Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista.

PORA III v. 2014 alkanut toimeenpanovaihe viedään täysimääräisesti loppuun tehtyjen linjausten mukaisesti. Poliisin maksullisen toiminnan kehittämismahdollisuudet tarkastellaan. Poliisihallinnon sisäisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös laajempaa arviointia turvallisuusviranomaisten erilaisista organisatorisista ratkaisumalleista sekä selvitystä poliisin resursseja säästävistä sisäministeriön ja muiden ministeriöiden hallinnonalan säädösmuutosmahdollisuuksista. Tämä edellyttää poliisin ydintehtävien selkeää määrittelyä.

Suojelupoliisi siirtyy Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi poliisiyksiköksi 1.1.2016. Tavoitteena on korostaa Suojelupoliisin erityistehtävien hoitamista ja vahvistaa toiminnan strategista ja poliittista ohjausta sekä selkeyttää viraston asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.

Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti pyrkien siihen, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyisi mahdollisimman korkeana. Poliisin arvot eli oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi toteutuvat sekä toiminnassa että viestinnässä. Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista.

Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin.

Poliisin peruspalveluiden saatavuus, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laatu ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta, tulee vähän laskemaan kehyskaudella. Palvelun laatu heikkenee hieman resurssien vähetessä. Poliisin näkyvyyden vähentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen. Poliisin maksullisten julkisoikeudellisten lupapalveluiden, joiden maksut määrätään suoritteiden tuottamisen omakustannusarvon mukaan, saatavuus ja palvelun laatu on kuitenkin mahdollista turvata käytettävinä sähköisinä palveluina sekä kohtuullisina käyntiasioinnin palveluina poliisin omaa palveluverkostoa ja muiden viranomaisten yhteistoimintaa hyödyntäen.

Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa. Poliisitoiminnassa hyödynnetään täysipainoisesti Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet.

Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioivan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, samoin yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa arvioidaan uudelleen organisatorisen järjestämistavan ja muun muassa kustannusvaikutusten osalta. Toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti lähialueiden viranomaisten kanssa turvataan rikosvastuun toteutuminen tekijän kotimaassa.

Päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa jatketaan. Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen kiinnitetään huomiota ja jatketaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan sanoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan.

Ennalta estävän toiminnan strategian toimeenpanoa jatketaan, mutta resursointia ennalta estävään toimintaan hieman supistetaan.

Poliisi jatkaa rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaista työtään ja torjuntaa muun muassa tunnistamalla viharikoksia.

Poliisi jatkaa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, hallinnonalan TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: poliisi kehittää ydintehtäviinsä kuuluvien lupa-asioiden prosessit tehokkaiksi, asiakasystävällisiksi ja vaikuttaviksi hyödyntäen myös palveluntuottajien mahdollisuuksia toimia avustavissa ja teknisluonteisissa tehtävissä poliisin asiakaspalvelun tukena. Asiakasaloitteiset lupapalvelut saatetaan sähköisten lupapalveluiden piiriin ja niiden käyttöasteen kasvuun vaikutetaan suunnitelmallisesti. Sähköisten palveluiden käyttömahdollisuudet viranomaisaloitteisissa asioissa selvitetään. Poliisin lupahallinnon palvelut ovat henkilökohtaisesti saatavilla pääsääntöisesti ajanvarausta käyttämällä niin, että ylimpien laillisuusvalvojien näkemykset hyvän hallinnon toteutumisesta tulevat huomioiduksi. Poliisi huolehtii näiden tehostamistoimenpiteiden seurannaisvaikutusten hallinnasta suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Näillä kehittämistoimilla toteutetaan hyvää hallintoa sekä tuetaan asiakaspalvelun joustavaa saatavuutta. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti siten, että asiakasaloitteisen lupapalvelun kustannusvastaavuus, toimialan kehittäminen ja toimintamallit ovat varmistetut.

Poliisi tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi, kuntien turvallisuuden ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisin resurssit kohdennetaan kuitenkin enenevissä määrin poliisin ydintehtäviin.

