm. maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja luottotiedot menettäneet henkilöt), joilla ei ole mahdollisuutta saada pankin asiakassuhteeseen perustuvia verkkopankkitunnuksia. Valiokunta korostaa uusien teknologien hyödyntämistä sekä myös henkilötunnusten nopeaa luomista maahan muuttaville, täällä työskenteleville tai opiskeleville.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 688 000 euroa ja vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 478 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös maakuntahallinnon perustamisen valmistelun aiheuttamiin hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös käyttöönottoihin ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tuotosten käyttöönotosta ja kehittämisen aikaisesta ylläpidosta Valtiokonttorissa. Kehittämisohjelman ylläpitokustannukset on tarkoitus kattaa vuodesta 2020 lähtien kokonaan määrärahasiirroilla eivätkä ylläpitokustannukset aiheuta lisämäärärahatarpeita.

Perustelujen muutoksella varmistetaan perustettavan maakuntahallinnon huomioiminen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämisessä.

Määrärahan peruuttaminen aiheutuu SADe-ohjelman päättymisestä ja ohjelman käyttämättä jääneiden määrärahojen peruuttamisesta. Peruutetuista määrärahoista uudelleenbudjetoidaan 2 933 000 euroa, joka siirretään momentille 28.90.30 aiemmissa talousarvioissa SADe-ohjelman toteuttamiseen siirretyn rahoituksen palautuksena.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2016 II lisätalousarvio4 000 000
2016 talousarvio3 000 000
2015 tilinpäätös9 465 000
2014 tilinpäätös16 995 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 688 000 euroa ja vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 478 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös maakuntahallinnon perustamisen valmistelun aiheuttamiin hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös käyttöönottoihin ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin.

22. Itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) itsehallintoalueiden valmisteluun sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

Selvitysosa: Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Muutostukihankkeet300
Viestintä ja kenttätyö alueilla100
Yhteensä400

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Itsehallintoalueiden perustamisen valmistelu400
Tasomuutos-600
Yhteensä-200

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio400 000
2015 talousarvio600 000
2014 tilinpäätös600 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).

Lisäys 400 000 euroa talousarvioesityksen 400 000 euroon nähden sekä määräaikaisen henkilöstön palkkausoikeuden muutos johtuu laajentuneesta tarpeesta tukea sote-uudistuksen valmistelua.


2016 talousarvio800 000
2015 talousarvio600 000
2014 tilinpäätös600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) itsehallintoalueiden valmisteluun sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin

2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 30 200 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset26 695 921
— ikärakenne18 790 016
— sairastavuus6 343 113
— työttömyys496 766
— kaksikielisyys99 502
— vieraskielisyys587 460
— asukastiheys195 683
— saaristoisuus14 821
— koulutustausta168 560
  
Kuntien rahoitusosuus-19 883 119
Valtionosuus6 812 802
  
Lisäosat312 448
  
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus683 745
  
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus29 034
  
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely1 628
  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa)5 666
  
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero5 382
  
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset1 177 748
Yhteensä9 028 453

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,52. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2014/2015 asukasluku on 5 442 837.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,44 prosentista 25,52 prosenttiin vuonna 2016. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,15 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 40 000 000 euron leikkaukseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun siten, että valtionosuusprosentti on 100, sekä 0,20 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Määrärahan mitoituksessa on lain muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 21 300 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain (36/1973) muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaksivaiheisen rajaamisen sijaan jokaiselle lapselle säädetään oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 6 636 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta siten, että yksityisen hoidon tuen maksaminen rajataan puolipäiväiseksi silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Esitys ei vaikuta määrärahan mitoitukseen.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) muuttamisesta. Lain muutoksella toimeenpannaan kansallisesti vammaisia koskevan YK:n yleissopimuksen edellyttämät muutokset. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 820 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) muuttamisesta siten, että kuluttajapalveluiden valvontatehtävät siirtyvät kunnilta ja aluehallintovirastoilta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 867 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Valtioneuvoston asetusta erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (336/2011) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (782/2014) muutetaan siten, että eräitä vaativia toimenpiteitä ja vaativaa pävystystä keskitetään harvempiin terveydenhuollon toimintayksiköihin. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 12 860 000 euroa asetusten muutoksen johdosta.

