Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
              01. Poliisitoimen toimintamenot
              02. Suojelupoliisin toimintamenot
              20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
              21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista.

PORA III v. 2014 alkanut toimeenpanovaihe viedään täysimääräisesti loppuun tehtyjen linjausten mukaisesti. Poliisin maksullisen toiminnan kehittämismahdollisuudet tarkastellaan. Poliisihallinnon sisäisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös laajempaa arviointia turvallisuusviranomaisten erilaisista organisatorisista ratkaisumalleista sekä selvitystä poliisin resursseja säästävistä sisäministeriön ja muiden ministeriöiden hallinnonalan säädösmuutosmahdollisuuksista. Tämä edellyttää poliisin ydintehtävien selkeää määrittelyä.

Suojelupoliisi siirtyy Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi poliisiyksiköksi 1.1.2016. Tavoitteena on korostaa Suojelupoliisin erityistehtävien hoitamista ja vahvistaa toiminnan strategista ja poliittista ohjausta sekä selkeyttää viraston asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.

Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti pyrkien siihen, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyisi mahdollisimman korkeana. Poliisin arvot eli oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi toteutuvat sekä toiminnassa että viestinnässä. Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista.

Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin.

Poliisin peruspalveluiden saatavuus, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laatu ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta, tulee vähän laskemaan kehyskaudella. Palvelun laatu heikkenee hieman resurssien vähetessä. Poliisin näkyvyyden vähentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen. Poliisin maksullisten julkisoikeudellisten lupapalveluiden, joiden maksut määrätään suoritteiden tuottamisen omakustannusarvon mukaan, saatavuus ja palvelun laatu on kuitenkin mahdollista turvata käytettävinä sähköisinä palveluina sekä kohtuullisina käyntiasioinnin palveluina poliisin omaa palveluverkostoa ja muiden viranomaisten yhteistoimintaa hyödyntäen.

Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa. Poliisitoiminnassa hyödynnetään täysipainoisesti Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet.

Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioivan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, samoin yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa arvioidaan uudelleen organisatorisen järjestämistavan ja muun muassa kustannusvaikutusten osalta. Toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti lähialueiden viranomaisten kanssa turvataan rikosvastuun toteutuminen tekijän kotimaassa.

Päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa jatketaan. Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen kiinnitetään huomiota ja jatketaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan sanoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan.

Ennalta estävän toiminnan strategian toimeenpanoa jatketaan, mutta resursointia ennalta estävään toimintaan hieman supistetaan.

Poliisi jatkaa rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaista työtään ja torjuntaa muun muassa tunnistamalla viharikoksia.

Poliisi jatkaa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, hallinnonalan TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: poliisi kehittää ydintehtäviinsä kuuluvien lupa-asioiden prosessit tehokkaiksi, asiakasystävällisiksi ja vaikuttaviksi hyödyntäen myös palveluntuottajien mahdollisuuksia toimia avustavissa ja teknisluonteisissa tehtävissä poliisin asiakaspalvelun tukena. Asiakasaloitteiset lupapalvelut saatetaan sähköisten lupapalveluiden piiriin ja niiden käyttöasteen kasvuun vaikutetaan suunnitelmallisesti. Sähköisten palveluiden käyttömahdollisuudet viranomaisaloitteisissa asioissa selvitetään. Poliisin lupahallinnon palvelut ovat henkilökohtaisesti saatavilla pääsääntöisesti ajanvarausta käyttämällä niin, että ylimpien laillisuusvalvojien näkemykset hyvän hallinnon toteutumisesta tulevat huomioiduksi. Poliisi huolehtii näiden tehostamistoimenpiteiden seurannaisvaikutusten hallinnasta suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Näillä kehittämistoimilla toteutetaan hyvää hallintoa sekä tuetaan asiakaspalvelun joustavaa saatavuutta. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti siten, että asiakasaloitteisen lupapalvelun kustannusvastaavuus, toimialan kehittäminen ja toimintamallit ovat varmistetut.

Poliisi tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi, kuntien turvallisuuden ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisin resurssit kohdennetaan kuitenkin enenevissä määrin poliisin ydintehtäviin.