PTR-toiminnan avulla poliisi on saavuttanut hyviä tuloksia ja viimeisimmän, vuoden 2014 alussa voimaan tulleen PTR-rakenneuudistuksen avulla toimintaa on pystytty tehostamaan entisestään, kun uudessa PTR-toiminnassa poliisilaitokset ovat tiiviissä yhteistyössä PTR-toimijoiden kanssa.

Tietoverkkojen avulla tehtävien rikosten torjuntatoimenpiteitä jatketaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Poliisi osallistuu osaltaan Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoon ja huolehtii, että poliisilla on edellytykset ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia.

Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteutuminen.

Uskottava poliisitoiminta edellyttää tehokasta puuttumista sekä poliisin tietoon tulevaan rikollisuuteen että piilorikollisuuteen.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 717 972 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sakon muuntorangaistuksen laajentamisen peruuttamisesta (sakon täytäntöönpanosta annettu laki 672/2002, muut. 671/2015). Sakon muuntorangaistusta koskeva lainsäädäntöuudistus jää toteutumatta, jonka vuoksi poliisin lisäresurssitarve säädösmuutoksien toteuttamiseksi poistuu.

Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

PORA III -linjausten mukaiset toiminnalliset tulostavoitteet on tarkistettu vastaamaan taloudellisia reunaehtoja. Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään lähes entisellä tasolla. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan taso kuitenkin laskee käytettävien resurssien pienentyessä, jolloin yleisillä paikoilla tapahtuneiden järjestyshäiriöiden, vahingontekojen ja pahoinpitelyjen määrä voi lisääntyä. Yleisvalvonta ja kansalaisten kokema turvallisuuden tunne heikkenevät. Muihin kuin kiireellisiin tehtäviin käytettävä aika vähenee. Virka-apuihin vastaaminen vaikeutuu ja hidastuu. Poliisin työturvallisuus heikkenee erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään.

Liikennekuolemien määrä on kääntynyt nousuun vuonna 2015; Valtioneuvoston tavoite liikennekuolemien puolittamisesta (tavoite 136 kpl/v. 2020 mennessä) vaarantuu. Sen sijaan henkilövahinkoon johtaneiden liikennevahinkojen määrän kehitys on myönteisempää. Liikenneturvallisuusindeksin nousu pysähtyy. Liikennevalvonnan tuottavuus sekä poliisin paljastamien rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten taso pyritään säilyttämään. Teknisin välinein tehtävän liikennevalvonnan vaikuttavuutta parannetaan, sen sijaan poliisimiehen tekemän liikennevalvonnan määrä vähenee hieman. Raskaan liikenteen valvonnan taso pidetään entisellään.

Valvonta 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) 435 408 412
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv 744 757 814
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 173 982 174 918 175 918
Henkilötyövuodet 2 407 2 454 2 425
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 217 627 217 735 217 450
Taloudellisuus (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa 208 222 217
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) 2,9 - 2,9
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) 3,0 - 2,9
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) 2,9 - 2,8
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 612 602 590
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 47 54 54
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 338 518 400 000 440 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 3 844 4 000 3 800
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 5 500 5 400 5 400
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 18 497 20 000 19 000
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv,      
pl. rajatarkastustoiminta2) 19 20 11
Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvo, vrk 27 30 90
Suoritteet      
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 046 888 980 000 1 000 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % 20 20 17
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,4 10,0 9,0

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

2) 2015 alkaen rajatarkastustoiminta kirjattu omalle koodilleen

Hälytystoiminta 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv) 880 828 848
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 87 261 88 194 89 952
Henkilötyövuodet 1 190 1 182 1 180
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 110 370 110 777 111 740
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 169 148 172
Palvelukyky ja laatu      
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,5 10,1 10,1
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 17,9 18,0 18,7
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) 70,9 72,0 70,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) 92,2 90,0 89,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) 3,1 - 3,2
Suoritteet      
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 25 237 25 000 25 000
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 653 140 750 000 650 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 1 046 888 980 000 1 000 000