Lisäksi asetusta lasten päivähoidosta (239/1973) muutetaan siten, että yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdetta nostetaan 1/7:stä 1/8:aan. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 6 470 000 euroa asetuksen muutoksen johdosta.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

  
PerushintaLaskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan 
— 0—5-vuotiaat (8 675,06 euroa/as)3 124 705
— 6-vuotiaat (9 196,48 euroa/as)560 498
— 7—12-vuotiaat (7 543,09 euroa/as)2 676 613
— 13—15-vuotiaat (12 946,42 euroa/as)2 264 407
— 16—18-vuotiaat (4 129,97 euroa/as)748 404
— 19—64-vuotiaat (1 063,97 euroa/as)3 431 564
— 65—74-vuotiaat (2 183,79 euroa/as)1 336 632
— 75—84-vuotiaat (5 905,02 euroa/as)2 008 628
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 799,69 euroa/as)2 638 566
Sairastavuuden mukaan (1 167,69 euroa/as)6 343 113
Työttömyyden mukaan (90,73 euroa/as)496 766
Kaksikielisyyden mukaan (279,77 euroa/as)99 502
Vieraskielisyyden mukaan (1 965,15 euroa/as)587 460
Asukastiheyden mukaan (39,54 euroa/as)195 683
Saaristoisuuden mukaan (385,06 euroa/as)14 821
Koulutustaustan mukaan (425,26 euroa/as)168 560
Yhteensä26 695 921

Kuntien rahoitusosuus

  
Asukasluku5 442 837
Rahoitusosuus, euroa/as3 653,08
Rahoitusosuus, 1 000 euroa19 883 119

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

  
Perushinta 
Syrjäisyyden mukaan (208,16 euroa/as)112 395
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,17 euroa/as)196 479
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 643,84 euroa/as)3 574
Yhteensä312 448

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
1 269 242-585 497683 745

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
67 514-38 48029 034
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely 1 628

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

  
Valtionosuuden vähennykset 
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos-1 301
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi-11 103
— lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus-22 233
— valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus-2 917
— siirto momentille 29.01.02-1 875
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys-29 010
— indeksikorotuksen jäädytys-34 394
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus-653
Vähennykset yhteensä-103 486
  
Valtionosuuden lisäykset 
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio9 500
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio131 000
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio262 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys488
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto30 200
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto3 500
Lisäykset yhteensä1 281 234

Muu rahoitus (1 000 euroa)

  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 666
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aikuisten hammashuollon säästötoimet-1 431
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen (HO)-12 860
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos55 285
Edellisen hallituksen päättämä valtionosuuden vähennys-40 000
Itsemääräämisoikeuslainsäädännön toimeenpano-1 500
Kehitysvammalain muutos820
Kirjastojen perustamiskustannusten siirto3 500
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan siirtäminen kunnilta ja aluehallintovirastoilta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle 1.5.2016 alkaen (siirto momentille 32.40.05)-867
Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu (HO)10 000
Muut muutokset-3 946
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02)131
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset200
Päivystysjärjestelmän uudistaminen-1 000
Siirto momentilta 28.90.201 855
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -6 636
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus269 055
Veroperustemuutosten kompensaatio262 000
Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos-6 470
Yhteensä528 136

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio9 028 453 000
2015 talousarvio8 500 317 000
2014 tilinpäätös8 629 502 931

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 8 986 803 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 9 028 453 000 euroon nähden on 41 650 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 1 662 000 euroa liittyen verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen muuttumiseen ja 1 194 000 euroa liittyen laskentatekijöiden muutokseen sekä vähennyksenä 106 000 euroa liittyen hallituksen esitykseen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta ja 44 400 000 euroa valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen laskennan tarkentumiseen liittyen.


2016 talousarvio8 986 803 000
2015 IV lisätalousarvio550 000
2015 talousarvio8 500 317 000
2014 tilinpäätös8 629 502 931

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Kuntatalous on ollut viime vuodet kireä. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet yleisen suhdannetilanteen lisäksi muun muassa verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteet sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen. Taloustilanteen kiristyessä kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa monin tavoin ja kuntaverotusta on kiristetty tulorahoituksen vahvistamiseksi. Silti kuntien ja kuntayhtymien tulorahoitus ei ole riittänyt investointien kattamiseen. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria.

