Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
         01. Ministeriö ja hallinto
         10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
              01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
              02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
              03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
              04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
              50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
         20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
         30. Syyttäjät
         40. Rangaistusten täytäntöönpano
         50. Vaalimenot
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä kehitettävä käyttäen hyväksi tietotekniikan tarjoama mahdollisuus. Vuonna 2016 tavoitteena on valmistella muutosjohtamista siten, että uudet työmenetelmät voidaan ottaa joustavasti ja tehokkaasti käyttöön uusien asiankäsittelyjärjestelmien valmistuessa.

Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleita velkomusasioita on saapunut muutaman vuoden takaiseen nähden selkeästi enemmän. Pikaluottojen ja muiden pienten ja lyhytaikaisten luottojen antamiseen liittyvää lainsäädäntöä on tiukennettu. Erityisesti näihin luottoihin säädetty korkokatto vaikuttaa vähentäneen pikavippien antamiseen liittyvää yritystoimintaa, mikä puolestaan on vähentänyt käräjäoikeudessa vireille tulleiden suppeiden riita-asioiden lukumäärää. Asiamäärän arvioidaan kuitenkin v. 2016 olevan edelleen korkea muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Asiamäärään vaikuttaa edelleen huonona jatkuva taloustilanne.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään puhtaasti kansallisessa lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että voimavarat on kohdennettu oikein tuomioistuimille ja niitä käytetään tehokkaasti. Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät samantyyppissä asioissa poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta ja että oikeudenkäynnin kokonaiskesto on kohtuullinen. Kokonaiskäsittelyajasta tulee ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä.

Tuomiopiirijakojen tarkoituksenmukaisuutta on tarkasteltava jatkossa, jotta voidaan luoda paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssit voi helpommin kohdentaa tarkoituksenmukaisesti suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa. Käräjäoikeudet ottavat toiminnan suunnittelussa huomioon työryhmän esitykseen perustuvan mahdollisen verkoston uudistamisen.

Tavoitteena on myös kehittää tuomioistuinten tehtäväkenttää siten, että ne voivat keskittyä erityisesti tuomitsemistoimintaan oikeusturvan kannalta keskeisissä asioissa. Tavoitteena on valmistella riidattomien asioiden käsittelyn keskittämistä.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hovioikeuksien käytössä olevan jatkokäsittelylupamenettelyn käyttöalaa laajennetaan 1.10.2015 lukien siten, että yhä useampi asia kuuluu jatkokäsittelylupasäännösten soveltamispiiriin. Menettelyn tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että voimavaroja kohdennetaan enemmän asioihin, joissa on selkeä oikeussuojatarve. Tavoitteena on kehittää hovioikeuksien toimintatapoja siten, että uudistuksen tavoitteet toteutuvat ja siitä saatavat hyödyt voidaan saavuttaa.

Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, joka tukee tehokkaita työmenetelmiä ja mahdollistaa tuottavuuden parantamisen.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20—30 milj. päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Pitkät oikeusprosessit saattavat vaikuttaa heikentävästi kilpailukykyyn erilaisten investointipäätösten viivästyessä.

Aloitetaan hallintotuomioistuinten uuden toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (HAIPA) toteutus.

Tietoja henkilöstöstä

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Yleiset tuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv2 4792 4802 430
Keski-ikä46,646,046,0
Naisten osuus, %69,769,069,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,38,08,0
    
Hallintotuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv671680720
Keski-ikä47,847,047,0
Naisten osuus, %71,070,070,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv8,58,08,0

Oikeusavun tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudellisen ongelman ratkaisuun mahdollisimman aikaisin, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Oikeusapua tarjotaan siten, että se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 prosentissa asioista.

Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeudenkäyntiasioissa julkista oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet.

Vuonna 2015 valmistuu oikeusavun kokonaissuunnitelma oikeudellisen neuvonnan ja sähköisen asioinnin, vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien sekä julkisen oikeusavun kehittämisestä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa palveluja tuotetaan nykyistä asiakaslähtöisemmin, monipuolisemmin eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen, sekä palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa.