PTR-toiminnan avulla poliisi on saavuttanut hyviä tuloksia ja viimeisimmän, vuoden 2014 alussa voimaan tulleen PTR-rakenneuudistuksen avulla toimintaa on pystytty tehostamaan entisestään, kun uudessa PTR-toiminnassa poliisilaitokset ovat tiiviissä yhteistyössä PTR-toimijoiden kanssa.

Tietoverkkojen avulla tehtävien rikosten torjuntatoimenpiteitä jatketaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Poliisi osallistuu osaltaan Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoon ja huolehtii, että poliisilla on edellytykset ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia.

Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteutuminen.

Uskottava poliisitoiminta edellyttää tehokasta puuttumista sekä poliisin tietoon tulevaan rikollisuuteen että piilorikollisuuteen.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 717 972 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sakon muuntorangaistuksen laajentamisen peruuttamisesta (sakon täytäntöönpanosta annettu laki 672/2002, muut. 671/2015). Sakon muuntorangaistusta koskeva lainsäädäntöuudistus jää toteutumatta, jonka vuoksi poliisin lisäresurssitarve säädösmuutoksien toteuttamiseksi poistuu.

Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

PORA III -linjausten mukaiset toiminnalliset tulostavoitteet on tarkistettu vastaamaan taloudellisia reunaehtoja. Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään lähes entisellä tasolla. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan taso kuitenkin laskee käytettävien resurssien pienentyessä, jolloin yleisillä paikoilla tapahtuneiden järjestyshäiriöiden, vahingontekojen ja pahoinpitelyjen määrä voi lisääntyä. Yleisvalvonta ja kansalaisten kokema turvallisuuden tunne heikkenevät. Muihin kuin kiireellisiin tehtäviin käytettävä aika vähenee. Virka-apuihin vastaaminen vaikeutuu ja hidastuu. Poliisin työturvallisuus heikkenee erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään.

Liikennekuolemien määrä on kääntynyt nousuun vuonna 2015; Valtioneuvoston tavoite liikennekuolemien puolittamisesta (tavoite 136 kpl/v. 2020 mennessä) vaarantuu. Sen sijaan henkilövahinkoon johtaneiden liikennevahinkojen määrän kehitys on myönteisempää. Liikenneturvallisuusindeksin nousu pysähtyy. Liikennevalvonnan tuottavuus sekä poliisin paljastamien rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten taso pyritään säilyttämään. Teknisin välinein tehtävän liikennevalvonnan vaikuttavuutta parannetaan, sen sijaan poliisimiehen tekemän liikennevalvonnan määrä vähenee hieman. Raskaan liikenteen valvonnan taso pidetään entisellään.

Valvonta2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv)435408412
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv744757814
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa173 982174 918175 918
Henkilötyövuodet2 4072 4542 425
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa217 627217 735217 450
Taloudellisuus (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa208222217
Palvelukyky ja laatu   
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) 2,9-2,9
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41)3,0-2,9
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41)2,9-2,8
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv612602590
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv475454
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl338 518400 000440 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl3 8444 0003 800
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl5 5005 4005 400
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl18 49720 00019 000
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv,   
pl. rajatarkastustoiminta2)192011
Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvo, vrk273090
Suoritteet   
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl1 046 888980 0001 000 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, %202017
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta)9,410,09,0

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

2) 2015 alkaen rajatarkastustoiminta kirjattu omalle koodilleen

Hälytystoiminta2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv)880828848
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa87 26188 19489 952
Henkilötyövuodet1 1901 1821 180
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa110 370110 777111 740
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa169148172
Palvelukyky ja laatu   
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min9,510,110,1
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min17,918,018,7
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä)70,972,070,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä)92,290,089,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41)3,1-3,2
Suoritteet   
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl25 23725 00025 000
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl653 140750 000650 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl1 046 888980 0001 000 000

