Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Aikuiskoulutus
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2015

10. Yleissivistävä koulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) tavoitteena on turvata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle sekä edistää heidän hyvinvointiaan, kehitystään ja oppimistaan. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen sekä laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on päivähoidon sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen.

Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksella luodaan vahvaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa. Varhaiskasvatuspalveluilla tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista.

Esi- ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Tavoitteena on kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.

Lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon koulutustarve ja -tarjonta.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu esi- ja perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa sekä muussa yleissivistävässä koulutuksessa. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Varhaiskasvatuslain ja päivähoitoa koskevien asiakasmaksusäännösten valmistelua jatketaan.

Säädetään kuusivuotiaiden esiopetus velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Parannetaan peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö niiden rahoituksessa. Varmistetaan tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuus myös jatkossa.

Suunnataan voimavaroja koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Ryhmäkokoja pienennetään. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1.—2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Tuetaan koulun kerhotoimintaa. Käynnistetään Tulevaisuuden peruskoulu - uuteen nousuun -kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa parhaaseen asiantuntemukseen perustuva kuvaus perusopetuksen nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöistä, oppimistulosten heikkenemisen syistä ja perusopetuksen kehittämistarpeista, jotka tukevat sivistykseen perustuvaa yhteiskuntarakennetta. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa vahvistetaan jatkamalla valtakunnallista Lukuinto-ohjelmaa. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista ja kiinnostusta oppimiseen vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla.

Oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi. Säädetään muiden kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon nostamisesta kolmesta oppilaasta 10 oppilaaseen.

Valmistellaan lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Valmistellaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovuttavaksi ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutettavaksi talousarvioon perustuvaksi. Puolitetaan julkinen rahoitus lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän toteuttamiseen. Valmistellaan valtionosuusrahoituksen lakkauttamista lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkintoon suorittaneilta. Samoin valmistellaan rajattavaksi lukion opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen.

Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016.

Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Jatketaan psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseen sekä kiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämiseen liittyvän Kaikki Mukaan (KaMu) -toimenpideohjelman kehittämistä toisen asteen oppilaitoksissa vuonna 2015.

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Ylioppilastutkintolautakunta selvittää tapoja yleissivistyksen mittaamiseksi. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa.

Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista. Edistetään oppimateriaalien keskitettyä hankintaa yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja. Kehitetään kansallista koulutuspilvipalvelua. Sen tarkoituksena on tuottaa järjestelmä, jolla opetusmateriaalit saadaan helposti koulujen ja opettajien käyttöön. Kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön ja helpottaa yritysten mahdollisuuksia päästä oppimateriaalimarkkinoille.

Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2003—2012 ja tavoite vuodelle 2015

  2003
toteutuma
2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
20151)
tavoite
           
Lukutaito 543 547 536 524 538—550
Matematiikka 544 548 541 541 538—550
Luonnontiede 548 563 554 554 550—560

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2004, 2007, 2010 ja 2013.

Päivähoitoon osallistuvien määrät sekä yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät, opetustunnit ja ohjaustunnit vuosina 2012—2015

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
tavoite
         
Päivähoito1) 209 530 212 700 213 700 214 400
Esiopetus2) 59 700 61 000 61 000 62 500
Perusopetus 525 410 526 840 530 000 531 000
Lisäopetus 2 000 1 840 2 300 2 060
Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat 1 450 1 470 1 450 1 470
Muut vammaisoppilaat 10 430 10 260 10 200 10 650
Maahanmuuttajien valmistava opetus 2 650 2 800 2 820 2 860
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) 1 750 1 840 2 000 2 000
Sisäoppilaitoslisä 570 530 600 540
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 18 080 20 690 24 000 24 000
Nuorten lukiokoulutus 100 410 99 460 104 000 104 000
Aikuisten lukiokoulutus 25 300 25 650 26 000 26 000
— josta yli 18-vuotiaat 5 590 5 650 6 000 7 100
— aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat 1 070 1 150 1 200 1 200
Taiteen perusopetus        
— musiikkioppilaitosten tunnit 1 653 000 1 653 000 1 653 000 1 653 000
— muun taiteen perusopetuksen tunnit 140 800 140 800 140 800 140 800
Aamu- ja iltapäivätoiminta        
— osallistuvat lapset 51 280 56 000 56 000 56 000
— ohjaustunnit 3 320 000 3 390 000 3 390 000 3 390 000

