Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat pysyneet hyvinä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen suuret. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on haaste sekä sosiaalisen kestävyyden että yhteiskunnan vakauden kannalta. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi ja niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Vuoden 2017 alussa voimaan astuva työeläkeuudistus kannustaa pidempiin työuriin ja vähentää kestävyysvajetta. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee, mikä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ja nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Tavoitteet 2016—2019 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):

  • — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta).

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon valmistelu jatkuvat.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Seurantaindikaattori 2012—2017

  2012 2013 2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
             
Elintapojen kehitys            
% ikäryhmästä            
— Aikuisten ylipaino 54 55 54 54 54 53
— Aikuisten humalajuominen 14 12 12 11 11 10
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset 25 25 23 26 25 24
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset 14 14 13 13 12 12
— Ylipainoiset nuoret .. 16,4 .. 15,5 .. 14,4
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret .. 12,1 .. 9,9 .. 9,0
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret .. 32,1 .. 22,4 .. 20
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut            
Perheitä/käyntejä vuoden aikana            
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) .. .. .. 9 0001) 9 000 8 000
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä) .. .. .. 10 0001) 11 000 12 000
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. .. .. 3 0001) 3 000 2 000
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. .. .. 9 0001) 10 000 11 000
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa .. .. .. 14 0691) 25 455 35 000
Ikääntyneiden palvelujen rakenne            
% 80 vuotta täyttäneistä            
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana 5,4 5,5 5,5 5,61) 5,7 5,8
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 16,3 16,6 16,5 17,01) 18,0 19,0
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. 8,7 9,3 9,8 10,01) 10,2 10,4
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. 5,3 4,5 3,9 3,51) 3,0 2,5
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset            
€/asukas            
— Käyttökustannukset (defl.) 3 528 3 579 3 621 3 7661) 3 916 4 073
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat            
% asiakkaista            
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet .. .. 10,0 5,71) 5 4
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet .. 53 56 521) 48 45
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet .. 44 48 321) 30 28
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet .. 15,2 13,6 14,51) 14,0 13,5
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille            
Lkm            
— Kelan kuntoutusrahan saajat 53 127 55 521 56 731 57 292 47 100 48 800
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet 6 911 8 440 8 674 8 647 8 907 9 177
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 4 149 5 157 4 842 4 837 4 900 5 000
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 18 429 17 803 16 405 16 063 16 300 16 200
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta            
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa 282,2 301,0 308,0 309,3 315,3 317,6

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 91 975 680 0 1 250 93 905
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
30 970 230 31 200
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 536 111 400 3 047
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 102 219 450 5 771
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
563 563
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 011 1 011
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 085 120 400 16 605
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
13 330 13 330
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 671 18 671
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
3 707 3 707
02. Valvonta 59 602 0 0 0 59 602
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 438 12 438
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 762 10 762
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 879 3 879
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 308 24 308
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
8 215 8 215
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 135 786 120 0 0 135 906
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
49 502 120 49 622
25. Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus
(siirtomääräraha 2 v)
5 800 5 800
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
49 690 49 690
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
23 222 23 222
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
7 572 7 572
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 089 285 -1 300 0 -17 000 4 070 985
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
10 500 10 500
51. Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 360 500 1 360 500
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
4 600 -1 300 3 300
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
16 500 16 500
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
1 256 400 1 256 400
55. Elatustuki
(arviomääräraha)
213 500 213 500
56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
46 900 46 900
57. Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
831 638 831 638
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
348 747 -17 000 331 747
20. Työttömyysturva 2 820 200 3 400 0 -35 000 2 788 600
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
26 840 26 840
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 086 000 0 -35 000 1 051 000
51. Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
121 000 0 121 000
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 507 360 3 400 1 510 760
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
53 000 53 000
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
26 000 26 000
30. Sairausvakuutus 1 951 000 -7 500 0 0 1 943 500
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 951 000 -7 500 1 943 500
40. Eläkkeet 4 511 540 19 600 0 -18 400 4 512 740
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
60 100 60 100
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
663 100 500 663 600
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
149 000 19 600 11 100 179 700
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
12 200 12 200
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 000 15 000
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 612 140 0 -30 000 3 582 140
50. Veteraanien tukeminen 227 036 0 11 637 -7 000 231 673
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 450 1 450
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
16 140 16 140
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
104 500 -7 000 97 500
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
57 000 57 000
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
50 50
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 500 3 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
37 688 11 637 49 325
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 608 3 608
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 182 560 30 000 0 0 212 560
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 3 v)
400 0 400
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
20 000 20 000
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
94 140 94 140
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200 0 15 200
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480 480
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
30 000 30 000
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 990 0 28 990
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
13 550 13 550
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 000 3 000
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 300 6 300
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 34 478 0 0 0 34 478
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
27 990 -1 000 26 990
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
750 750
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
580 580
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 330 2 330
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
1 900 1 000 2 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
928 928
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 178 290 1 000 0 1 000 180 290
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
159 300 159 300
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 550 2 550
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
300 300
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
16 140 1 000 1 000 18 140
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 317 600 5 500 0 0 323 100
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
317 600 5 500 323 100
  Yhteensä 14 599 352 51 500 11 637 -75 150 14 587 339

  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 355 3 437 3 285    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2016 maksullisen toiminnan osuus on 1 128 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 174 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Määrärahat.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 14,6 mrd. euroa, joka on noin 1,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarvetta kasvattavat muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutukset, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle, opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin, oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot sekä palkkatuen ja starttirahan rahoituksen osittainen siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Muita määrärahalisäyksiä aiheuttavat mm. hallituksen kärkihankkeet, omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelyjen parantaminen, veteraanien kotiin vietävien palveluiden lisääminen sekä eläketuen myöntäminen yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Menosäästöjä aiheutuu puolestaan mm. lääkekorvauksien vähentämisestä, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtävistä muutoksista sekä kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistuksien poistamisesta vuosina 2017—2019.

Hallinnonalan suurimmat menoerät ovat eläkemenot (31 %), perhe- ja asumiskustannusten tasaus (28 %) sekä työttömyysturva (20 %).

Vaikutusten arviointi. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarvioesitystä koskevassa mietinnössään (VaVM 16/2015 vp) huomiota hallituksen esitysten vaikutusten arviointiin ja sen kehittämistarpeisiin.

Valiokunta on tyytyväinen, että valtioneuvoston kansliaan on sittemmin perustettu riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto. Neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista, ja sen tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Ensimmäinen arviointineuvosto on asetettu toimikaudelle 15.4.2016—14.4.2019.

Valiokunta pitää tärkeänä, että arviointineuvoston resursseista huolehditaan, jotta sillä on mahdollisuus perehtyä vaikutuksiltaan merkittäviin esityksiin ja myös osaltaan edistää vaikutusarvioinnin laadun parantumista.

Samalla on myös tärkeää parantaa päätösten yhteisvaikutusten arviointia, jotta tiedetään, millä tavalla talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa esitettävät toimenpiteet vaikuttavat eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. On myös tärkeä arvioida ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutuksia, sillä säästöpäätöksillä voi olla kauaskantoisia, jopa yli sukupolvien ulottuvia sosiaalisia vaikutuksia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.