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

Rikostorjunta

Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen heikkenevät. Tämä osaltaan heikentää omaisuusrikosten selvitysasteita. Tämä on huolestuttavaa ottaen huomioon mm. voimakas kasvutrendi ulkomaisen ns. hit and run -tyyppisen omaisuusrikollisuuden vallatessa yhä enemmän alaa Suomen rikollisuuskentässä. Poliisin mahdollisuudet aikaa ja resursseja vaativaan pitkäjänteiseen työhön piilorikollisuuden paljastamiseksi tulevat jonkin verran heikkenemään. Tämä tulee näkymään etenkin törkeän huumerikollisuuden vähentyneenä paljastamisena. Resurssien vähentyminen voi näkyä selvitysasteen heikkenemisen ja piiloon jäävän rikollisuuden lisääntymisen lisäksi myös pidentyneinä tutkinta-aikoina. On myös huomioitava, että v. 2014 alussa tulleet keskeiset esi- ja poliisitutkintaa säätelevät säädösuudistukset (poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolait) sekä niiden ohella EU:n piirissä annetun käännös- ja tulkkausdirektiivin voimaan saattaminen asettavat poliisille velvoitteita, jotka ovat omiaan jo sinällään pidentämään tutkinta-aikoja.

PTR-toiminnan rakennetta on uudistettu vuoden 2014 alussa ja toiminnasta on saatu myönteisiä kokemuksia. PTR-toiminnassa tapahtuvassa rikostorjunnassa poliisin yksiköt ovat kiinteästi mukana päivittäistoiminnassa, poliisiyksiköihin on perustettu RTA-yksiköitä.

Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia pyritään säilyttämään korkeana. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen puitteissa. Rikosten ennalta estävää toimintaa toteutetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään muun muassa hallinnollisten toimien mukaan ottamisella. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan yhteistyöllä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja ennalta ehkäisevää nettipoliisitoimintaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan ja muuhun viharikollisuuteen sekä ihmiskauppaan. Poliisi ylläpitää muiden lainvalvontaviranomaisten, hallinnollisten viranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tilannekuvaa rikollisuudesta yleisesti sekä sen tietyistä erityisalueista, mm. terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus.

Rikostorjunta reagoi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta.

Rikostorjunta2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv)757372
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa282 552284 426261 526
Henkilötyövuodet3 8853 9293 662
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa360 645360 599342 699
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa1 2421 2551 293
Palvelukyky ja laatu   
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään47,545,043,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk112113115
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään36,135,934,5
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään75,775,674,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään469453500
Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet427417330
Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl737373
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl950950950
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,9-2,9
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,6-2,6
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,8-2,8
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,7-2,6
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,6-2,6
Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)2,7-2,7
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)3,5-3,3
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet404050
Suoritteet   
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset621 248667 293640 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä290 455287 432265 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa58,25545
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa47,74535
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl1 973 1 8441 600
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl2 2012 1332 200
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl643573560
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl35 29932 84733 000
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä8641 049830

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

Lupahallinto

Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen ja tukee poliisin ennalta estävää toimintaa. Asehallinto ja turvallisuusalan valvonta toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvallisuusintressit huomioiden. Vaikutukset ulottuvat myös yksityisen turva-alan luotettavaan toimintaan. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja. Ulkomaalaislupa-asioiden toimivallan siirtoa Maahanmuuttovirastolle valmistellaan. Lisäksi saatetaan loppuun ajokorttiasioiden siirto poliisilta Liikenteen turvallisuusvirastolle v. 2016 alusta lukien. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Poliisin lupahallinnon palvelut noudattavat hyvän hallinnon periaatteita. Tietojärjestelmät, menettelyt ja rakenteet tukevat päätösten yhdenmukaisuutta sekä sujuvaa, yhdenmukaista, taloudellisesti tehokasta ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Asiakaskäyntien määrää vähennetään mm. sähköisiä palveluita kehittämällä ja tavoitteiden mukainen käyttöaste varmistamalla. Lupapalveluiden kustannusvastaavuus, kehittäminen ja kysyntää vastaava resursointi varmistetaan.