1) Kuntien järjestämä päivähoito, sisältää koko- ja osapäivähoidossa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevat lapset yhteensä.

2) Esi- ja perusopetuksen luvut ovat toteutumavuoden syksyn valtionosuustietoja (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset opetuksen järjestäjät).

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2015 noin 78 800 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 202 000 koetta.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 655 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 821 814 860 860
Suomalais-venäläinen koulu 682 683 709 705
Valtion yleissivistävät erityiskoulut 440 454 396 387
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) 667 642 650 640
Koulukotien perusopetus 154 141 141 141
Helsingin eurooppalainen koulu 239 267 285 290
Yhteensä 3 003 3 001 3 041 3 023

Ohjaustoiminnan tunnusluvut

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
         
Ohjaustoiminta kentällä        
— ohjauskäyntejä 1 249 1 108 1 599 1 534
— oppilaita 866 918 834 958
Tilapäinen opetus ja kuntoutus        
— Tukijaksopäivät 4 469 3 258 5 038 5 386
— Tukijaksojen oppilaat 474 445 497 502

Henkilötyövuodet

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 76,3 76,5 77 78
Suomalais-venäläinen koulu 84,4 81,1 81 81
Valtion yleissivistävät erityiskoulut 631,4 623 624 613,7
EU:n Eurooppa-koulut 34,0 30 30 30
Helsingin eurooppalainen koulu 55,0 59,8 60,6 60,6
Yhteensä 881,1 870,4 872,6 863,3

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kielikoulut 4 602 000
Valtion yleissivistävät erityiskoulut 37 759 000
Koulukotien perusopetus 1 676 000
EU:n Eurooppa-koulut 1 788 000
Helsingin eurooppalainen koulu 2 830 000
Yhteensä 48 655 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 67 439 69 424 68 655
Bruttotulot 20 406 18 500 20 000
Nettomenot 47 033 50 924 48 655
       
Siirtyneet erät      
— edelliseltä vuodelta siirtyneet 10 657    
— seuraavalle vuodelle siirtyneet 13 067    

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 366 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun hanke 2 000
Onerva Mäen koulun kalustaminen (kertamenon poistuminen) -2 500
Onerva Mäen koulun lisävuokran tarkistus -1 250
Onerva Mäen uudisrakennushankkeen kalustaminen 1 250
Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02) -96
Suomalais-venäläisen koulun peruskorjauksen lisävuokramenon vähentyminen -600
Tuottavuustoimet -180
Valtion järjestämän lukiokoulutuksen säästö (siirto momentille 29.10.30) -127
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -100
Palkkaliukumasäästö -173
Palkkausten tarkistukset 278
Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -576
Toimintamenojen tuottavuussäästö -249
Vuokramenojen indeksikorotus 124
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -70
Yhteensä -2 269

2015 talousarvio 48 655 000
2014 talousarvio 50 924 000
2013 tilinpäätös 49 443 000

02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 870 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 8 337 8 741 9 168
Bruttotulot 6 907 6 792 7 298
Nettomenot 1 430 1 949 1 870
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 603    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 078    

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuustoimet -45
Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -22
Toimintamenojen tuottavuussäästö -10
Vuokramenojen indeksikorotus 1
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -3
Yhteensä -79

2015 talousarvio 1 870 000
2014 talousarvio 1 949 000
2013 tilinpäätös 1 905 000

20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 697 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -20
Säästöpäätös -2 000
Yhteensä -2 020

