Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
  • — Hyvinvoinnille vahva perusta
  • — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
               
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista .. .. 39 .. 38 .. 40
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)              
— kuntajohdossa .. .. 61 .. 72 .. 75
— perusterveydenhuollossa .. 54 .. 60 .. 69 ..
— liikuntatoimessa .. 56 .. 62 .. 65 ..
— perusopetuksessa .. .. 66 .. 682) .. 69
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 60,4 60,5 60,9 60,9 60,9 61,0
— miehet 58,6 60,3 60,4 60,9 60,9 60,9 61,0
— naiset 58,9 60,4 60,5 60,8 60,8 60,8 60,9
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,2 7,2 6,3 6,3 6,2 6,2
— miehet 9,1 7,2 7,1 6,2 6,0 6,0 6,0
— naiset 8,3 7,2 7,4 6,5 6,6 6,5 6,5
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,5 4,6 4,5 4,7 4,7 4,8
— miehet 3,6 4,0 3,9 3,8 4,0 4,0 4,1
— naiset 4,5 4,9 5,2 5,2 5,4 5,4 5,5
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % 92 .. .. 91 912) 91 92
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 32,8 30,2 31,2 30,3 29,53) 29,3 29,0
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) 5 727 5 485 4 437 4 5102) 4 5002) 4 400 4 350
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 7,1 8,3 8,7 8,8 9,1 9,4
Sosiaalimenot/bkt, % 25,1 30,6 30,0 31,2 32,52) 32,9 32,9
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin) 7 462 10 166 10 143 10 400 10 7002) 10 800 10 900
Sosiaalimenojen rahoitus, %              
— verovaroin 43,1 46,1 46,0 46,8 46,72) 46,4 46,1
— työnantajat 37,6 35,8 35,4 34,8 35,22) 35,5 35,6
— muu 19,3 18,1 18,6 18,3 18,12) 18,1 18,3
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 54,4 54,8 55,3 48,02) 48,0 48,0

