Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
              50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
              66. Varsinainen kehitysyhteistyö
              (88.) Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
              89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 498 093 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID), Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen

6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta

7) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen.

Momentin määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö119 310 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)148 003 000
3.Euroopan kehitysrahasto45 000 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö36 660 000
5.Humanitaarinen apu70 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus5 020 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 300 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 800 000
Yhteensä498 093 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa, ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa sekä ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menoja 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2016 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 320 000 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö220 000 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö68 000 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö3 000 000
5.Humanitaarinen apu-
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus-
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle29 000 000
9.Korkotuki-instrumentti-
Yhteensä320 000 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
       
Kehitysyhteistyövaltuus      
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset453 076386 788215 042167 079760 2041 982 188
Vuoden 2016 sitoumukset-23 82154 46864 962176 749320 000
Menot yhteensä453 076410 609269 510232 041936 9532 302 188

Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD). Suomen tekemää kehitysyhteistyötä tulosjohdetaan maa-, järjestö- ja hanketasolla. Tulosohjausmekanismeja kehitetään ja laajennetaan.

Kehitysyhteistyön riskienhallintaa vahvistetaan edelleen. Kehitysyhteistyön toteuttamismuotoja tarkastellaan talousarviovuonna.

Kehitysyhteistyön tietojärjestelmien keskinäistä yhteensopivuutta parannetaan ja niiden hallinnointia edelleen tehostetaan.

1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 119 310 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä 220 000 000 euroa.

Tuki kohdennetaan kansainvälisille kehitysrahoituslaitoksille sekä YK:n alaisille järjetöille, ohjelmille ja rahastoille.

Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia. Tuettavien monenkeskisten toimijoiden määrää vähennetään talousarviovuonna.

Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestö-rahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).

Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä osallistutaan globaalien ja rajat ylittävien ympäristö-, ilmasto- ja kehityskysymysten ratkaisemiseen sekä tuetaan kokonaisvaltaisesti kehitysmaiden taloudellista kehitystä. Lisäksi tuetaan Suomen tavoitteita ihmisoikeuksien, tasa-arvon, naisten ja lasten aseman, haavoittuvien ryhmien aseman, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen ja hyvän hallinnon parantamiseksi.

Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.

Käyttösuunnitelmakohdan myöntö- ja sopimusvaltuudet suunnitellaan käytettäviksi Maailmanpankin IDA-18 lisärahoitukseen sekä Afrikan kehitysrahaston (ADF-14) lisärahoitukseen.

2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 148 003 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä 68 000 000 euroa.

Tuki kohdennetaan Suomen pitkäaikaisille ja muille kumppanimaille sekä alueelliseen kehitysyhteistyöhön. Tuettavien maiden ja alueiden määrää vähennetään aiemmasta talousarviovuodesta. Lähtökohtana ovat kumppaneiden kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien kumppaneiden kanssa perustuu maaohjelmiin, joita on laadittu kymmenen: Tansania, Mosambik, Afganistan, Nepal, Sambia, Etiopia, Kenia, Palestiinalaisalueet, Myanmar ja Vietnam.

Määrärahoja käytetään Suomen ja yhteistyömaiden hallitusten välisiin ohjelmiin ja hankkeisiin. Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan rahoittaa myös kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahoja voidaan käyttää myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin. Yleistä budjettitukea ei talousarviovuonna anneta.

Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta. Jokaisesta hankkeesta suoritetaan pääsääntöisesti myös vähintään yksi tilintarkastus ja evaluointi. Yksittäisiä hankkeita koskevat tilintarkastukset ja evaluoinnit voidaan rahoittaa käyttösuunnitelmakohdasta.

Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä hyödynnetään Suomen ja suomalaisten toimijoiden tarjoamaa lisäarvoa.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 45 000 000 euroa.

Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

EKR:n tavoitteena on AKT-maiden kestävä kehitys, niiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen, köyhyyden vähentäminen, EU-AKT-suhteiden edistäminen sekä rauhan, turvallisuuden, vakauden ja demokratian vahvistuminen AKT-maissa.

Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.