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

Rikostorjunta

Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen heikkenevät. Tämä osaltaan heikentää omaisuusrikosten selvitysasteita. Tämä on huolestuttavaa ottaen huomioon mm. voimakas kasvutrendi ulkomaisen ns. hit and run -tyyppisen omaisuusrikollisuuden vallatessa yhä enemmän alaa Suomen rikollisuuskentässä. Poliisin mahdollisuudet aikaa ja resursseja vaativaan pitkäjänteiseen työhön piilorikollisuuden paljastamiseksi tulevat jonkin verran heikkenemään. Tämä tulee näkymään etenkin törkeän huumerikollisuuden vähentyneenä paljastamisena. Resurssien vähentyminen voi näkyä selvitysasteen heikkenemisen ja piiloon jäävän rikollisuuden lisääntymisen lisäksi myös pidentyneinä tutkinta-aikoina. On myös huomioitava, että v. 2014 alussa tulleet keskeiset esi- ja poliisitutkintaa säätelevät säädösuudistukset (poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolait) sekä niiden ohella EU:n piirissä annetun käännös- ja tulkkausdirektiivin voimaan saattaminen asettavat poliisille velvoitteita, jotka ovat omiaan jo sinällään pidentämään tutkinta-aikoja.

PTR-toiminnan rakennetta on uudistettu vuoden 2014 alussa ja toiminnasta on saatu myönteisiä kokemuksia. PTR-toiminnassa tapahtuvassa rikostorjunnassa poliisin yksiköt ovat kiinteästi mukana päivittäistoiminnassa, poliisiyksiköihin on perustettu RTA-yksiköitä.

Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia pyritään säilyttämään korkeana. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen puitteissa. Rikosten ennalta estävää toimintaa toteutetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään muun muassa hallinnollisten toimien mukaan ottamisella. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan yhteistyöllä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja ennalta ehkäisevää nettipoliisitoimintaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan ja muuhun viharikollisuuteen sekä ihmiskauppaan. Poliisi ylläpitää muiden lainvalvontaviranomaisten, hallinnollisten viranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tilannekuvaa rikollisuudesta yleisesti sekä sen tietyistä erityisalueista, mm. terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus.

Rikostorjunta reagoi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta.

Rikostorjunta 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 75 73 72
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 282 552 284 426 261 526
Henkilötyövuodet 3 885 3 929 3 662
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 360 645 360 599 342 699
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 242 1 255 1 293
Palvelukyky ja laatu      
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 47,5 45,0 43,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 112 113 115
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 36,1 35,9 34,5
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 75,7 75,6 74,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 469 453 500
Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet 427 417 330
Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl 73 73 73
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl 950 950 950
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,9 - 2,9
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,6 - 2,6
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,8 - 2,8
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,7 - 2,6
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,6 - 2,6
Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,7 - 2,7
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 3,5 - 3,3
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 40 40 50
Suoritteet      
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 621 248 667 293 640 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 290 455 287 432 265 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 58,2 55 45
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 47,7 45 35
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 973 1 844 1 600
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 201 2 133 2 200
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 643 573 560
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 35 299 32 847 33 000
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 864 1 049 830

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

Lupahallinto

Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen ja tukee poliisin ennalta estävää toimintaa. Asehallinto ja turvallisuusalan valvonta toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvallisuusintressit huomioiden. Vaikutukset ulottuvat myös yksityisen turva-alan luotettavaan toimintaan. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja. Ulkomaalaislupa-asioiden toimivallan siirtoa Maahanmuuttovirastolle valmistellaan. Lisäksi saatetaan loppuun ajokorttiasioiden siirto poliisilta Liikenteen turvallisuusvirastolle v. 2016 alusta lukien. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Poliisin lupahallinnon palvelut noudattavat hyvän hallinnon periaatteita. Tietojärjestelmät, menettelyt ja rakenteet tukevat päätösten yhdenmukaisuutta sekä sujuvaa, yhdenmukaista, taloudellisesti tehokasta ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Asiakaskäyntien määrää vähennetään mm. sähköisiä palveluita kehittämällä ja tavoitteiden mukainen käyttöaste varmistamalla. Lupapalveluiden kustannusvastaavuus, kehittäminen ja kysyntää vastaava resursointi varmistetaan.