1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

2) Arvio

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
               
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %              
— miehet 37,6 36,8 35,6 33,4 35,0 34 33
  — 0—12 vuotta koulutusta 42,4 38,8 40,2 38,6 37,4 39 37
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,3 30,1 27,6 25,6 29,4 28 27
— naiset 33,7 32,9 32,1 32,8 33,2 34 33
  — 0—12 vuotta koulutusta 38,6 36,5 38,6 37,6 40,4 39 38
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 29,4 27,5 26,9 27,8 29 27
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % 16 17 17 171) 17 .. 16
Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 80,0 80,4 80,5 80,81) 81,1 81,3
— miehet 74,1 76,7 77,2 77,5 77,81) 78,0 78,3
— naiset 81,0 83,2 83,5 83,4 83,81) 84,0 84,2
25-vuotiaan elinajanodote              
— miehet 49,7 52,6 52,91) 53,21) 53,51) 54,0 54,4
   — perusasteen koulutus 47,4 49,7 50,01) 50,41) 50,81) 51,2 51,6
   — keskiasteen koulutus 50,1 52,4 52,61) 52,81) 53,01) 53,2 53,4
   — korkea-asteen koulutus 54,0 55,9 56,11) 56,31) 56,51) 56,7 56,9
— naiset 56,1 59,0 59,11) 59,21) 59,31) 60,3 61,2
   — perusasteen koulutus 54,6 56,6 56,61) 56,61) 56,61) 58,1 59,5
   — keskiasteen koulutus 57,2 59,1 59,21) 59,31) 59,41) 59,5 59,6
   — korkea-asteen koulutus 58,4 60,3 60,41) 60,61) 60,71) 60,9 61,0
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)              
— miehet 76 841) 87 861) 87 86 87
— naiset 72 781) 79 801) 75 76 79
Päivittäin tupakoivien osuus, %              
— miehet (25—64-v.) 28,3 24,1 23,4 21,0 20,3 19 18
— naiset (25—64-v.) 19,9 15,3 14,9 14,5 13,9 13 12
— pojat (8.—9. lk) 25 17 17 151) 15 14 13
— tytöt (8.—9. lk) 22 14 14 131) 12 11 10
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,0 10,1 9,6 9,7 9,5 9,5
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %              
— miehet 58,4 62,7 65,0 63,3 64,6 64 63
— naiset 41,2 48,3 48,3 47,9 47,8 48 47
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)              
— miehet 1 168 922 867 802 8231) 802 780
— naiset 368 290 255 281 2421) 236 230
Pienituloisten3) osuus, %              
— koko väestö 10,5 13,7 13,2 11,9 12,01) 12,0 12,0
— lapset 8,8 11,8 11,1 9,4 9,51) 9,5 9,5
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm 170 352 164 154 167 364 180 665 192 274 198 570 210 480
Toimeentulotukea saaneet, lkm              
— kotitaloudet 271 686 240 257 239 212 238 373 240 0001) 235 000 235 000
— henkilöt 454 353 375 152 371 898 370 454 374 5001) 364 500 364 500
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,2 2,2 2,1 2,11) 2,1 2,1
  — miehet 2,7 2,5 2,5 2,4 2,41) 2,4 2,4
  — naiset 2,0 1,8 1,8 1,8 1,81) 1,8 1,8
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), % 24,9 25,9 25,9 25,5 25,51) 25,5 25,5
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,3 4,8 4,7 4,7 4,71) 4,7 4,7
— 18—24 v. pojat 5,4 6,0 5,8 5,8 5,81) 5,8 5,8
— 18—24 v. tytöt 3,1 3,6 3,6 3,6 3,61) 3,6 3,6
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 82,8 83,2 83,1 82,95) 83,2 83,4
Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta) .. 33 .. 32 .. 36 ..
Hoitoon pääsy              
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 1 245 751 938 1 390 1 100 1 200
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) .. 72 77 81 79 70 55
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm .. 12 100 14 000 7 205 5 100 5 500 6 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm .. 136 73 64 55 50 45
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä .. 2 212 2 235 2 113 2 387 2 400 2 500
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot6)              
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v. .. 28 42 30 30 25 23
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v. .. 4 813 5 382 5 256 4 838 4 500 4 300
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %              
— säännöllinen kotihoito2) 11,8 11,8 12,2 11,9 12,11) 12,3 12,4
  — miehet 8,7 8,9 9,3 8,9 9,11) 9,2 9,4
  — naiset 13,2 13,4 13,9 13,5 13,71) 14,0 14,1
— tehostettu palveluasuminen 1,7 5,6 5,9 6,1 6,31) 6,5 6,8
  — miehet 1,1 3,7 3,9 4,1 4,41) 4,5 4,8
  — naiset 2,0 6,7 7,1 7,3 7,61) 8,0 8,4
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 4,7 4,4 3,8 3,51) 3,3 3,1
  — miehet 5,6 3,3 3,1 2,8 2,61) 2,5 2,4
  — naiset 9,6 5,5 5,1 4,3 3,81) 3,5 3,2
— omaishoidontuki 3,0 4,2 4,4 4,5 4,65) 4,9 5,1
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 310 4 630 4 844 5 2745) 5 497 5 856
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 6,0 6,5 6,3 6,1 6,0 5,8
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, % .. 3,6 .. 3,2 3,21) 3,2 3,2
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta              
— äitiysneuvolalääkärit .. .. 62 58 661) 66 66
— lastenneuvolalääkärit .. .. 20 23 281) 30 32
— koululääkärit .. .. 6 10 151) 17 20
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat .. .. 59 60 621) 62 64
— lastenneuvolan terveydenhoitajat .. .. 34 42 451) 47 49
— kouluterveydenhoitajat .. .. 75 84 851) 85 85
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)              
— äitiysneuvolassa .. .. 87 94 951) 95 95
— lastenneuvolassa .. .. 84 94 951) 95 95
— kouluterveydenhuollossa .. .. 75 95 951) 95 95
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 54 000 57 200 61 200 73 700 88 000 90 000
— miehet 47 500 32 900 34 100 36 000 43 300 52 800 54 000
— naiset 39 300 21 100 23 100 25 100 30 400 35 200 36 000
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % 0,9 1,3 1,4 1,4 1,41) 1,4 1,4
— pojat 1,0 1,4 1,4 1,4 1,41) 1,4 1,4
— tytöt 0,9 1,3 1,3 1,3 1,31) 1,3 1,3
Asunnottomat, lkm 10 000 7 880 7 570 7 850 7 500 7 700 7 800
— miehet 8 250 6 490 5 990 5 950 5 700 5 900 6 000
— naiset 1 750 1 390 1 580 1 890 1 800 1 800 1 800
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm 37 554 35 715 42 919 40 853 38 026 38 000 38 000
Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % 1,9 3,6 3,8 3,91) 4,01) 4,0 4,1