Kuntatalouden arvioidaan pysyvän tiukkana myös lähivuosina. Kuntien toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, ja väestön ikääntymisen rinnalla pitkittynyt taantuma lisää mm. työllisyydenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi maahanmuuttajien määrän voimakas kasvu lisää kuntien kustannuksia merkittävästi ja tuo suuria paineita kuntien palvelurakenteen kestävyyteen ja toimivuuteen. Myös kotouttamiskorvaukset ovat jääneet selvästi jälkeen yleisestä hintakehityksestä.

Valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että nykyisestä taloustilanteesta ja laajoista kustannusten leikkauksista huolimatta valtionosuuksia ei leikata nykytasosta, vaan valtionosuusprosentti nousee ensi vuonna 25,52 prosenttiin kuluvan vuoden 25,44 prosentista. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna noin 290 milj. euroa.

Kuntien peruspalveluiden järjestämiseen ehdotetaan noin 9 mrd. euron määrärahaa, joka on 486 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu johtuu pääasiassa valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (225 milj. euroa) ja kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatiosta (262 milj. euroa). Kaikkiaan kuntien ja kuntayhtymien valtionapuihin osoitetaan ensi vuonna noin 11 mrd. euroa.

Kuntatalouden vahvistamiseen ja tasapainoon on kiinnitetty huomiota myös julkisen talouden suunnitelmassa, jossa asetetaan nyt ensimmäistä kertaa kuntataloutta koskeva tasapainotavoite. Sen mukaan kuntatalous saisi olla vuonna 2019 korkeintaan 0,5 prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon.

Tasapainotavoitteen saavuttamisen tueksi hallitus on asettanut kuntatalouden sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä aiheutuvaa painetta kuntien toimintamenoihin. Menorajoitteeseen liittyvien toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava verrattuna 2.4.2015 annettuun julkisen talouden suunnitelmaan. Arviossa ei ole huomioitu vielä valmisteilla olevaa toimenpideohjelmaa kuntien tehtävien vähentämisestä eikä ennakoitu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vaikutuksia, joiden myös odotetaan vahvistavan kuntataloutta.

Kuntataloutta pyritään vahvistamaan myös kuntien tehtäviä karsimalla; tavoitteena on vähentää kuntien kustannuksia 1 mrd. eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Kunnille ei myöskään anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia ilman, että kuntatalouden rahoitusasemaa vastaavasti vahvistetaan. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus.

Valiokunta pitää näitä linjauksia perusteltuina. Kunnilla on kuitenkin laaja itsehallinto, eikä valtio voi pelkästään omilla toimillaan varmistaa kuntatalouden tasapainottamista eikä hillitä kuntatalouden velkaantumista. Kuntien tulee toteuttaa niin rakenteellisia uudistuksia kuin myös parantaa tuottavuutta ja huolehtia investointien taloudellisesta toteuttamisesta. Valiokunta painottaa myös kustannustehokkaita toimintatapoja, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä ennaltaehkäisevien palveluiden tehostamista.

Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua. On myös tärkeää jatkaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä ja varmistua siitä, että kustannusten arviointi tehdään huolellisesti ja että arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat myös saavutettavissa. Tulevien menopaineiden hillitsemiseksi on keskeistä toteuttaa rakenteellisia uudistuksia mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valiokunta kannustaa hallitusta käynnistämään myös palvelujen tuottavuutta parantavia kuntakokeiluja.

Valiokunta painottaa myös kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa sekä elinvoimaisuutta parantavia toimia, jotta kunnat saavat verotuloja ja pystyvät entistä paremmin huolehtimaan palveluiden järjestämisestä.

Valiokunta pitää hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan hallitus selvittää työvoimapalveluiden sekä resurssien siirtoa kuntien vastuulle vaikeimmin työllistyvien osalta. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi on myös tärkeä arvioida huolellisesti työvoimapoliittisten toimenpiteiden toimivuutta ja kehittämistarpeita.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 8 986 803 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 30 200 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 40 848 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 39 300 000 euroa liittyen lakeihin omaishoidon tuesta annetun lain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta, 10 000 000 euroa liittyen lakiin perhehoitolain muuttamisesta sekä 2 933 000 euroa palautuksena momentilta 28.90.20 ja vähennyksenä 11 385 000 euroa liittyen omais- ja perhehoidon kehittämiseen.