2015 talousarvio 10 697 000
2014 talousarvio 12 717 000
2013 tilinpäätös 12 818 000

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 712 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 400 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 8 296 000 euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan

8) enintään 12 000 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin

9) enintään 30 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen

10) enintään 3 745 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 160 000 euroa Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

12) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

14) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi

15) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen

16) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lukiolain (629/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta sekä asetuksen perusopetusasetuksen (852/1998) muuttamisesta. Säädetään laki oppivelvollisuudesta. Muutetaan valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Lisäksi eräitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella määräytyviä perusopetuksen rahoitusperusteita muutetaan.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 637 542 000
— kunnallinen lukiokoulutus (91 850 * 6 028,91 €) 553 755 000
— yksityinen lukiokoulutus (9 560 * 6 308,68 €, sis. alv.) 60 311 000
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden  lukiokoulutus (5 660 * 3 291,02 €) 18 627 000
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 400 * 3 463,29 €, sis. alv.) 4 849 000
Kuntien rahoitusosuus -456 241 000
Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset 43 675 000
Perusopetus, muut vammaisoppilaat 193 178 000
Maahanmuuttajien valmistava opetus 43 996 000
Lisäopetus 16 267 000
Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus 13 932 000
Sisäoppilaitoslisä 1 593 000
Koulukotikorotus 1 027 000
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 50 240 000
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 78 243 000
Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus 3 223 000
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 588 000
   
2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 2 400 000
4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000
5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000
6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) 136 000
7) Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) 8 296 000
8) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin (enintään) 12 000 000
9) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) 30 000 000
10) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 3 745 000
11) Ulkomaanopetuksen menot 160 000
12) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 11 975 000
13) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 75 000
14) Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 120 000
15) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen 2 000 000
16) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki 500 000
Yhteensä 712 770 000

Päivähoitopalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt arviot (ei sis. alv)

   
Kotikuntakorvauksen perusosa 6 232,40 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 004,52 euroa/opisk.
Taiteen perusopetus  
— opetustuntikohtainen yksikköhinta 75,56 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 945 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluontoisen vähennyksen poistuminen 2 680
Kuntien omarahoitusosuuden muutos ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vuoksi (siirto momentille 29.40.55) -80 773
Kustannustason muutos, lukio ja taiteen perusopetus (1,2 %) 4 368
Kustannustason muutos, perusopetuksen kotikuntakorvaus (+0,7 %) 2 205
Laskennallisten tekijöiden vaikutus lukiokoulutuksen rahoitukseen (HO) -15 000
Lukiokoulutuksen menosäästön uudelleenkohdennus (siirto momentilta 29.10.01) 127
Lukiokoulutuksen yksikköhinnan leikkaus (säästöpäätös) -7 000
Maahanmuutto ja kotiuttaminen; lukiokoulutukseen valmistava koulutus 1 100
Muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon nostaminen 10 henkeen, lukiokoulutus -70
Oppivelvollisuusiän nosto 17 vuoteen 3 410
Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentäminen (HO) 17 300
Toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja rahoitus (rakennepoliittinen ohjelma) -1 500
Yksityisten perusopetuksen järjestäjien valtionavustusten leikkaus (säästöpäätös) -1 100
Säästöpäätös -57 000
Yhteensä -131 253

2015 talousarvio 712 770 000
2014 talousarvio 844 023 000
2013 tilinpäätös 817 307 162

(34.) Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset (siirto momentille 28.90.30) -42 100
Säästöpäätös -4 300
Yhteensä -46 400

2014 I lisätalousarvio 9 600 000
2014 talousarvio 46 400 000
2013 tilinpäätös 58 000 000

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 128 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -175
Yhteensä -175

2015 talousarvio 1 128 000
2014 talousarvio 1 303 000
2013 tilinpäätös 1 403 000