Euroopan kehitysrahaston tuloksellisuutta seurataan Euroopan komission maastrategioiden tuloksellisuusarvioiden pohjalta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraa toimintaa säännöllisin tilintarkastuksin ja mahdollisin erityistilintarkastuksin.

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 36 660 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä 3 000 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan rahoittaa kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakouluohjelmiin sekä myöntää valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja kuntasektorin kehitysyhteistyöhön.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 70 000 000 euroa.

Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen puolikuun liikkeen sekä Euroopan komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC) ja Maailman elintarvikeohjelmaa (WFP).

Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdasta tuetaan avustusoperaatioita.

Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti luonnonkatastrofien, humanitaaristen kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 5 020 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja voidaan käyttää myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta, korruption vastaista työtä ja kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevien aloitteiden rahoittamiseen sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 300 000 euroa.

Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös evaluointitietokannan kehittämiseen.

Kehitysyhteistyön sisäinen tarkastus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan arvioinnista sekä varainkäytön tehokkuuden, taloudellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden, vaikuttavuuden ja hallintomenettelyjen säännönmukaisuuden arvioinnista. Talousarviovuonna käyttösuunnitelmakohdan määrärahoilla suoritetaan yksi maaohjelmatarkastus sekä useampia pienempiä keskitettyjä toiminnan ja tilintarkastuksia.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 65 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä 29 000 000 euroa.

Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten kumppanuusjärjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Tuettavien hankkeiden määrää vähennetään talousarviovuonna. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Talousarviovuonna ei määrärahoja kuitenkaan käytetä tähän tarkoitukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.

Käyttösuunnitelmakohdasta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan pääsääntöisesti vaatimus 15 % omarahoitusosuudesta.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6 800 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Talousarviovuonna kehitetään ja uudistetaan korkotuki-instrumenttia uusiin kehityshaasteisiin vastaamiseksi.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yhteistoimintahankkeiden menot300
Säästöpäätös-330 000
Tasomuutos29 371
Yhteensä-300 329

2016 talousarvio498 093 000
2015 I lisätalousarvio4 160 000
2015 talousarvio798 422 000
2014 tilinpäätös961 245 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Tyhjä elementti, POISTA

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö119 310 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)148 903 000
3.Euroopan kehitysrahasto45 000 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö35 860 000
5.Humanitaarinen apu70 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 920 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 300 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 800 000
Yhteensä498 093 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa, ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa sekä ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menoja 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman.

Talousarvioesitykseen nähden käyttösuunnitelmakohdan 2. määrärahaa on lisätty 900 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdan 4. määrärahaa on vähennetty 800 000 euroa ja käyttösuunnitelmakohdan 6. määrärahaa on vähennetty 100 000 euroa. Muutokset johtuvat hallitusohjelman mukaisten julkisen talouden sopeutustoimien johdosta tehtyjen määrärahaleikkausten kohteiden tarkentumisesta.

Ulkoasiainministeriö on tarkentanut arviotaan valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavista hallinnonalakohtaisista määrärahoista vuonna 2016 johtuen kehitysyhteistyön finanssisijoituksista ja turvapaikanhakijoiden lisääntyneestä määrästä. Samalla on tarkistettu arviota kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuudesta (BKTL). Vuoden 2016 kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan tarkentuneiden tietojen perusteella olevan noin 0,38 % bruttokansantulosta talousarvioesityksen 0,35 prosenttiin nähden.

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2016 hallinnonaloittain (1 000 euroa)

  
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan momentilla 24.30.66484 593
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla139 464
Sisäministeriön hallinnonalalla76 635
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla102 562
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla1 447
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla210
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla1 068
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla1 420
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla1 514
Ympäristöministeriön hallinnonalalla481
Yhteensä809 394

2016 talousarvio498 093 000
2015 I lisätalousarvio4 160 000
2015 talousarvio798 422 000
2014 tilinpäätös961 245 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan yhteensä 809,4 milj. euroa vuonna 2016. Viimeisimmän arvion mukaan tämä on noin 0,38 prosenttia bruttokansantulosta. Maksatusten mukainen luku oli 0,6 prosenttia vuonna 2014. Hallituksen pidemmän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen taso YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantulosta, vaikka tällä vaalikaudella rahoitukseen kohdistuu säästöjä.

Osana julkisen talouden sopeutustoimia kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja ehdotetaan leikattavaksi yhteensä noin 200 milj. eurolla. Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille ehdotetaan yhteensä 498 milj. euroa, joka on noin 300 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Samalla määrärahamuotoista apua muutetaan 130 milj. euroa finanssisijoitukseksi (ks. mom. 24.30.89), jota ei lueta valtiontalouden kehykseen kuuluvaksi. Päästöhuutokauppatuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön vuodesta 2016 alkaen.

Suurimmat euromääräiset leikkaukset kohdistuvat monenkeskiseen yhteistyöhön. Yleistukea, vaikkakin aiempaa vähäisempänä, esitetään YK:n tasa-arvojärjestölle (UN Women), väestörahastolle (UNFPA) ja lastenrahastolle (UNICEF). Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että myös YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja kehitysohjelman (UNDP) rahoitusta voitaisiin jatkaa edes jollakin tasolla vuonna 2016. Muut YK-järjestöt, kuten WHO, FAO ja ILO, ovat jäämässä kokonaan ilman yleistukea. Myös maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön esitetyt leikkaukset ovat suuria, ja lähes kaikkea sen puitteissa tehtävää yhteistyötä vähennetään.

Valiokunta toteaa, että maailman humanitäärinen tilanne on poikkeuksellisen huono, mm. pakolaiskriisin ratkaiseminen vaatii panostuksia kriisialueille ja niiden lähialueille muodostuneisiin pakolaisleireihin. Suomen humanitääriseen apuun esitetään kokonaisuuteen nähden pientä leikkausta (-4,8 milj. euroa), ja sen suhteellinen osuus kehitysyhteistyöbudjetistamme nousee. Humanitäärisen avun tarve on kuitenkin kaiken kaikkiaan kasvanut merkittävästi. Valiokunta korostaa, että yleensäkin kriisialueille, sekä lähtö- että kauttakulkumaihin, kohdistetuilla kehitysyhteistyömäärärahoilla voidaan vaikuttaa muuttoliikkeen syihin ja ennaltaehkäistä maailman pakolaisvirtoja.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukeen. Sen suuruudeksi ehdotetaan 65 milj. euroa, joka on 49 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Kansalaisjärjestöt tekevät merkittävää työtä, ja ne myös työllistävät satoja henkilöitä. Valiokunta pitää valitettavana, että kansalaisjärjestöt joutuvat äkillisen määrärahaleikkauksen seurauksena nopeasti sopeuttamaan toimintaansa. Tämä johtaa hankkeiden keskeytyksiin, irtisanomisiin ja monessa pienessä järjestössä toiminnan loppumiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että ministeriö selvittää mahdollisuuksia lisätä kansalaisjärjestöjen tukea momentin sisäisin siirroin. Kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta tulee myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntää hankevalmistelussa ja muun kehitysyhteisyön toteuttamisessa. Lisäksi valiokunta kannustaa ministeriön tavoin kansalaisjärjestöjä kehittämään yhteistyötä mm. yksityissektorin toimijoiden kanssa sekä luomaan uudenlaisia yrityskumppanuuksia ja yhteistyömuotoja. On myös tarpeellista, että kehitysinstrumenttien käyttöä muutetaan siten, että erilaiset tahot voivat entistä paremmin hakea rahoitusta yhdessä, esimerkiksi yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja kuntien muodostamina yhteenliittyminä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan kehitysrahaston (EKR) vuoden 2017 maksukatto on noussut aikaisemmin suunnitellusta. Tämä johtuu siitä, että EU perustaa uuden Afrikka-rahaston, johon tullaan siirtämään varoja EKR:sta. Suomen EKR-rahoitus on näin ollen kehyskaudella alibudjetoitu. Suomi on nostamassa maksuosuuksien määrät esille asianomaisessa EU-työryhmässä, mutta on kuitenkin mahdollista, että lisämäärärahoja joudutaan esittämään lisätalousarviossa jo vuonna 2016.

Valiokunta korostaa, että kehitysyhteistyömäärärahojen vähentyessä niillä tehtävän työn tulee olla entistäkin vaikuttavampaa. Myös työn tuloksellisuuden mittaamista on edelleen kehitettävä, ja väärinkäytösten suhteen on jatkossakin oltava nollatoleranssi. Väärinkäytösepäilyjen piirissä on ollut vuosittain noin 1—2 promillea varoista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 498 093 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID), Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen

6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta

7) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen.

Momentin määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö119 310 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)148 903 000
3.Euroopan kehitysrahasto45 000 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö35 860 000
5.Humanitaarinen apu70 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 920 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 300 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 800 000
Yhteensä498 093 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa, ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa sekä ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menoja 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2016 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 320 000 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö220 000 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö68 000 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö3 000 000
5.Humanitaarinen apu-
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus-
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle29 000 000
9.Korkotuki-instrumentti-
Yhteensä320 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 8 250 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Lisäys käyttösuunnitelmaan (euroa)

  Alkuperäinen
käyttösuunnitelma
LisätalousarvioMuutettu
käyttösuunnitelma
     
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö119 310 000-119 310 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)148 903 000+8 250 000157 153 000
3.Euroopan kehitysrahasto45 000 000-45 000 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö35 860 000-35 860 000
5.Humanitaarinen apu70 000 000-70 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 920 000-4 920 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 300 000-2 300 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle65 000 000-65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 800 000-6 800 000
Yhteensä498 093 000+8 250 000506 343 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa, ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa sekä ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menoja 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäus aiheutuu Suomen osallistumisesta Turkille annettavan pakolaisavun koordinointivälineeseen (Refugee Facility for Turkey) ja se kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. EU on sitoutunut 3 mrd. euron rahoitukseen pakolaisten elinolosuhteiden parantamiseksi Turkissa osana laajempaa EU—Turkki -yhteistyötä muuttoliikevirtojen hillitsemiseksi Turkista Eurooppaan. Suomen kansallinen maksuosuus on kokonaisuudessaan 28 400 000 euroa. Vuoden 2016 talousarviossa otetaan huomioon 30 %:n osuus.


2016 I lisätalousarvio8 250 000
2016 talousarvio498 093 000
2015 I lisätalousarvio4 160 000
2015 talousarvio798 422 000
2014 tilinpäätös961 245 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 8 250 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Lisäys käyttösuunnitelmaan (euroa)

  Alkuperäinen
käyttösuunnitelma
LisätalousarvioMuutettu
käyttösuunnitelma
     
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö119 310 000-119 310 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)148 903 000+8 250 000157 153 000
3.Euroopan kehitysrahasto45 000 000-45 000 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö35 860 000-35 860 000
5.Humanitaarinen apu70 000 000-70 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 920 000-4 920 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 300 000-2 300 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle65 000 000-65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 800 000-6 800 000
Yhteensä498 093 000+8 250 000506 343 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa, ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa sekä ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menoja 2 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että käyttösuunnitelmakohdan 8. nimeksi muutetaan Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kuuballe myönnettyjen kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet sopimuskorot, yhteensä 2,953 milj. euroa täsmäytyspäivän 31.10.2015 mukaan, järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti. Yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti Suomen saatava järjestellään uudelleen siten, että Kuuba maksaa saatavan takaisin 18 vuoden takaisinmaksuajalla ja maksaa saatavalle korkoa 31.10.2020 alkaen.

Lisäksi momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksien jakautuminen muutetaan seuraavaksi:

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö192 850 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö80 350 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö11 200 000
5.Humanitaarinen apu-
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus3 000 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle32 600 000
9.Korkotuki-instrumentti-
Yhteensä320 000 000

Selvitysosa: Kansalaisjärjestöjen hanketuen hakukierroksen yhteydessä myös kunta-alan toimijoiden on mahdollista hakea rahoitusta ajallisesti ja paikallisesti rajattuihin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Käyttösuunnitelmakohtaa 8. täydennetään kattamaan myös kuntasektorin kehitysyhteistyö.

Suomi on myöntänyt Kuuballe kaksi kehitysluottoa. Sopimus ensimmäisestä, 8 milj. Suomen markan suuruisesta kehitysluotosta, tehtiin 26.1.1973 ja toisesta, 10 milj. Suomen markan suuruisesta kehitysluotosta, 10.11.1973. Sopimusten mukainen luoton sopimuskorko on 2 %. Kehitysluotot on nostettu ja ne ovat erääntyneet kokonaisuudessaan. Kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet korot olivat täsmäytyspäivänä 31.10.2015 yhteensä 2 953 000,94 euroa. Tämä saatava järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti siten, että Kuuba maksaa saatavan takaisin 18 vuoden takaisinmaksuajalla. Kuuba maksaa jäljellä olevalle saatavalle korkoa 31.10.2020 alkaen. Koron maksupäivä on sama kuin velan lyhentämispäivä ja korko vuosittain 1,5 % sisältäen kaikki maksut. Mikäli Kuuba ei noudata edellä ehdotettua maksuaikataulua, sovelletaan maksamatta jääneisiin summiin 9 % vuosittaista viivästyskorkoa.

Vuoden 2016 myöntö- ja sopimusvaltuuksia lisätään käyttösuunnitelmakohtaan 2. yhteensä 12 350 000 euroa käytettäväksi Keniassa, Somaliassa ja Etiopiassa kehitysyhteistyöhankkeisiin. Käyttösuunnitelmakohtaan 4. lisätään yhteensä 8 200 000 euroa käytettäväksi humanitaariseen miinatoimintaan ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen (INGOt) hakukierrokseen. Käyttösuunnitelmakohtaan 6. lisätään yhteensä 3 000 000 euroa käytettäväksi kehitysyhteistyön suunnitteluun ja tukitoimintoihin sekä kehityspoliittiseen tiedotukseen. Käyttösuunnitelmakohtaan 8. lisätään yhteensä 3 600 000 euroa kansalaisjärjestöjen hanketuen hakukierroksen toteuttamiseen. Lisäykset katetaan vähentämällä käyttösuunnitelmakohdan 1. myöntö- ja sopimusvaltuuksia yhteensä 27 150 000 euroa.

Muutokset myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakaumaan (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö-27 150 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö+12 350 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö+8 200 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus+3 000 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle+3 600 000
Yhteensä-

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 I lisätalousarvio8 250 000
2016 talousarvio498 093 000
2015 tilinpäätös802 582 000
2014 tilinpäätös961 245 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että käyttösuunnitelmakohdan 8. nimeksi muutetaan Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kuuballe myönnettyjen kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet sopimuskorot, yhteensä 2,953 milj. euroa täsmäytyspäivän 31.10.2015 mukaan, järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti. Yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti Suomen saatava järjestellään uudelleen siten, että Kuuba maksaa saatavan takaisin 18 vuoden takaisinmaksuajalla ja maksaa saatavalle korkoa 31.10.2020 alkaen.

Lisäksi momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksien jakautuminen muutetaan seuraavaksi:

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö192 850 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö80 350 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö11 200 000
5.Humanitaarinen apu-
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus3 000 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle32 600 000
9.Korkotuki-instrumentti-
Yhteensä320 000 000

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 2 000 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö119 310 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)155 153 000
3.Euroopan kehitysrahasto45 000 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö35 860 000
5.Humanitaarinen apu70 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 920 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 300 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 800 000
Yhteensä504 343 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa sekä ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siitä, että ulkoasiainministeriön ja EU:n komission Nepalin Kaukolännen vesivarainhoidon yhteistoimintahanke ei saa kuluvana vuonna komission rahoitusta, ja se kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö. Vastaava vähennys on tehty momentille 12.24.99.

Ehdotus ei vähennä ulkoasiainministeriön rahoitusosuutta hankkeelle eikä vaikuta Suomen julkisen kehitysavun määrään.


2016 III lisätalousarvio-2 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 I lisätalousarvio8 250 000
2016 talousarvio498 093 000
2015 tilinpäätös802 582 000
2014 tilinpäätös961 245 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 2 000 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö119 310 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)155 153 000
3.Euroopan kehitysrahasto45 000 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö35 860 000
5.Humanitaarinen apu70 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 920 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 300 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 800 000
Yhteensä504 343 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa sekä ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.