Oikeusaputoimistojen organisaatiorakenne uudistetaan. Oikeusavun sähköistä asiointipalvelua, kuten etäpalvelua ja sähköistä ajanvarausta kehitetään ja kansalaisia ohjataan käyttämään monipuolisesti eri palvelumuotoja. Arvioidaan ja kehitetään oikeusavun asianajoprosessia parhaiden käytäntöjen mukaiseksi.

Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika on lyhentynyt yhdellä päivällä ja on noin 13 päivää. Oikeusaputoimistojen ajanvarausjärjestelmän käytäntöjä kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että ajanvaraus on nykyistä joustavampaa ja nopeampaa sekä jonotusaika lyhyempi.

Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. Annetaan hallituksen esitys EU:n kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin (2013/11/EU) täytäntöönpanemiseksi. Direktiivin voimaan saattamisen johdosta kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiointia ja menettelytapoja kehitetään.

Tietoja henkilöstöstä

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta   
Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv954950962
Keski-ikä48,649,049,0
Naisten osuus, %82,183,083,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv9,810,010,0
    
Kuluttajariitalautakunta   
Henkilöstömäärä, htv323232
Keski-ikä45,145,145,1
Naisten osuus, %56,857,057,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv1515,015,0

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Tuomioistuinlaitoksen rahoitustilanne on ollut jo pitkään varsin kireä. Resurssien supistuminen on ollut erityisen ongelmallista siitä syystä, että rahoitus on vähentynyt selvästi nopeammin kuin toimintaa ohjaavan lainsäädännön uudistaminen. Resurssien niukkuudesta johtuen etenkin pääkaupunkiseudun tuomioistuimet ovat ruuhkautuneet, ja niihin on toistuvasti perustettu määräaikaisia virkoja tilapäisen budjettirahoituksen turvin. Myös eduskunta on osoittanut viime vaalikaudella ylimääräisiä resursseja helpottamaan pahiten ruuhkautuneiden tuomioistuinten tilannetta. Tilapäiset virat ovat sinänsä olleet välttämättömiä, mutta toisaalta ne ovat ongelmallisia tuomioistuinten toiminnan ja riippumattomuuden kannalta.

Valiokunta korostaa tuomioistuinten perusrahoituksen merkitystä ja sen saattamista tehtäviin nähden sellaiselle tasolle, että tuomioistuimet voivat huolehtia asianmukaisesti perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden asettamista tehtävistä. Rahoituksen ja tehtävien tulee olla myös sellaisella tasolla, ettei perustehtävien hoitamiseen tarvita vuodesta toiseen tilapäistä henkilöstöä.

Valiokunta korostaa erityisesti alempien oikeusasteiden osaamista ja resursointia, sillä niiden työn laatu heijastuu suoraan oikeusturvaan ja muutoksenhakutuomioistuinten työmäärään. Panostukset alempiin oikeusasteisiin nopeuttavat asioiden kokonaiskäsittelyaikaa ja tuovat valiokunnan käsityksen mukaan säästöjä muutoksenhakutuomioistuimissa.

Valiokunta pitää hyvänä, että tuomioistuinten menoja pyritään vähentämään laajentamalla jatkokäsittelylupamenettelyä. Lokakuun 1. päivänä 2015 voimaan tullut uudistus (LaVM 24/2014 vp — HE 246/2014 vp) merkitsee sitä, että aiempaa suurempi osuus hovioikeuteen tulevista asioista edellyttää nyt muutoksenhakulupaa. Tämän on arvioitu vähentävän työmäärää muutoksenhaussa siten, että siitä kertyisi vuositasolla 2 milj. euron säästöt, mikä on otettu vähennyksenä huomioon jo ensi vuoden talousarvioesityksessä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin todettu, ettei tämän suuruisia säästöjä voida käytännössä saavuttaa vielä vuonna 2016, vaan säästöjen arvioidaan jäävän ensi vuonna noin 0,7 milj. euron suuruisiksi. Myös hallinto-oikeuksia koskevan oikaisuvaatimusmenettelyn laajentumisesta arvioidut säästövaikutukset on valiokunnan saaman selvityksen mukaan arvioitu liian suuriksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistusten toteutumista ja tuomioistuinten määrärahatarvetta seurataan ja että resursseja arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Niukkenevien resurssien aikana on myös tärkeää, että uudistusten taloudelliset vaikutukset arvioidaan niin, että säästövaikutukset ovat käytännössä saavutettavissa.