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
               
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 572 2 453 2 3701) 2 3462) 2 323 2 300
— miehet .. 1 649 1 610 1 4971) 1 4822) 1 467 1 453
— naiset .. 923 843 8731) 8642) 856 847
Vesivälitteiset epidemiat              
— epidemioiden lkm 7 2 5 2 42) 5 4
— sairastuneet henkilöt 6 428 38 70 530 2202) 200 100
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 82) 82) 5,6 5,02) 4,7 4,5
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste .. 29,6 22,4 26,4 28,62) .. ..
Työeläkerahastot/bkt, % 50,2 77,7 72,2 77,8 83,8 85,0 85,6

1) Ennakkotieto

2) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

  2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
arvio
               
Lapsilisä              
— 1. lapsi 100 100 100 104 104 104 95
— 2. lapsi 111 111 111 115 115 115 105
— 3. lapsi 141 141 142 147 147 147 135
— yksinhuoltajakorotus 47 47 47 49 49 49 49
Lasten kotihoidon tuki              
— hoitoraha 314 314 316 327 337 341 343
— seuraavasta alle 3-v. 94 94 94 98 101 102 103
— muista alle kouluikäisistä 60 60 61 63 65 66 66
— hoitolisä 168 168 169 175 180 183 183
Yksityisen hoidon tuki              
— hoitoraha 160 160 161 167 171 174 174
— hoitolisä 135 135 135 140 144 146 147
Osittainen hoitoraha 70 90 90 94 96 98 98
Vanhempainpäiväraha              
— minimi 551 551 553 574 594 598 601
— keskimäärin, miehet 1 858 1 936 1 997 2 035 2 099 2 1721) 2 244
— keskimäärin, naiset 1 342 1 398 1 427 1 467 1 516 1 5601) 1 600
Sairauspäiväraha              
— minimi (55 päivän jälkeen) 551 551 553 574 594 598 601
— keskimäärin, miehet 1 368 1 429 1 421 1 461 1 515 1 5561) 1 588
— keskimäärin, naiset 1 184 1 235 1 249 1 292 1 331 1 3661) 1 395
Työmarkkinatuki 551 551 553 674 698 702 705
Työttömän peruspäiväraha 551 551 553 674 698 702 705
Työttömien ansiopäiväraha              
— keskimäärin, miehet 1 326 1 401 1 409 1 514 1 565 .. ..
— keskimäärin, naiset 1 017 1 071 1 082 1 159 1 184 .. ..
Kansaneläke, yksinäinen 554 584 586 609 630 634 637
Takuueläke     688 714 739 743 747
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)              
— miehet 1 659 1 687 1 728 1 809 1 8791) 1 9281) 1 960
— naiset 1 071 1 097 1 133 1 195 1 2521) 1 2941) 1 325
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)              
— miehet 1 117 1 119 1 121 1 149 1 1671) 1 1721) 1 165
— naiset 927 929 934 962 9831) 9911) 988
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)              
— miehet 1 922 1 974 1 947 2 025 2 0831) 2 1201) 2 151
— naiset 1 326 1 365 1 370 1 441 1 4931) 1 5311) 1 565
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)              
— miehet 1 090 1 126 1 174 1 192 1 2261) 1 2481) 1 266
— naiset 842 884 907 943 9771) 1 0021) 1 024
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 417 417 419 461 477 480 483