Lupahallinto2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/htv)1 6511 6931 540
Lupahallinnon tuottotavoite, 1 000 euroa64 37061 00051 725
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa   
Henkilötyövuodet843852756
Lupahallinnon kustannukset, 1 000 euroa60 63461 00051 725
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa444244
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, %106100100
Palvelukyky ja laatu  
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41)3,3-3,3
Suoritteet   
Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl1 392 1281 442 7001 164 000
— Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä)857 267936 000980 000
— Ajoluvat355 524326 000-
— Aseluvat55 43257 000 60 000
— Turva-alan luvat56 84161 00062 000
— Ulkomaalaisluvat55 04350 00050 000
— Muut luvat12 02112 70012 000

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupavalvonta2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet (sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään)206205205
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa-5 8166 6158 777
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa16 64416 80817 200
Suoritteet   
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl-72 00072 000
Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrä sovitetaan määrärahapuitteisiin. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Tuottavuus   
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv192290413
Julkaisut/tutkimuksen htv:t3,03,83,5
Taloudellisuus   
Poliisikoulutuksen kokonaiskustannukset, 1 000 euroa25 90025 20025 000
Henkilötyövuodet203199193
Perustutkinto/poliisi (AMK) - koulutuksen koulutuspäivän hinta, enintään, euroa278230200
Poliisipäällystötutkinto/poliisi (YAMK) - koulutuspäivän hinta, enintään, euroa276260260
Palvelukyky ja laatu   
Perustutkintokoulutuksesta tavoiteajassa valmistuneet, %94,797,097,0
Suoritteet   
Perustutkintokoulutukseen hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden13,46,09,0
Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä146320160
Perustutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä13315467

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)   
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa134 987134 496130 788
Henkilötyövuodet1 0431 0551 016
    
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)   
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa46 62446 30244 611
Henkilötyövuodet710701675
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa58 09658 06358 085

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat

Henkiset voimavarat

Poliisin organisaatiota, toimintaa ja prosesseja kehitetään taloudellisemmaksi ja tuottavammaksi. Organisaatiomuutoksen toimeenpano varmistetaan pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla. Poliisin henkilöstömäärä on sovitettu taloudellisiin reunaehtoihin. Poliisin palkkausjärjestelmä otetaan tarkasteluun.

Henkiset voimavarat2014
toteutuma1)
2015
arvio
2016
tavoite
    
Henkilötyövuodet2)10 0789 9669 716
Naisia, %-osuus29,429,529,5
Poliisimiehet, htv7 4267 3257 100
Naisia, %-osuus15,615,715,7
Opiskelijat, htv3)166161173
Naisia, %-osuus27,727,824,8
Muu henkilöstö, htv2 4862 4802 443
Naisia, %-osuus70,670,770,7
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla10,310,410,4
Sairauspoissaolot, pv/htv10,410,010,0
Työtyytyväisyysindeksi--3,3

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2013 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 10 219 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 144,9 htv. Vuoden 2014 arviossa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 144,9 htv. Vuoden 2014 arviossa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 150 htv. Vuoden 2015 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 100 htv (75 htv poliisit + 25 htv muita virkoja).

2) Vuoden 2014 ja 2015 htv-määrässä mukana Suojelupoliisi (n. 240 htv)

3) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot805 473812 680786 467
Bruttotulot85 41178 50068 495
Nettomenot720 062734 180717 972
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta14 293  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle25 653  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot72 51070 12060 115
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset70 00970 12060 115
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)2 501--
Kustannusvastaavuus, %104100100

Määrärahan tasokorotus vajaat 20 milj. euroa vuonna 2016 on osa sisäisen turvallisuuden resurssien lisäystä ja sillä on tarkoitettu rahoitettavan myös Vitja-tietojärjestelmän tarpeita ja maan ylimmän johdon henkilösuojauksen tehostamistarpeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
POHAn vuokramenot (siirto momentilta 26.01.01)355
Poliisin terrorismin torjunnan lisämääräraha vuodelle 2015-2 700
Poliisiopiskelijoiden ateriatuen muutos-26
Poliisiopiskelijoiden korkeakoulutuen muutos-312
PORA-hanke (siirto momentilta 28.40.01)75
Siirto momentille 26.01.01 (-1 htv)-175
Siirto momentille 26.10.02-19 006
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01)-120
Turvapaikkamenojen lisäys4 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-266
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-6 048
Palkkaliukumasäästö-2 384
Palkkausten tarkistukset4 296
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)19 953
Toimintamenojen tuottavuussäästö-3 611
Toimintamenosäästö (HO 2015)-4 112
Vuokramenojen indeksikorotus570
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-697
Tasomuutos-6 500
Yhteensä-16 208

2016 talousarvio717 972 000
2015 III lisätalousarvio1 366 000
2015 I lisätalousarvio770 000
2015 talousarvio734 180 000
2014 tilinpäätös731 422 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 729 191 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 717 972 000 euroon nähden on 11 219 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 9 000 000 euroa turvapaikanhakijamäärän voimakkaan kasvun johdosta tarvittavina lisäresursseina poliisin alkuvaiheen rekisteröintiin, tutkintaan, maastapoistamistoiminnon palkkakustannuksiin, laitehankintoihin ja muihin menoihin, 3 200 000 euroa harmaan talouden torjuntaohjelman erillisrahoituksen jatkamiseen, johon käytetään lisäksi 3 200 000 euroa momentin sisäisin siirroin ja yhteensä 1 019 000 euroa siirtona momenteilta 26.01.01, 26.20.01, 26.30.01, 26.30.02 ja 26.40.01 liittyen poliisille perustettavaan ICT-keskukseen sekä vähennyksenä 2 000 000 euroa siirtona momentille 26.20.01 sisäisen turvallisuuden määrärahan uudelleenallokointina.


2016 talousarvio729 191 000
2015 III lisätalousarvio1 366 000
2015 I lisätalousarvio770 000
2015 talousarvio734 180 000
2014 tilinpäätös731 422 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentilta on siirretty 19,006 milj. euroa suojelupoliisin toimintamenoja sen omalle uudelle toimintamenomomentille (mom. 26.10.02), joten momentin määräraha 729,191 milj. euroa on 14,02 milj. euroa enemmän kuin vastaavat toimintamenot vuonna 2015. Momentilla on otettu huomioon lisäyksenä mm. 17,953 milj. euron osuus sisäministeriön hallinnonalalle osoitetusta yhteensä 28,5 milj. euron sisäisen turvallisuuden lisämäärärahasta. Valiokunta pitää kaiken kaikkiaan erittäin tarpeellisena sisäiseen turvallisuuteen ehdotettuja määrärahalisäyksiä ja toteaa, että viranomaisilla tulee olla realistiset mahdollisuudet hoitaa niille osoitetut tehtävät.

Poliisimiesten määrän arvioidaan budjettiesitystä täydentävän esityksen myötä laskevan hieman aiempien vuosien tasosta. Määrä on kuitenkin selvästi suurempi kuin mitä lokakuussa 2015 arvioitiin. Valiokunta toteaa, että esitettyyn määrärahan korottamiseen ja samalla poliisimiesten määrään vaikuttaa oleellisesti turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Lisävoimavaroja kohdistetaan mm. poliisin suorittamaan alkuvaiheen rekisteröintiin, tutkintaan, maastapoistamistoiminnon palkkakustannuksiin ja laitehankintoihin. Kokonaiskustannusten minimoimiseksi valiokunta pitää tarpeellisena, että koko turvapaikkaprosessi on riittävästi resursoitu ja toimii tehokkaasti. Samalla on kuitenkin välttämätöntä säilyttää riittävä turvallisuuden taso myös poliisin muiden tehtävien osalta.

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että hallitus päätti jatkaa poliisin harmaan talouden torjunnan erillisrahoitusta 6,4 milj. eurolla vuonna 2016. Tehostamisrahalla on ollut huomattava merkitys poliisin suorituskykyyn. Summa on noin 20 prosenttia poliisin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista, ja sen avulla noin 80 rikostutkijaa voi jatkaa työtään. Valiokunta korostaa, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan panostaminen on valtion talouden kannalta kannattavaa. Vuosina 2012—2014 poliisi on saanut haltuun omaisuutta yhteensä 123,9 milj. euron arvosta, joka vastaa noin 95 000 euroa/henkilötyövuosi, kun yhden henkilötyövuoden kustannus on noin 65 000 euroa. Valiokunta pitääkin tarpeellisena, että rahoitusta jatketaan koko kehyskauden ajan.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa paikallispoliisitoimintaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuneiden tehtävien hoitoon.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 729 491 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu automaattisten nopeusvalvontalaitteiden uusimisesta ja lisäämisestä niin, että laitteet mahdollistavat entistä tarkemmin nopeuksien ylittämisen valvonnan.


2016 I lisätalousarvio1 700 000
2016 talousarvio729 491 000
2015 III lisätalousarvio1 366 000
2015 I lisätalousarvio770 000
2015 talousarvio734 180 000
2014 tilinpäätös731 422 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 895 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 5 000 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20 Vitja-hankkeen rahoitukseen sekä vähennyksenä 5 026 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja 69 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen ja 800 000 euroa siirtona momentille 26.40.01 turvapaikkatutkinnan keskittämisen johdosta, mihin liittyen hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 64/2016).


2016 II lisätalousarvio-895 000
2016 I lisätalousarvio1 700 000
2016 talousarvio729 491 000
2015 tilinpäätös736 316 000
2014 tilinpäätös731 422 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 895 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 10 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 26.01.50 poliisin todistajansuojeluohjelman mukaisen sopeutumisavustuksen maksamiseen.


2016 III lisätalousarvio-10 000
2016 II lisätalousarvio-895 000
2016 I lisätalousarvio1 700 000
2016 talousarvio729 491 000
2015 tilinpäätös736 316 000
2014 tilinpäätös731 422 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 10 000 euroa.

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 344 000 euroa.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta estäminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin suorituskyvyn ylläpitäminen ja parantaminen on keskeistä, jotta valtion turvallisuus saadaan varmistettua muuttuvassa toimintaympäristössä ja toimintaympäristön asettamiin haasteisiin voidaan vastata myös tulevaisuudessa.

Operatiivinen toiminta

Suomessa ei tehdä eikä valmistella terroritekoja tai terrorismiin tähtääviä hankkeita. Suomea ei käytetä terroritekojen suunnitteluun muualla tehtäväksi eikä Suomea käytetä terrorismin logistisena tai muuna tukialueena. Kansalaiset luottavat poliisin kykyyn torjua terrorismia. Ulkovaltojen Suomeen suuntaama tiedustelutoiminta kartoitetaan ja rikoslain 12 luvussa tarkoitetut rikokset estetään.

Kehitetään kyberuhkien torjuntavalmiuksia kehittämällä suorituskykyä sekä syventämällä yhteistyökumppanuuksia ja selkeyttämällä rooleja.

Joukkotuhoaseiden sekä niiden valmistamiseen tarvittavan asiantuntemuksen, materiaalin ja välineistön kansainvälisten sopimusten vastainen vienti estetään Suomesta ja Suomen kautta toimijoille, joiden tarkoituksena on hankkia tai kehittää joukkotuhoaseita. Valtion sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavien hankkeiden seuranta ei heikkene eikä tämän alan rikosten määrä lisäänny.

Turvallisuusselvitykset ja lausunnot

Suojelupoliisin antamat turvallisuusselvitykset ja lausunnot tähtäävät omalla alueellaan siihen, että turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne eivät heikkene.

Tiedonkeruu ja raportointitoiminta

Suojelupoliisiin kohdistuu entistä enemmän odotuksia ennakoivan tiedon hankkijana, tulkitsijana ja raportoijana. Suojelupoliisi sopii sisäministeriön kanssa tiedonhankintaprioriteeteista, joilla määritetään ennakkoon vuosittaiset painopisteet kansallista turvallisuutta palvelevalle tiedonhankinnalle. Tiedonhankintaprioriteetit muodostuvat keskeisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon tietotarpeista ja niiden avulla tuetaan ajantasaista tietoa sekä suojataan yhteiskunnan etuja. Tiedonkeruu ja raportointitoiminta hyödyntävät käytettävissä olevia lähteitä tehokkaasti ja tuottavat valtiojohdolle ja muille asiakkaille/toimijoille päätöksenteon kannalta merkityksellistä tietoa.

Suojelupoliisin kehittäminen

Varmistetaan Suojelupoliisin alueellinen toimintakyky siten, että kaikki tehtävät pystytään jatkossakin hoitamaan eri puolella Suomea yhtä tehokkaasti ja tuloksellisesti. Suojelupoliisi jatkaa toimenpiteitä nykyisen toiminnallisen tietojärjestelmän uusimiseksi ja laajentamiseksi. Kaikissa uusissa tietojärjestelmien käyttöönotoissa otetaan huomioon Suojelupoliisin erityistarpeet ja yhteistoimintavaatimukset muiden poliisin tietojärjestelmien kanssa. Aloitetaan Suojelupoliisin 2020 -luvulle tähtäävän toimitilahankkeen hankesuunnittelu määriteltyjen tarpeiden mukaisesti.

Henkiset voimavarat

Laaditaan pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelma sisältäen henkilöstöresurssien määrää, laatua ja kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Taloudellisuus   
Operatiivisen toiminnan toimintamenomääräraha, 1 000 euroa12 54014 56014 560
Operatiivisen toiminnan henkilötyövuodet163,1185177
Operatiivisen toiminnan kustannukset, 1 000 euroa18 51119 80018 779
Suoritteet   
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet, kpl204170170
Turvallisuusselvitykset, kpl19 20315 50015 500
Kansalaisuusasia -lausunnot, kpl1158080
Oleskelu- ja työlupahakemuksia koskevat lausunnot, kpl408350350
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot, kpl8 3009 0009 000
Tuotetut raportit, kpl129120120
Henkiset voimavarat   
Henkilötyövuodet226252234
Poliisimiehet, htv138156148
Muu henkilöstö, htv989686
Sairauspoissaolot, pv/htv5,87,57,5
Työtyytyväisyysindeksi-3,5-

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
esitys
  
Bruttomenot19 354
Bruttotulot10
Nettomenot19 344

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentilta 26.10.0119 006
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-6
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-130
Palkkaliukumasäästö35
Palkkausten tarkistukset60
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)470
Toimintamenosäästö (HO 2015)-88
Vuokramenojen indeksikorotus12
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-15
Yhteensä19 344

2016 talousarvio19 344 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 419 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys talousarvioesityksen 19 344 000 euroon nähden on 4 075 000 euroa, mistä 800 000 euroa aiheutuu Suojelupoliisin tarvitsemista lisäresursseista turvapaikanhakijamäärän kasvuun liittyen ja 3 275 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 Suojelupoliisin suorituskyvyn kehittäminen -hankkeeseen.


2016 talousarvio23 419 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 23,419 milj. euron määrärahaa. Suojelupoliisi siirtyy omaksi virastokseen vuoden 2016 alussa, joten momentti on uusi.

Suojelupoliisin toimialaan kuuluvilla sektoreilla tapahtuu erittäin nopeasti merkittäviä muutoksia. Terrorismin torjunnan toimintaympäristö vaatii selvästi aiempaa enemmän työtä ja työvoimaa. Yhä useammalla Suomessa asuvalla henkilöllä on kytköksiä terroristiverkostoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurimman uhan muodostavat kuitenkin edelleen yksinäiset toimijat.

Valiokunta toteaa, että myös jännitteet poliittisten, uskonnollisten ja etnisten ryhmien välillä heijastuvat jatkossa entistä enemmän Suomeen. Eri ryhmien väliset konfliktit voivat näyttäytyä lisääntyvänä väkivaltaisena toimintana. Lisäksi turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu ja mahdolliset lieveilmiöt sekä niiden nostattama maahanmuuttovastaisuus voivat osaltaan luoda maaperää ulkomaalaisvihamieliselle liikehdinnälle.

Valiokunta katsoo, että määrärahalisäyksestä huolimatta suojelupoliisin resurssit ovat jo ilman muuttunutta toimintaympäristöäkin melko niukat, ja korostaa, että suojelupoliisin terrorismin torjunnan ja ääriliikeseurannan valmiuksia tulee nopeasti kehittää vastaamaan paremmin Suomeen kohdistuvia uhkia. Terrorismintorjunnan kehittämiseen tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä, jotta uhkia pystytään havaitsemaan ja niihin puuttumaan ennalta ehkäisevästi. Samoin tarvittavien uhka-arvioiden saatavuudesta ja ajantasaisuudesta tulee huolehtia, kuten myös lainsäädännön ajanmukaisuudesta.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 919 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 80 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 85 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja lisäyksenä 5 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-80 000
2016 talousarvio23 919 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 80 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu suojelupoliisin yhdyshenkilötoiminnan laajennuksesta terrorismin vastaisessa työssä.


2016 III lisätalousarvio170 000
2016 II lisätalousarvio-80 000
2016 talousarvio23 919 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Maasta poistamiskuljetukset4 600 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut550 000
Noutokuljetukset250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen300 000
Valmiusryhmän käyttö300 000
Yhteensä6 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Paluukuljetusten lisäys2 200
Yhteensä2 200

2016 talousarvio6 000 000
2015 talousarvio3 800 000
2014 tilinpäätös3 618 815

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 16 000 000 euroa talousarvioesityksen 6 000 000 euroon nähden aiheutuu lähinnä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden määrän kasvusta ja lisääntyneistä paluukuljetuksista. Suomi hyödyntää myös EU:n rajaturvallisuusviranomaisen Frontexin paluukuljetuksia.


2016 talousarvio22 000 000
2015 talousarvio3 800 000
2014 tilinpäätös3 618 815

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 9 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siitä, että poliisin suorittamia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden maastapoistamisia ei ole voitu panna täytäntöön ennakoidulla tavalla johtuen suunniteltua hitaammasta turvapaikkapäätöksenteosta sekä kielteisestä päätöksestä valittaneiden määrän kasvusta ja prosessien kestosta.


2016 III lisätalousarvio-9 000 000
2016 talousarvio22 000 000
2015 tilinpäätös7 470 737
2014 tilinpäätös3 618 815

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 9 000 000 euroa.

21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2016.

Selvitysosa: Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2016 ja sen kokonaiskustannukset ovat n. 19,16 milj. euroa. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 15 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2016 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019—Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
      
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä     
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset7 000---7 000
Menot yhteensä7 000---7 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusten ajoitusmuutos4 000
Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-4 000
Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)3 000
Yhteensä3 000

2016 talousarvio7 000 000
2015 I lisätalousarvio-4 000 000
2015 talousarvio4 000 000
2014 tilinpäätös7 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 12 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 5 922 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen ja kolmas kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toiseksi ja kolmanneksi kappaleeksi.

Lisäys 5 922 000 euroa talousarvioesityksen 7 000 000 euroon nähden aiheutuu peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista ja liittyy hankintapäätöksen viivästymiseen ja sopimusmallin laskutuksen jaksotukseen. Hankkeen rahoitustarve on ennallaan.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Talousarvioesitykseen nähden on päätösosaan lisätty maininta enintään 10 henkilötyövuoden palkkauskustannusten maksamisesta. Muutos liittyy Hallinnon tietotekniikkakeskuksen lakkaamiseen ja KEJO-projektihenkilöstön siirtymiseen osaksi poliisille perustettavaa ICT-keskusta.


2016 talousarvio12 922 000
2015 I lisätalousarvio-4 000 000
2015 talousarvio4 000 000
2014 tilinpäätös7 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 12 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 5 922 000 euroa.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2016.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Selvitysosa: Tarve palkkausmenojen maksamiseen johtuu Hallinnon tietotekniikkakeskus -viraston lakkauttamisesta vuonna 2016 ja tehtävien siirtymisestä poliisin omaksi työksi.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio12 922 000
2015 tilinpäätös
2014 tilinpäätös7 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.