Määrärahan muutokseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,47 prosentista 25,61 prosenttiin vuonna 2016. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,14 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen niin, että valtionosuusprosentti on 100.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennetaan niin, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla olisi oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Sosiaalihuoltolakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että lakiin lisättäisiin säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.7.2016. Määrärahan muutoksessa on lakien muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 39 300 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perhehoitolain (263/2015) muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkion nostamista 775 euroon ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisättäväksi vähintään kahteen vuorokauteen. Lisäksi ehdotetaan, että perhekodissa hoidettavien enimmäismäärä voisi olla laissa säädetyin edellytyksin enintään seitsemän. Ehdotuksessa myös täsmennetään oheishuoltajuutta koskevaa sääntelyä. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.7.2016. Määrärahan muutoksessa on lain muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 10 000 000 euroa.


2016 II lisätalousarvio40 848 000
2016 talousarvio8 986 803 000
2015 tilinpäätös8 485 448 061
2014 tilinpäätös8 629 502 931

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 40 848 000 euroa.

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 25 574 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin.

Selvitysosa: Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yhdistymisavustus 
— vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta5 200
— vuoden 2015 kuntien yhdistymiset, 3 liitosta3 174
— vuoden 2014 kuntien yhdistymiset, 0 liitosta-
Yhteensä, 7 liitosta8 374
Valtionosuusmenetysten kompensaatio 
— vuoden 2016 yhdistymiset-
— vuoden 2015 yhdistymiset839
— vuoden 2014 yhdistymiset-
— vuoden 2013 yhdistymiset15 361
— vuoden 2012 yhdistymiset-
Yhteensä16 200
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään)1 000
Kaikki yhteensä25 574
 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
    
Kuntien yhdistymisiä-34
Kuntien määrän vähennys-34
Määräraha, milj. €33,936,125,6
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. €-5,75,2

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kaupunkiseutuselvitykset-200
Kuntarakennelain mukaiset selvitykset-600
Valtionosuusmenetysten kompensaatio-2 611
Yhdistymisavustukset-7 150
Yhteensä-10 561

2016 talousarvio25 574 000
2015 talousarvio36 135 000
2014 tilinpäätös33 901 729

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 25 574 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntarakennelain 41 §:n mukaisiin yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa: Kuntarakennelain 41 §:ssä on säädetty, että kunnalle maksetaan avustusta lain 4 c—e §:ssä säädettyjen selvitysperusteiden osoittamalla selvitysalueella tai 4 i §:n 1 momentissa tarkoitetun ministeriön päätöksen perusteella niistä poikkeavalla alueella toteutettavan yhdistymisselvityksen kustannuksiin. Lain 41 § on kumottu lailla 20.11.2015/1335, joka tuli voimaan 1.12.2015. Osa lain mukaisista, vuonna 2015 toteutetuista yhdistymisselvityksistä on valmistunut vasta vuoden 2015 lopussa, ja niitä koskevat selvitysavustukset ovat tulleet maksettaviksi vasta vuonna 2016. Näin ollen momentin 28.90.31 käyttöperustetta tulee laajentaa koskemaan myös kuntarakennelain 41 §:n mukaisia yhdistymisselvityksiä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio25 574 000
2015 tilinpäätös34 164 743
2014 tilinpäätös33 901 729

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntarakennelain 41 §:n mukaisiin yhdistymisselvityksiin.

34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin

2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.

Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut valtionavustukset voidaan myöntää yleisavustuksena.

Selvitysosa: Määrärahalla toteutetaan kuntauudistukseen ja kuntien tehtävien arviointiin liittyviä kuntien velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettäviä paikallisia kokeiluja. Niiden avulla on tarkoitus vähentää kuntien velvoitteita. Paikallisissa kuntakokeiluissa ministeriöt ja kunnat sopivat yhdessä palveluja koskevat tavoitteet.

Kokeilun tuloksia hyödynnetään kuntien tehtävien arviointityöryhmän työssä.


2016 talousarvio520 000
2015 talousarvio520 000
2014 tilinpäätös520 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin

2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.

Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut valtionavustukset voidaan myöntää yleisavustuksena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio520 000
2015 tilinpäätös520 000
2014 tilinpäätös520 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin.