Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       24. Tiehallinto
            21. Perustienpito
       30. Merenkulkulaitos
       40. Ratahallintokeskus
          50. Ilmailulaitos
       80. Ilmatieteen laitos
       81. Merentutkimuslaitos

Talousarvioesitys 2016

24. TiehallintoPDF-versio

Selvitysosa:Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää yleisiä teitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää sekä huolehtia osaltaan tieliikennejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Tiehallinto muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä.

Tienpito koostuu tiestön hoidosta, ylläpidosta, tieinvestoinneista ja suunnittelusta sekä liikenteen hallinnasta. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on pitää tiestö liikennekelpoisena kaikissa sääolosuhteissa ympäri vuoden. Tierakenteiden kunto pyritään säilyttämään ylläpitotoimin ja korvausinvestoinnein. Liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä parannetaan laajennusinvestoinnein. Olennaiset parannukset tieverkon palvelutasoon saavutetaan välityskykyä lisäävillä uusinvestoinneilla. Liikenteen hallinnalla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta ruuhkautuvilla tieosuuksilla sekä liikenteelle tiedottamalla koko tieverkolla.

Tiehallinto hankkii tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet markkinoilla toimivilta tuottajilta. Vielä vuonna 2002 pääosa tienpidosta hankitaan neuvottelumenettelyllä Tieliikelaitokselta. Kilpailua avataan yleisten teiden tienpidossa siten, että rakentaminen ja ylläpito avautuvat vuosien 2001 ja 2002 aikana. Suunnittelun ja hoidon osalta kilpailu avataan asteittain vuosien 2001—2004 aikana. Markkinoiden avautumisen ja toimivuuden turvaamiseksi on asetettu seurantaryhmä, jossa on maarakennus- ja suunnittelualan urakoitsijoiden sekä julkishallinnon edustus. Tiehallinnon haasteena on viraston roolin kirkastaminen suoritetun organisaatiomuutoksen jälkeen.

Yleisiä teitä on 78 000 km. Henkilöliikenne lisääntyi pääteillä vuonna 2000 noin 2 % ja raskas ajoneuvoliikenne 4 %. Tieliikenteen arvioidaan edelleen lisääntyvän vuosittain noin 2 % vuosina 2001—2002.

Tienpidon päämäärinä ovat tieverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen, liikenteen turvallisuuden parantaminen, tieverkon kunnon säilyttäminen sekä ympäristöhaittojen torjuminen. Valtioneuvoston vuonna 2001 tekemä periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamiseksi edellyttää, että Tiehallinnon vuosien 2002—2005 toiminnan tuloksena liikennekuolemien määrä vähenee 20:llä. Vuoden 2002 tavoitteen saavuttamiseksi otetaan käyttöön porrastettuja nopeusrajoituksia noin 1 000 kilometrin matkalla. Nopeusrajoituksia tukevia toimenpiteitä toteutetaan myöhempinä vuosina rahoituksen niin salliessa. Laskennallisesta henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemästä voidaan tieinvestoinneilla saavuttaa alle kolmannes.

Perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinneista voidaan käynnistää ainoastaan välttämättömimmät kohteet. Nämä investoinnit kohdistetaan pienehköihin liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin, pohjavesi- ja melunsuojauksiin sekä kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Vuonna 2002 aloitetaan Lohja—Lohjanharju -moottoritien rakentaminen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tiehallinnolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

Liikenneturvallisuus

Perustienpidon toimenpiteillä vähennetään 40 ja vuonna 2002 liikenteelle avattavilla kehittämisinvestoinneilla kuusi eli yhteensä 46 laskennallista henkilövahinko-onnettomuutta, jotka vastaavat yhteensä neljän liikennekuoleman vähentämistä.

Tiehallinto toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvan tienpidon tehostettujen toimenpiteiden ohjelman vuotta 2002 koskevan osuuden. Tiehallinto edistää eri toimintojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta varmistamalla omalta osaltaan toiminnan säännönmukaisuuden ja seurannan.

Liikenteen toimivuus

Asiakastyytyväisyys liikenteen toimivuuteen säilyy hyvällä tasolla.

Sorateille kelirikkoaikaan asetettavien painorajoitusten määrä ei kasva ja niitä asetetaan tavoitejaksolla 2002—2005 keskimäärin korkeintaan 3 800 kilometriä (14 % sorateistä) vuodessa. Painorajoitteisten siltojen määrä lisääntyy korkeintaan 25 kpl (10 %) vuoden 2004 loppuun mennessä.

Joukko- ja kevyen liikenteen tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon tienpidon suunnittelussa ja teettämisessä.

Tieverkon kunto

Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä säilyy päätieverkolla nykyisellään, mutta alemmalla tieverkolla lisääntyy vuonna 2002 enintään 100 km ja yhteensä enintään 500 km (8 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Kauden lopussa määrä on korkeintaan 6 750 kilometriä. Huonokuntoisia päällystettyjä teitä muutetaan takaisin sorateiksi korkeintaan 450 kilometriä vuoden 2004 loppuun mennessä.

Runkokelirikon liikenteelle aiheuttama haitta vähenee nykyiseen tasoon verrattuna 5 %.

Sorateiden kuntoa kuvaava mittari tulee kehittää siten, että se voidaan asettaa vuodelle 2003.

Ympäristö

Pohjavesiä suojataan keskittyen valtakunnallisesti kriittisten alueiden suojaamiseen. Vuonna 2002 toteutetaan 2—3 kohdetta.

Suolan käyttöä liukkauden torjunnassa vähennetään erityisesti pohjavesialueilla ja normaalitalvea vastaavissa olosuhteissa käyttö on enintään 90 000 tonnia.

Tienvarren asukkaiden meluhaittoja vähennetään.

Tieliikenteen palvelut ja ohjaus

Liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta kehitetään toteuttamalla tätä palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja lisäämällä tienkäyttäjiltä saatavan palautteen hyödyntämistä. Varmistetaan koko tieverkon digitalisoinnin toteutuminen suunnitellusti ja otetaan käyttöön sähköisiä verkkopalveluja.

Tiehallinnon toiminnan taloudellisuus

Tienpitoa avataan kilpailulle hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tieverkon hoidon reaaliset kustannukset alenevat kilpailuttamisen seurauksena 34 milj. eurolla (15 %) vuoden 2004 loppuun mennessä.

Investointien kustannusarvioissa pysytään.

Tiehallinnon oman toiminnan menot eivät reaalisesti kasva.

Tienpidon menojen ja tulojen erittely (milj. euroa):
  2000  2001 2002
  tilinpäätös varsinainen esitys
    talousarvio  
       
Perustienpito (21) 528,2 547,1 603,6
Tulot 73,2 12,6 14,3
— maksullisen toiminnan tulot1) 55,2 0,8 0,8
— muut tulot2) 18,0 11,8 13,5
Menot 601,4 559,7 617,9
— Hallinto 79,9 77,0 78,2
— Hoito 200,6 192,6 205,2
— Ylläpito ja korvausinvestoinnit 129,2 143,8 209,1
— Laajennus- ja uusinvestoinnit2) 115,0 106,8 66,2
— Suunnittelu 17,0 27,8 26,1
— Liikenteen hallinta 5,0 5,9 5,9
— Palveluprojektit3)     21,9
— Sopeuttaminen   5,0 4,5
— Maksullisen toiminnan menot 54,7 0,8 0,8
Tieverkon kehittäminen (77) 124,3 84,1 59,9
Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (79) 32,1 26,9 58,3
Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja
korvaukset (87)
23,2 26,9 23,5
LUVUN 31.24 NETTOMENOT 707,8 685,0 745,3

1) Sisältää 2000 myös Tielaitoksen tuotannon maksullisen toiminnan tulot

2) Sisältää ulkopuoliset maksuosuudet

3) Tielaitoksen henkilöstön työllistäminen tienpitoa tukevissa tehtävissä

21. Perustienpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 603 563 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää alan museotoiminnan tukemiseen sekä Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelusuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN -hankkeiden menoihin. Määrärahasta on varattu 7 568 000 euroa EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien tiehankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.

Tienpidon hankkeiden toteutuksesta saa Tiehallinto tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 185 000 000 euroa.

Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 280 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon yhteensä 1 169 000 euroa henkilöstösiirtojen takia seuraavasti: 32 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 25.01.21, 26 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 25.10.23, 146 000 euroa viiden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.05.21, 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.06.21, 87 000 euroa kolmen henkilötyövuoden siirtona momentille 26.75.21, 86 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.01.21, 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.40.21, 172 000 euroa kuuden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.88.22, 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.90.25, 26 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 30.71.21, 218 000 euroa kahdeksan henkilötyövuoden siirtona momentille 32.10.22, 73 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 32.40.24 ja 219 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille 35.40.21. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina maksullisen palvelutoiminnan lisäksi tiehankkeisiin liittyvät ulkopuolisten maksuosuudet.

Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään 841 000 euroa ja Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuviin menoihin varataan 4 541 000 euroa. Vuosina 2003—2004 käytetään henkilöstön sopeuttamiseen yhteensä enintään 5 550 000 euroa.

Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2003 noin 109 000 000 euroa, vuonna 2004 noin 42 000 000 euroa ja vuonna 2005 noin 34 000 000 euroa.


2002 talousarvio 603 563 000
2001 talousarvio 547 158 381
2001 lisätalousarvio 5 213 825
2000 tilinpäätös 562 445 651

77. Tieverkon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 59 866 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusinvestointien toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto saa tehdä näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2002 jälkeen menoja enintään 31,4 milj. euroa.

Selvitysosa:

Hanke-erittely:
  Valmis Kustannus- Käytetty Kustannukset
    liikenteelle arvio aiemmin 2002
      milj. euroa milj. euroa euroa
           
KESKENERÄISET TIEHANKKEET        
1. UUSINVESTOINNIT        
Vt 1 Paimio—Muurla (E 18) 2003 171,2 103,8 38 683 000
Vt 3 Hämeenlinna—Kulju 2000 212,7 205,0 4 710 000
Vt 21 Kemi—Tornio 2001 71,9 61,9 9 073 000
Viimeistelytyöt   5,0   1 850 000
2. LAAJENNUSINVESTOINNIT        
Tasoristeysten poisto pääradoilta 2003 22,2 13,5 5 550 000
Keskeneräiset hankkeet yhteensä   483,0 384,2 59 866 000

Hankkeen vt 1 Paimio—Muurla kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun ja hankkeen laajennuksen johdosta 158,9 milj. eurosta 171,2 milj. euroon. Hankkeen vt 3 Hämeenlinna—Kulju kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun johdosta 207,7 milj. eurosta 212,7 milj. euroon lopputöiden suorittamiseksi. Hankkeen vt 21 Kemi—Tornio kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun sekä siltasuunnitelmista luopumisen johdosta 68,5 milj. eurosta 71,9 milj. euroon.


2002 talousarvio 59 866 000
2001 talousarvio 84 093 963
2000 tilinpäätös 123 164 019

79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 58 347 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. Lisäksi tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimuksen Lohja—Lohjanharju -moottoritien rakentamisesta enintään 58,9 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä.

Selvitysosa:Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hankkeet ovat keskeneräisiä ja osa niistä edellyttää lisämäärärahaa myöhempinä vuosina. Rahoituksen loppuosa eli 323 642 000 euroa on tarkoitus rahoittaa seuraavasti: 97 366 000 euroa vuonna 2003, 59 265 000 euroa vuonna 2004 ja 167 011 000 euroa myöhemmin.

Hanke-erittely:
    Valmis Sopimus- Budjetoitu Määräraha Rahoitustarve
    liikenteelle valtuus määräraha v. 2002 myöhemmin
        aiemmin    
      milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa
KESKENERÄISET TIEHANKKEET          
Jälkirahoitushanke:          
Vt 4 Järvenpää—Lahti1) 1999 252,3 34,8 16,8 200,7
Kokonaisrahoitushankkeet:          
E 18 Kehä III Lentoasema—Tikkurila 2004 60,5 25,2 - 35,3
Vt 6 Koskenkylä—Kouvola 2004 48,8 16,8 - 32,0
Vt 4 Liminka—Oulu 2002 30,8 26,1 4,7 -
Vt 2 Pori—Ulvila 2002 16,0 16,0 - -
Vt 9 Orivesi—Muurame 2003 43,7 10,1 16,8 16,8
Uusi hanke:          
E 18 Lohja—Lohjanharju 2005 58,9 - 20,0 38,9
Yhteensä   511,0 129,0 58,3 323,7

1) Sopimuskausi päättyy v. 2012.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

E 18 Lohja—Lohjanharju on ensimmäinen vaihe Helsinki—Turku -moottoritieyhteyden puuttuvan osuuden rakentamiseksi. Loppuosa Muurla—Lohjanharju, kustannusarvioltaan 279 milj. euroa, on tarkoitus rakentaa vuosina 2004—2008.

Muurla—Lohjanharju -moottoritie on osa yleiseurooppalaista TEN-liikenneverkkoa ja sen prioriteettihanketta “Pohjolan kolmio”. Muurla—Lohjanharju -moottoritien kokonaispituus on 60 kilometriä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,7.      Muurla—Lohjanharju -välin liikennemäärä on nykyisin 8 500—11 400 autoa vuorokaudessa. Tie on suuntaukseltaan ja näkymiltään puutteellinen, minkä vuoksi ohittaminen on vaikeaa. Uusi moottoritie sijaitsee nykyisen valtatien tuntumassa Muurlasta Lahnajärvelle ja jatkuu sieltä Lohjaan ja Lohjanharjulle. Ympäristövaikutusten lievittämiseksi tielle on suunniteltu seitsemän tunnelia. Hankkeen kustannusarvio on noin 336 milj. euroa ja se toteutetaan kahdessa osassa. Vuonna 2002 aloitettavan alkuosan Lohjanharju—Lohja kustannusarvio on 58,9 milj. euroa. Hanke sisältää 10 kilometriä moottoritietä (vt 1) ja 5 kilometriä Lohjalle johtavaa kaksiajorataista tietä (vt 25), joka tulee toimimaan Lohjan sisääntulotienä moottoritien jatkeen Lohjalta Muurlaan valmistuttua. Lohjan ja Lohjanharjun välinen liikennemäärä on nykyisin noin 14 500 autoa vuorokaudessa. Hanke valmistuu vuonna 2005. Hankkeen rahoitukseen on tarkoituksena hakea myös TEN-rahoitusta.


2002 talousarvio 58 347 000
2001 talousarvio 26 910 068
2001 lisätalousarvio
2000 tilinpäätös 124 459 066

87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 23 546 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista.


2002 talousarvio 23 546 000
2001 talousarvio 26 910 068
2000 tilinpäätös 23 190 389