Lupahallinto 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/htv) 1 651 1 693 1 540
Lupahallinnon tuottotavoite, 1 000 euroa 64 370 61 000 51 725
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa      
Henkilötyövuodet 843 852 756
Lupahallinnon kustannukset, 1 000 euroa 60 634 61 000 51 725
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa 44 42 44
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 106 100 100
Palvelukyky ja laatu    
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) 3,3 - 3,3
Suoritteet      
Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 1 392 128 1 442 700 1 164 000
— Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä) 857 267 936 000 980 000
— Ajoluvat 355 524 326 000 -
— Aseluvat 55 432 57 000 60 000
— Turva-alan luvat 56 841 61 000 62 000
— Ulkomaalaisluvat 55 043 50 000 50 000
— Muut luvat 12 021 12 700 12 000

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupavalvonta 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet (sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään) 206 205 205
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa -5 816 6 615 8 777
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa 16 644 16 808 17 200
Suoritteet      
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl - 72 000 72 000
Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrä sovitetaan määrärahapuitteisiin. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuottavuus      
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 192 290 413
Julkaisut/tutkimuksen htv:t 3,0 3,8 3,5
Taloudellisuus      
Poliisikoulutuksen kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 25 900 25 200 25 000
Henkilötyövuodet 203 199 193
Perustutkinto/poliisi (AMK) - koulutuksen koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 278 230 200
Poliisipäällystötutkinto/poliisi (YAMK) - koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 276 260 260
Palvelukyky ja laatu      
Perustutkintokoulutuksesta tavoiteajassa valmistuneet, % 94,7 97,0 97,0
Suoritteet      
Perustutkintokoulutukseen hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden 13,4 6,0 9,0
Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 146 320 160
Perustutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 133 154 67

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)      
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 134 987 134 496 130 788
Henkilötyövuodet 1 043 1 055 1 016
       
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)      
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 46 624 46 302 44 611
Henkilötyövuodet 710 701 675
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 58 096 58 063 58 085

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat

Henkiset voimavarat

Poliisin organisaatiota, toimintaa ja prosesseja kehitetään taloudellisemmaksi ja tuottavammaksi. Organisaatiomuutoksen toimeenpano varmistetaan pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla. Poliisin henkilöstömäärä on sovitettu taloudellisiin reunaehtoihin. Poliisin palkkausjärjestelmä otetaan tarkasteluun.

Henkiset voimavarat 2014
toteutuma1)
2015
arvio
2016
tavoite
       
Henkilötyövuodet2) 10 078 9 966 9 716
Naisia, %-osuus 29,4 29,5 29,5
Poliisimiehet, htv 7 426 7 325 7 100
Naisia, %-osuus 15,6 15,7 15,7
Opiskelijat, htv3) 166 161 173
Naisia, %-osuus 27,7 27,8 24,8
Muu henkilöstö, htv 2 486 2 480 2 443
Naisia, %-osuus 70,6 70,7 70,7
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 10,3 10,4 10,4
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,4 10,0 10,0
Työtyytyväisyysindeksi - - 3,3

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2013 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 10 219 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 144,9 htv. Vuoden 2014 arviossa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 144,9 htv. Vuoden 2014 arviossa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 150 htv. Vuoden 2015 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 100 htv (75 htv poliisit + 25 htv muita virkoja).

2) Vuoden 2014 ja 2015 htv-määrässä mukana Suojelupoliisi (n. 240 htv)

3) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 805 473 812 680 786 467
Bruttotulot 85 411 78 500 68 495
Nettomenot 720 062 734 180 717 972
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 293    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 25 653    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 72 510 70 120 60 115
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 70 009 70 120 60 115
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 501 - -
Kustannusvastaavuus, % 104 100 100

Määrärahan tasokorotus vajaat 20 milj. euroa vuonna 2016 on osa sisäisen turvallisuuden resurssien lisäystä ja sillä on tarkoitettu rahoitettavan myös Vitja-tietojärjestelmän tarpeita ja maan ylimmän johdon henkilösuojauksen tehostamistarpeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
POHAn vuokramenot (siirto momentilta 26.01.01) 355
Poliisin terrorismin torjunnan lisämääräraha vuodelle 2015 -2 700
Poliisiopiskelijoiden ateriatuen muutos -26
Poliisiopiskelijoiden korkeakoulutuen muutos -312
PORA-hanke (siirto momentilta 28.40.01) 75
Siirto momentille 26.01.01 (-1 htv) -175
Siirto momentille 26.10.02 -19 006
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01) -120
Turvapaikkamenojen lisäys 4 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -266
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -6 048
Palkkaliukumasäästö -2 384
Palkkausten tarkistukset 4 296
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) 19 953
Toimintamenojen tuottavuussäästö -3 611
Toimintamenosäästö (HO 2015) -4 112
Vuokramenojen indeksikorotus 570
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -697
Tasomuutos -6 500
Yhteensä -16 208

2016 talousarvio 717 972 000
2015 III lisätalousarvio 1 366 000
2015 I lisätalousarvio 770 000
2015 talousarvio 734 180 000
2014 tilinpäätös 731 422 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 729 191 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 717 972 000 euroon nähden on 11 219 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 9 000 000 euroa turvapaikanhakijamäärän voimakkaan kasvun johdosta tarvittavina lisäresursseina poliisin alkuvaiheen rekisteröintiin, tutkintaan, maastapoistamistoiminnon palkkakustannuksiin, laitehankintoihin ja muihin menoihin, 3 200 000 euroa harmaan talouden torjuntaohjelman erillisrahoituksen jatkamiseen, johon käytetään lisäksi 3 200 000 euroa momentin sisäisin siirroin ja yhteensä 1 019 000 euroa siirtona momenteilta 26.01.01, 26.20.01, 26.30.01, 26.30.02 ja 26.40.01 liittyen poliisille perustettavaan ICT-keskukseen sekä vähennyksenä 2 000 000 euroa siirtona momentille 26.20.01 sisäisen turvallisuuden määrärahan uudelleenallokointina.


2016 talousarvio 729 191 000
2015 III lisätalousarvio 1 366 000
2015 I lisätalousarvio 770 000
2015 talousarvio 734 180 000
2014 tilinpäätös 731 422 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentilta on siirretty 19,006 milj. euroa suojelupoliisin toimintamenoja sen omalle uudelle toimintamenomomentille (mom. 26.10.02), joten momentin määräraha 729,191 milj. euroa on 14,02 milj. euroa enemmän kuin vastaavat toimintamenot vuonna 2015. Momentilla on otettu huomioon lisäyksenä mm. 17,953 milj. euron osuus sisäministeriön hallinnonalalle osoitetusta yhteensä 28,5 milj. euron sisäisen turvallisuuden lisämäärärahasta. Valiokunta pitää kaiken kaikkiaan erittäin tarpeellisena sisäiseen turvallisuuteen ehdotettuja määrärahalisäyksiä ja toteaa, että viranomaisilla tulee olla realistiset mahdollisuudet hoitaa niille osoitetut tehtävät.

Poliisimiesten määrän arvioidaan budjettiesitystä täydentävän esityksen myötä laskevan hieman aiempien vuosien tasosta. Määrä on kuitenkin selvästi suurempi kuin mitä lokakuussa 2015 arvioitiin. Valiokunta toteaa, että esitettyyn määrärahan korottamiseen ja samalla poliisimiesten määrään vaikuttaa oleellisesti turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Lisävoimavaroja kohdistetaan mm. poliisin suorittamaan alkuvaiheen rekisteröintiin, tutkintaan, maastapoistamistoiminnon palkkakustannuksiin ja laitehankintoihin. Kokonaiskustannusten minimoimiseksi valiokunta pitää tarpeellisena, että koko turvapaikkaprosessi on riittävästi resursoitu ja toimii tehokkaasti. Samalla on kuitenkin välttämätöntä säilyttää riittävä turvallisuuden taso myös poliisin muiden tehtävien osalta.

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että hallitus päätti jatkaa poliisin harmaan talouden torjunnan erillisrahoitusta 6,4 milj. eurolla vuonna 2016. Tehostamisrahalla on ollut huomattava merkitys poliisin suorituskykyyn. Summa on noin 20 prosenttia poliisin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista, ja sen avulla noin 80 rikostutkijaa voi jatkaa työtään. Valiokunta korostaa, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan panostaminen on valtion talouden kannalta kannattavaa. Vuosina 2012—2014 poliisi on saanut haltuun omaisuutta yhteensä 123,9 milj. euron arvosta, joka vastaa noin 95 000 euroa/henkilötyövuosi, kun yhden henkilötyövuoden kustannus on noin 65 000 euroa. Valiokunta pitääkin tarpeellisena, että rahoitusta jatketaan koko kehyskauden ajan.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa paikallispoliisitoimintaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuneiden tehtävien hoitoon.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 729 491 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu automaattisten nopeusvalvontalaitteiden uusimisesta ja lisäämisestä niin, että laitteet mahdollistavat entistä tarkemmin nopeuksien ylittämisen valvonnan.


2016 I lisätalousarvio 1 700 000
2016 talousarvio 729 491 000
2015 III lisätalousarvio 1 366 000
2015 I lisätalousarvio 770 000
2015 talousarvio 734 180 000
2014 tilinpäätös 731 422 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 895 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 5 000 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20 Vitja-hankkeen rahoitukseen sekä vähennyksenä 5 026 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja 69 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen ja 800 000 euroa siirtona momentille 26.40.01 turvapaikkatutkinnan keskittämisen johdosta, mihin liittyen hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 64/2016).


2016 II lisätalousarvio -895 000
2016 I lisätalousarvio 1 700 000
2016 talousarvio 729 491 000
2015 tilinpäätös 736 316 000
2014 tilinpäätös 731 422 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 895 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 10 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 26.01.50 poliisin todistajansuojeluohjelman mukaisen sopeutumisavustuksen maksamiseen.


2016 III lisätalousarvio -10 000
2016 II lisätalousarvio -895 000
2016 I lisätalousarvio 1 700 000
2016 talousarvio 729 491 000
2015 tilinpäätös 736 316 000
2014 tilinpäätös 731 422 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 10 000 euroa.

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 344 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta estäminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin suorituskyvyn ylläpitäminen ja parantaminen on keskeistä, jotta valtion turvallisuus saadaan varmistettua muuttuvassa toimintaympäristössä ja toimintaympäristön asettamiin haasteisiin voidaan vastata myös tulevaisuudessa.

Operatiivinen toiminta

Suomessa ei tehdä eikä valmistella terroritekoja tai terrorismiin tähtääviä hankkeita. Suomea ei käytetä terroritekojen suunnitteluun muualla tehtäväksi eikä Suomea käytetä terrorismin logistisena tai muuna tukialueena. Kansalaiset luottavat poliisin kykyyn torjua terrorismia. Ulkovaltojen Suomeen suuntaama tiedustelutoiminta kartoitetaan ja rikoslain 12 luvussa tarkoitetut rikokset estetään.

Kehitetään kyberuhkien torjuntavalmiuksia kehittämällä suorituskykyä sekä syventämällä yhteistyökumppanuuksia ja selkeyttämällä rooleja.

Joukkotuhoaseiden sekä niiden valmistamiseen tarvittavan asiantuntemuksen, materiaalin ja välineistön kansainvälisten sopimusten vastainen vienti estetään Suomesta ja Suomen kautta toimijoille, joiden tarkoituksena on hankkia tai kehittää joukkotuhoaseita. Valtion sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavien hankkeiden seuranta ei heikkene eikä tämän alan rikosten määrä lisäänny.

Turvallisuusselvitykset ja lausunnot

Suojelupoliisin antamat turvallisuusselvitykset ja lausunnot tähtäävät omalla alueellaan siihen, että turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne eivät heikkene.

Tiedonkeruu ja raportointitoiminta

Suojelupoliisiin kohdistuu entistä enemmän odotuksia ennakoivan tiedon hankkijana, tulkitsijana ja raportoijana. Suojelupoliisi sopii sisäministeriön kanssa tiedonhankintaprioriteeteista, joilla määritetään ennakkoon vuosittaiset painopisteet kansallista turvallisuutta palvelevalle tiedonhankinnalle. Tiedonhankintaprioriteetit muodostuvat keskeisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon tietotarpeista ja niiden avulla tuetaan ajantasaista tietoa sekä suojataan yhteiskunnan etuja. Tiedonkeruu ja raportointitoiminta hyödyntävät käytettävissä olevia lähteitä tehokkaasti ja tuottavat valtiojohdolle ja muille asiakkaille/toimijoille päätöksenteon kannalta merkityksellistä tietoa.