Viime vaalikaudella talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta oli yksi hallituksen painopiste ja siihen osoitettiin vuosittain lisämäärärahaa. Myös ensi vuonna harmaan talouden torjuntaan osoitetaan lisäresursseja, mutta ne kohdistuvat vain poliisille ja syyttäjälaitokselle, kun taas tuomioistuinlaitoksen ja ulosottolaitoksen osalta talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan osoitettu lisärahoitus (yht. 2,9 milj. euroa) päättyy.

Valiokunta pitää tilannetta valitettavana, sillä lisäresurssien suuntaaminen vain käsittelyketjun alkupäähän johtaa helposti asioiden ruuhkautumiseen tuomioistuimissa ja ulosotossa, jolloin käsittelyketjun alkupäässä saavutetut hyödyt saatetaan menettää.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että täydentävässä talousarvioesityksessä Helsingin hallinto-oikeudelle ja Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on osoitettu lisäresursseja (7,7 milj. euroa) turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyä varten. Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssien riittävyyttä seurataan ja että samalla etsitään keinoja prosessia nopeuttavien ja sujuvoittavien toimintatapojen kehittämiseen.

Valiokunta pitää myös perusteltuna, että käräjäoikeusverkostoa uudistetaan, jotta oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan varmistaa myös pitkällä aikavälillä. Tällöin on tarkoituksenmukaista muodostaa käräjäoikeuksista aiempaa suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia, millä voidaan hillitä kustannusten nousua ja parantaa työmäärän ja resurssien nykyistä tasaisempaa jakautumista.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 017 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen sekä lainsäädännön epäajantasaisuus vaikuttavat jatkuvasti lainkäytössä esiin tulevien kysymysten sisältöön ja prejudikaattitarpeisiin.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan v. 2016 saapuvan 2 550 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2016 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 70 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl2 6172 3502 350
— myönnetyt valitusluvat122130130
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa136130130
— julkaistut ratkaisut103105105
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)   
— kaikki asiat6,07,07,5
— valituslupa-asiat4,86,07,0
— asiaratkaisut 21,121,020,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/asia)3 4393 9503 750
— tuottavuus (asia/htv)353232

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot9 0249 0129 020
Bruttotulot2433
Nettomenot 9 0009 0099 017
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta758  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle757  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-3
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-215
Palkkaliukumasäästö-30
Palkkausten tarkistukset54
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)282
Toimintamenojen tuottavuussäästö-45
Toimintamenosäästö (HO 2015)-40
Vuokramenojen indeksikorotus14
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-9
Yhteensä8

2016 talousarvio9 017 000
2015 talousarvio9 009 000
2014 tilinpäätös8 999 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 017 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 49 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 19 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 68 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-49 000
2016 talousarvio9 017 000
2015 tilinpäätös9 009 000
2014 tilinpäätös8 999 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 49 000 euroa.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 686 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehtyjä valituksia. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2014 saapui 416 turvapaikka-asiaa. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan kasvavan merkittävästi v. 2016. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (8,1 kk v. 2014).

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävät asiat ovat merkittäviä paitsi yksilön oikeusturvalle koko yhteiskunnan toimivuudelle. Päätöksillä ohjataan oikeus- ja hallintokäytäntöä. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtäväänsä ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti sekä julkaisemalla päätöksiään.

Oikeusturvan kannalta vähimmäistavoitteena on, että korkein hallinto-oikeus voi ratkaista vähintään saman verran asioita, kun uusia tulee vireille. Valituslupaa lisäävät lainsäädäntömuutokset kohdistuvat määrällisesti pieniin asiaryhmiin, ja siirtymäsäännöksistä johtuen niiden vaikutus näkyy korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuosien viiveellä.

Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava pysymään enintään 12 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Tunnuslukutaulukko

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl4 2723 7005 500
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)11,312,011,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia)2 4892 9702 650
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)443943

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot10 64410 919 12 696
Bruttotulot121010
Nettomenot10 63210 909 12 686
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta677  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 015  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyvät menot1 700
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-4
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-191
Palkkaliukumasäästö-38
Palkkausten tarkistukset63
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)349
Toimintamenojen tuottavuussäästö-54
Toimintamenosäästö (HO 2015)-49
Vuokramenojen indeksikorotus12
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-11
Yhteensä1 777

2016 talousarvio12 686 000
2015 talousarvio10 909 000
2014 tilinpäätös10 970 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 386 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 700 000 euroa talousarvioesityksen 12 686 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2015 turvapaikanhakijamäärän ennakoitua suuremmasta kasvusta. Tarkoitus on lisätä korkeimman hallinto-oikeuden henkilöstövoimavaroja väliaikaisesti vuoden 2016 ajaksi.

Hallitus on antanut talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 71/2015 vp) laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) 6 §:n muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa nykyistä suppeamman kokoonpanon käyttäminen ulkomaalaislain (301/2004) 6 luvussa tarkoitetuissa turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua sekä niihin liitännäisissä oleskelulupaa tai maastapoistamista ja maahantulokieltoa koskevissa valituslupa-asioissa, mikä pienentää lisäystarvetta 300 000 eurolla.


2016 talousarvio15 386 000
2015 talousarvio10 909 000
2014 tilinpäätös10 970 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 386 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 67 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 17 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 84 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-67 000
2016 talousarvio15 386 000
2015 tilinpäätös10 909 000
2014 tilinpäätös10 970 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 67 000 euroa.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 823 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja.

Perustetaan 1.4.2016 lukien yksi hovioikeudenneuvoksen (T14) virka edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan yksi hovioikeudenlaamannin (T16) virka.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tuomioistuinmaksulaiksi sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä patenttilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

Tuomioistuinmaksulain muutoksella on tarkoitus korottaa mm. oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusasioiden käsittelystä perittäviä maksuja sekä laajentaa maksullisuuden soveltamisalaa. Muutoksilla toteutetaan tuomioistuinmaksutulojen vähintään 20 prosentin kokonaisvastaavuus tuomioistuinten kokonaismenotasosta. Muutosten tuloja lisääväksi vaikutukseksi arvioidaan 15 milj. euroa vuodessa. Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2016.

Lokakuun alusta 2015 lukien tulee voimaan laki oikeudenkäymiskaaren 25 ja 25 a luvun muuttamisesta (386/2015). Muutoksenhakua koskevia säädöksiä muutetaan siten, että aiempaa suurempi osuus hovioikeuteen tulevista asioista kuuluu jatkokäsittelylupamenettelyn piiriin. Uudistuksen arvioidaan mahdollistavan vuositasolla 2 milj. euron kustannussäästöt. Muutoksen arvioidaan vähentävän työmäärää ja siten mahdollistavan lainkäyttöhenkilöstön virkojen vähentämisen. Säästöjä arvioidaan saatavan palkkausmenojen vähentymisen lisäksi hallinnon yleiskustannusten alentumisesta.

Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 176 asiaa v. 2014 (9 689 asiaa v. 2013). Saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla v. 2016. Vuonna 2014 saapuneista asioista oli 37 % siviiliasioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 5,8 kuukauteen. Asioista 60 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 11 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,1 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2014. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksiin saapui v. 2014 noin 491 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 412 000, joista 85 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näitä ns. summaarisia asioita on viime vuosina ollut paljon ja taloudellisen tilanteen vuoksi asiamäärä säilynee korkeana.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan v. 2016 olevan aiempien vuosien tasolla (n. 33 %).

Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen arvioidaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käytännöjärjestelyjä pyritään yhdenmukaistamaan asiaa selvittäneen työryhmän esitysten mukaisesti.

Vuoden 2014 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 3 235 kappaletta eli 38 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on v. 2016 tätä pienempi. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa v. 2014 oli 4,1 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,3—8,4 kuukautta. Vuonna 2016 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2014 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 877 kappaletta eli 16 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on v. 2016 tätä pienempi.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia rikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelman tavoitteita. Varsinaisten rikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otettiin käyttöön 1.5.2014 lukien koko maassa. Menettely vakinaistetaan ja sitä sovelletaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa v. 2016.

Hallinto-oikeuksiin saapui 20 488 asiaa v. 2014. Vuonna 2014 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (30 %), ulkomaalaisasiat (17 %) ja verot (11 %). Vuonna 2016 asiarakenteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,0 kuukautta v. 2014. Asioista 43 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 24 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,3 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2014. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot säilyvät kohtuullisina. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista pysyy alle 10 prosentissa (vuoden 2014 lopussa 1 723 asiaa eli 12 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli 1 000 v. 2014. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan kasvavan merkittävästi v. 2016. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Vakuutusoikeuteen saapui 6 765 asiaa v. 2014 (6 696 v. 2013). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä tulee kasvamaan v. 2016, kun eurooppalaisen patenttituomioistuimen jaosto perustetaan markkinaoikeuden yhteyteen.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2014 saapuneiden asioiden määrä oli 157 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla v. 2016.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2016 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite/arvio
    
Hovioikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl9 94210 0009 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk5,86,06,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 5601 7001 700
Tuottavuus (työmäärä/htv)555555
    
Käräjäoikeudet   
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl499 575450 000460 000
— Rikosasiat54 24660 00060 000
— Laajat riita-asiat10 51310 50010 500
— Summaariset asiat360 517300 000300 000
    
Keskimääräinen käsittelyaika, kk   
— Rikosasiat4,13,84,0
— Laajat riita-asiat10,110,010,0
— Summaariset asiat2,52,52,5
— Velkajärjestelyasiat5,86,06,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)632640650
Tuottavuus (työmäärä/htv)115120125
    
Hallinto-oikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl19 72721 40024 400
Keskimääräinen käsittelyaika, kk8,08,07,5
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 0941 0801 100
Tuottavuus (työmäärä/htv)747373
    
Vakuutusoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl6 7607 0007 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk13,112,012,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)1 1671 1001 100
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)656868
    
Markkinaoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl941700950
Keskimääräinen käsittelyaika, kk5,86,06,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)4 1245 0004 500
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)211620
    
Työtuomioistuin   
Ratkaistut asiat, kpl191180180
Keskimääräinen käsittelyaika, kk6,26,06,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)5 0015 4005 400
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)222121

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 45,48 milj. euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 49 %.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot248 436248 210255 323
Bruttotulot713500500
Nettomenot247 723247 710254 823
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta24 383  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle36 709  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleiset tuomioistuimet  
Hovioikeudet37 500
Käräjäoikeudet139 000
Työtuomioistuin1 000
Yhteensä177 500
  
Hallintotuomioistuimet 
Hallinto-oikeudet37 300
Markkinaoikeus4 000
Vakuutusoikeus8 000
Yhteensä49 300
  
Tietohallinto- ja muut menot28 023
Yhteensä254 823

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aineistopankkihanke (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20)6 000
Harmaan talouden torjunta-1 561
Jatkokäsittelylupauudistus (HO)-2 000
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asiat 2
Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen-300
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01)-64
Turun HO:n (Akatemiatalo) peruskorjauksesta aiheutuva vuokramenojen kasvu200
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyvät menot2 800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-86
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-2 623
Palkkaliukumasäästö-797
Palkkausten tarkistukset1 412
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)6 391
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 234
Toimintamenosäästö (HO 2015)-1 124
Vuokramenojen indeksikorotus345
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-248
Yhteensä7 113

2016 talousarvio254 823 000
2015 I lisätalousarvio116 000
2015 talousarvio247 710 000
2014 tilinpäätös260 048 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 261 264 000 euroa.

Perustetaan 1.4.2016 lukien kolme hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kolme hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 254 823 000 euroon nähden on 6 441 000 euroa, mistä 5 000 000 euroa aiheutuu vuoden 2015 turvapaikanhakijamäärän ennakoitua suuremmasta kasvusta ja 1 441 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaation­hallintajärjestelmähankkeen (HAIPA) menoihin. Tarkoitus on lisätä hallinto-oikeuksien henkilöstövoimavaroja väliaikaisesti vuoden 2016 ajaksi.

HAIPA-hankkeen tavoitteena on hallinto- ja erityistuomioistuinten koko oikeusprosessiin liittyvän aineiston käsittely sähköisessä muodossa.


2016 talousarvio261 264 000
2015 IV lisätalousarvio150 000
2015 I lisätalousarvio116 000
2015 talousarvio247 710 000
2014 tilinpäätös260 048 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 262 764 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja.

Perustetaan 1.4.2016 lukien kolme hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kolme hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 1 526 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että 1.8.2016 lukien voidaan perustaa kaksi hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa ja yksi käräjätuomarin (T13) virka edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa ja yksi käräjäoikeuden laamannin (T15) virka.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 226 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 1 752 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-1 526 000
2016 talousarvio262 764 000
2015 tilinpäätös247 976 000
2014 tilinpäätös260 048 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 1 526 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että 1.8.2016 lukien voidaan perustaa kaksi hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa ja yksi käräjätuomarin (T13) virka edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa ja yksi käräjäoikeuden laamannin (T15) virka.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että 1.12.2016 lukien voidaan perustaa yksi hovioikeudenneuvoksen (T14) virka edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan yksi hovioikeudenlaamannin (T16) virka.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 25.01.05 oikeushallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuviin menoihin.


2016 III lisätalousarvio-100 000
2016 II lisätalousarvio-1 526 000
2016 talousarvio262 764 000
2015 tilinpäätös247 976 000
2014 tilinpäätös260 048 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että 1.12.2016 lukien voidaan perustaa yksi hovioikeudenneuvoksen (T14) virka edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan yksi hovioikeudenlaamannin (T16) virka.

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 765 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentin nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Selvitysosa: Oikeusaputoimistoihin saapui noin 46 400 oikeusapuasiaa v. 2014. Saapuneista asioista 84 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja rikosasioita 16 %. Perhe- ja perintöoikeudelliset asiat olivat suurin asiaryhmä (49 %). Vuonna 2015 arvioidaan saapuvan noin 47 900 asiaa ja v. 2016 noin 48 000 asiaa. Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika oli koko maassa 12,9 päivää v. 2014. Tavoitteena on, että koko maan keskimääräinen jonotusaika on 12 päivää v. 2015 ja 11 päivää v. 2016. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Turvapaikanhakijoista yli puolet on hakenut julkista oikeusapua turvapaikka-asiaansa. Turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätöksiä yksityisille asiamiehille tehdään arvion mukaan 7 000 vuonna 2015 ja 7 500 vuonna 2016. Tavoitteena on jonotusajan alueellisten erojen kaventaminen oikeusavun henkilöstöresurssien oikealla mitoituksella sekä etäpalvelulla ja muilla tehostamistoimilla. Tavoitteena on, että oikeusapupalvelun alueellinen saatavuus turvataan ja palvelua saadaan tasapuolisesti koko maassa.

Oikeusaputoimistojen yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 36 800 päämiestä v. 2014. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 33 100 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 3 700 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 93 %. Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi.

Kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 5 900 valitusta v. 2014. Lautakuntaan valitettiin eniten henkilökuljetuksista (lennon viivästyminen, peruuttaminen), asuntoasioista (rakentaminen ja remontointi) ja autokaupoista. Vuonna 2015 arvioidaan saapuvan noin 6 300 asiaa ja v. 2016 noin 6 400 asiaa. Kuluttajariitalautakunnan keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika oli 9,2 kk v. 2014. Tavoitteena on, että kokonaiskäsittelyaika on 10 kk v. 2015 ja 9,5 kk v. 2016. Valitusten sähköistä käsittelyprosessia kehitetään kokonaiskäsittelyjan lyhentämiseksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016:

Oikeusapu

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Käsitellyt asiat, kpl46 73447 70047 700
Oikeusapuohjaus, kpl7 1278 0008 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl23 35431 00032 500
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä)115120125
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv)473500505

Yleinen edunvalvonta

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Päämiesten määrä, kpl36 81737 70038 500
— oikeusaputoimisto edunvalvojana33 12633 80034 400
— edunvalvonta ostopalveluna3 6913 9004 100
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies)836 838840
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv)616363

Kuluttajariitalautakunta

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Käsitellyt valitukset, kpl4 8384 9005 000
Taloudellisuus (€/käsitelty asia)455440440
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv)151157157
Käsittelyaika, kk9,210,09,5

Yleisen edunvalvonnan palveluista lain 575/2008 mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 23 300 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 70 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot64 72965 27665 965
Bruttotulot28 3555 2005 200
Nettomenot36 374 60 07660 765
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta20 260  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle22 732  

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot3 7173 7003 700
— muut tuotot65--
Tuotot yhteensä3 7823 7003 700
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset6 7656 4506 500
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-2 984-2 750-2 800
Kustannusvastaavuus, %565757