1) Arvio

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle kohdentuu merkittävä osa rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteistä, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksiin, työelämään osallistumisen tukemiseen sekä kuntien tehtävien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Valmistelu ja toimeenpano muodostavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laaja-alaisen muutosprosessien kokonaisuuden sisältäen lukuisia laki- ja asetusmuutoksia sekä muutoksia kuntien ohjaukseen ja valvontaan. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation että tehokkaan hallinnon toteutuminen. Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta koskeva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 79 438 896 0 0 838 81 172
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
30 712 19 -162 30 569
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 245 185 300 2 730
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 539 271 700 5 510
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
590 590
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 031 1 031
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
421 421
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
17 330 17 330
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 959 18 959
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
4 032 4 032
02. Valvonta 41 973 248 0 0 0 42 221
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 441 14 441
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 465 148 12 613
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 167 100 4 267
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 900 10 900
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 101 261 0 0 0 0 101 261
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
60 412 60 412
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
33 287 33 287
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
7 562 7 562
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 648 800 0 12 200 0 80 000 2 741 000
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
11 700 11 700
51. Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 377 800 1 377 800
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
3 300 3 300
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
19 200 19 200
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
847 300 80 000 927 300
55. Elatustuki
(arviomääräraha)
195 600 12 200 207 800
56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
41 500 41 500
60. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut
(arviomääräraha)
152 400 152 400
20. Työttömyysturva 2 747 454 89 000 60 600 0 -30 000 2 867 054
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
34 054 34 054
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 007 000 43 000 50 000 1 100 000
51. Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
174 000 46 000 15 000 235 000
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 418 000 -45 000 1 373 000
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
73 000 73 000
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
41 400 10 600 52 000
30. Sairausvakuutus 1 226 272 0 0 0 0 1 226 272
28. Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
1 272 1 272
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 225 000 1 225 000
40. Eläkkeet 4 540 000 0 0 0 1 900 4 541 900
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
61 500 61 500
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
624 200 1 900 626 100
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
100 000 100 000
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
3 800 3 800
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 000 15 000
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 735 500 3 735 500
50. Veteraanien tukeminen 252 503 0 0 0 0 252 503
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 450 1 450
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
25 400 25 400
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
125 902 125 902
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
62 500 62 500
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
55 55
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 500 3 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
20 988 20 988
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
9 608 9 608
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 515 716 3 550 0 0 -4 700 514 566
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
7 000 -4 700 2 300
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
21 700 21 700
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
97 000 97 000
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
14 100 14 100
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
(arviomääräraha)
314 165 314 165
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480 480
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
29 071 29 071
50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
15 000 15 000
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
8 000 3 550 11 550
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
2 400 2 400
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 300 6 300
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 46 651 0 0 0 0 46 651
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 449 27 449
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
11 790 11 790
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
850 850
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
660 660
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 930 2 930
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
1 900 1 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 072 1 072
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 209 640 0 0 0 0 209 640
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
190 600 190 600
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 600 2 600
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
300 300
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
16 140 16 140
90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 309 300 0 0 0 0 309 300
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
309 300 309 300
  Yhteensä 12 719 008 93 694 72 800 0 48 038 12 933 540

  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 646 3 634 3 612    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2015 maksullisen toiminnan osuus on 1 590 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 369 henkilötyövuotta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.