Suojelupoliisin kehittäminen

Varmistetaan Suojelupoliisin alueellinen toimintakyky siten, että kaikki tehtävät pystytään jatkossakin hoitamaan eri puolella Suomea yhtä tehokkaasti ja tuloksellisesti. Suojelupoliisi jatkaa toimenpiteitä nykyisen toiminnallisen tietojärjestelmän uusimiseksi ja laajentamiseksi. Kaikissa uusissa tietojärjestelmien käyttöönotoissa otetaan huomioon Suojelupoliisin erityistarpeet ja yhteistoimintavaatimukset muiden poliisin tietojärjestelmien kanssa. Aloitetaan Suojelupoliisin 2020 -luvulle tähtäävän toimitilahankkeen hankesuunnittelu määriteltyjen tarpeiden mukaisesti.

Henkiset voimavarat

Laaditaan pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelma sisältäen henkilöstöresurssien määrää, laatua ja kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Taloudellisuus      
Operatiivisen toiminnan toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 12 540 14 560 14 560
Operatiivisen toiminnan henkilötyövuodet 163,1 185 177
Operatiivisen toiminnan kustannukset, 1 000 euroa 18 511 19 800 18 779
Suoritteet      
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet, kpl 204 170 170
Turvallisuusselvitykset, kpl 19 203 15 500 15 500
Kansalaisuusasia -lausunnot, kpl 115 80 80
Oleskelu- ja työlupahakemuksia koskevat lausunnot, kpl 408 350 350
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot, kpl 8 300 9 000 9 000
Tuotetut raportit, kpl 129 120 120
Henkiset voimavarat      
Henkilötyövuodet 226 252 234
Poliisimiehet, htv 138 156 148
Muu henkilöstö, htv 98 96 86
Sairauspoissaolot, pv/htv 5,8 7,5 7,5
Työtyytyväisyysindeksi - 3,5 -

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
esitys
   
Bruttomenot 19 354
Bruttotulot 10
Nettomenot 19 344

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 26.10.01 19 006
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -6
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -130
Palkkaliukumasäästö 35
Palkkausten tarkistukset 60
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) 470
Toimintamenosäästö (HO 2015) -88
Vuokramenojen indeksikorotus 12
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -15
Yhteensä 19 344

2016 talousarvio 19 344 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 419 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys talousarvioesityksen 19 344 000 euroon nähden on 4 075 000 euroa, mistä 800 000 euroa aiheutuu Suojelupoliisin tarvitsemista lisäresursseista turvapaikanhakijamäärän kasvuun liittyen ja 3 275 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 Suojelupoliisin suorituskyvyn kehittäminen -hankkeeseen.


2016 talousarvio 23 419 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 23,419 milj. euron määrärahaa. Suojelupoliisi siirtyy omaksi virastokseen vuoden 2016 alussa, joten momentti on uusi.

Suojelupoliisin toimialaan kuuluvilla sektoreilla tapahtuu erittäin nopeasti merkittäviä muutoksia. Terrorismin torjunnan toimintaympäristö vaatii selvästi aiempaa enemmän työtä ja työvoimaa. Yhä useammalla Suomessa asuvalla henkilöllä on kytköksiä terroristiverkostoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurimman uhan muodostavat kuitenkin edelleen yksinäiset toimijat.

Valiokunta toteaa, että myös jännitteet poliittisten, uskonnollisten ja etnisten ryhmien välillä heijastuvat jatkossa entistä enemmän Suomeen. Eri ryhmien väliset konfliktit voivat näyttäytyä lisääntyvänä väkivaltaisena toimintana. Lisäksi turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu ja mahdolliset lieveilmiöt sekä niiden nostattama maahanmuuttovastaisuus voivat osaltaan luoda maaperää ulkomaalaisvihamieliselle liikehdinnälle.

Valiokunta katsoo, että määrärahalisäyksestä huolimatta suojelupoliisin resurssit ovat jo ilman muuttunutta toimintaympäristöäkin melko niukat, ja korostaa, että suojelupoliisin terrorismin torjunnan ja ääriliikeseurannan valmiuksia tulee nopeasti kehittää vastaamaan paremmin Suomeen kohdistuvia uhkia. Terrorismintorjunnan kehittämiseen tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä, jotta uhkia pystytään havaitsemaan ja niihin puuttumaan ennalta ehkäisevästi. Samoin tarvittavien uhka-arvioiden saatavuudesta ja ajantasaisuudesta tulee huolehtia, kuten myös lainsäädännön ajanmukaisuudesta.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 919 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 80 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 85 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja lisäyksenä 5 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio -80 000
2016 talousarvio 23 919 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 80 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu suojelupoliisin yhdyshenkilötoiminnan laajennuksesta terrorismin vastaisessa työssä.


2016 III lisätalousarvio 170 000
2016 II lisätalousarvio -80 000
2016 talousarvio 23 919 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Maasta poistamiskuljetukset 4 600 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 550 000
Noutokuljetukset 250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen 300 000
Valmiusryhmän käyttö 300 000
Yhteensä 6 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Paluukuljetusten lisäys 2 200
Yhteensä 2 200

2016 talousarvio 6 000 000
2015 talousarvio 3 800 000
2014 tilinpäätös 3 618 815

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 16 000 000 euroa talousarvioesityksen 6 000 000 euroon nähden aiheutuu lähinnä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden määrän kasvusta ja lisääntyneistä paluukuljetuksista. Suomi hyödyntää myös EU:n rajaturvallisuusviranomaisen Frontexin paluukuljetuksia.


2016 talousarvio 22 000 000
2015 talousarvio 3 800 000
2014 tilinpäätös 3 618 815

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 9 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu siitä, että poliisin suorittamia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden maastapoistamisia ei ole voitu panna täytäntöön ennakoidulla tavalla johtuen suunniteltua hitaammasta turvapaikkapäätöksenteosta sekä kielteisestä päätöksestä valittaneiden määrän kasvusta ja prosessien kestosta.


2016 III lisätalousarvio -9 000 000
2016 talousarvio 22 000 000
2015 tilinpäätös 7 470 737
2014 tilinpäätös 3 618 815

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 9 000 000 euroa.

21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2016.

Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2016 ja sen kokonaiskustannukset ovat n. 19,16 milj. euroa. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 15 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2016 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019— Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
           
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä          
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 7 000 - - - 7 000
Menot yhteensä 7 000 - - - 7 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusten ajoitusmuutos 4 000
Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -4 000
Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 3 000
Yhteensä 3 000

2016 talousarvio 7 000 000
2015 I lisätalousarvio -4 000 000
2015 talousarvio 4 000 000
2014 tilinpäätös 7 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 12 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 5 922 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen ja kolmas kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toiseksi ja kolmanneksi kappaleeksi.

Lisäys 5 922 000 euroa talousarvioesityksen 7 000 000 euroon nähden aiheutuu peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista ja liittyy hankintapäätöksen viivästymiseen ja sopimusmallin laskutuksen jaksotukseen. Hankkeen rahoitustarve on ennallaan.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Talousarvioesitykseen nähden on päätösosaan lisätty maininta enintään 10 henkilötyövuoden palkkauskustannusten maksamisesta. Muutos liittyy Hallinnon tietotekniikkakeskuksen lakkaamiseen ja KEJO-projektihenkilöstön siirtymiseen osaksi poliisille perustettavaa ICT-keskusta.


2016 talousarvio 12 922 000
2015 I lisätalousarvio -4 000 000
2015 talousarvio 4 000 000
2014 tilinpäätös 7 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 12 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 5 922 000 euroa.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2016.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Selvitysosa:Tarve palkkausmenojen maksamiseen johtuu Hallinnon tietotekniikkakeskus -viraston lakkauttamisesta vuonna 2016 ja tehtävien siirtymisestä poliisin omaksi työksi.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio 12 922 000
2015 tilinpäätös
2014 tilinpäätös 7 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.