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 4921 5001 530
— muut tuotot21--
Tuotot yhteensä1 5131 5001 530
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset1 7211 6161 700
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-208-116-170
Kustannusvastaavuus, %889390

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Yleisen edunvalvonnan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot23 25022 20023 300
— muut tuotot7--
Tuotot yhteensä23 25722 20023 300
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot-22 20023 300
Tuotot yhteensä23 25722 20023 300
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset30 02628 90030 000
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-6 769-6 700-6 700
Kustannusvastaavuus, %777778

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Oikeusgeneettiset isyystutkimukset (siirto momentille 25.01.20)-156
Siirto momentille 25.30.01-400
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyvät menot400
Yleisen edunvalvonnan bruttobudjetointi332
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-67
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-152
Palkkaliukumasäästö-227
Palkkausten tarkistukset393
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)1 742
Toimintamenojen tuottavuussäästö-300
Toimintamenosäästö (HO 2015)-867
Vuokramenojen indeksikorotus50
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-59
Yhteensä689

2016 talousarvio60 765 000
2015 talousarvio60 076 000
2014 tilinpäätös38 845 682

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 765 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentin nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 109 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 600 000 euroa turvapaikanhakijoiden oikeusturvamenoihin ja 13 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta sekä vähennyksenä 504 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio1 109 000
2016 talousarvio60 765 000
2015 tilinpäätös60 076 000
2014 tilinpäätös38 845 682

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 109 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 25 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 25.01.05 oikeushallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuviin menoihin.


2016 III lisätalousarvio-25 000
2016 II lisätalousarvio1 109 000
2016 talousarvio60 765 000
2015 tilinpäätös60 076 000
2014 tilinpäätös38 845 682

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 25 000 euroa.

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 67 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 100 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Oikeusapu ja puolustus61 400 000
Asianomistajan avustaminen200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely1 600 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään)1 100 000
Yhteensä67 800 000

Yksityishenkilön velkajärjestelyasiassa määrätyn selvittäjän palkkioperusteista säädetään oikeusministeriön asetuksella (1212/2001). Palkkioita korotetaan 26 prosentilla 1.1.2016 lukien.

Vuonna 2014 yksityiset oikeusavustajat hoitivat noin 31 9001) oikeusapuasiaa. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 82 % kertyi yleisiltä tuomioistuimilta ja 12 % hallintotuomioistuimilta. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Turvapaikanhakijoista yli puolet hakee julkista oikeusapua turvapaikka-asiaansa. Turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätöksistä 98 % tehdään yksityisille asiamiehille. Turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätöksiä on arvion mukaan 7 000 vuonna 2015 ja 7 500 vuonna 2016. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,2 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 6,4 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 1,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisselvityksestä aiheutuneen konkurssimenettelyn kertaluonteinen vuoden 2015 talousarvion meno (Avilon Fibres Oy)-220
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyvät menot8 000
Tasomuutos15 000
Yhteensä22 780

2016 talousarvio67 800 000
2015 talousarvio45 020 000
2014 tilinpäätös60 456 245

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 70 800 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 67 800 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2015 turvapaikanhakijamäärän ennakoitua suuremmasta kasvusta.


2016 talousarvio70 800 000
2015 IV lisätalousarvio23 100 000
2015 talousarvio45 020 000
2014 tilinpäätös60 456 245

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 70 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 100 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 300 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 100 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 6 500 000 euroa siirtona momentilta 25.01.29 arvonlisäveromenoihin ja vähennyksenä 2 200 000 euroa turvapaikanhakijoiden oikeusturvamenojen vähenemisen johdosta.

Siirrosta johtuen momentin päätösosan kolmas kappale on poistettu.


2016 II lisätalousarvio4 300 000
2016 talousarvio70 800 000
2015 tilinpäätös65 109 777
2014 tilinpäätös60 456 245

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 300 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 100 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Perustelujen enintään erän kasvu 1 100 000 eurosta 1 500 000 euroon aiheutuu julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuviin muihin konkurssimenettelyn menoihin liittyvien arvonlisäveromenojen kohdentamisesta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio4 300 000
2016 talousarvio70 800 000
2015 tilinpäätös65 109 777
2014 tilinpäätös60 456 245

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.