Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2015

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:

Sisäministeriö

Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Hallinnonalan tietohallinto

Sisäministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

EU:n rahastot

Sisäministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 kansallisesta hallinnoinnista. Rahastojen rahoituksella tuetaan Haagin ja Tukholman ohjelmissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista mm. tukemalla turvapaikkaprosessin ja palauttamismenettelyjen hallinnoinnin kehittämistä, pakolaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista sekä EU:n ulkorajojen valvontaan liittyvää kehittämistoimintaa. Rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustetaan EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline sekä Turvapaikka- ja maahanmuuttoa koskeva rahoitusväline. Sisäministeriö vastaa rahastojen valmistelun kansallisesta koordinoinnista ja toimii rahastojen hallinnoinnista vastaavana kansallisena viranomaisena.

Siviilikriisinhallinta

Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia kehitetään ja ylläpidetään, jotta lähetettävien asiantuntijoiden osallistumistaso ja asiantuntemus vastaavat Suomen prioriteetteja. Siviilikriisinhallintatoiminnoissa edistetään kokonaisvaltaisuutta yhteistyöllä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä kanssakäymistä ja tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 679 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Toteutetaan hallitusohjelmaa ja sisäministeriön hallinnonalan strategiaa vuosille 2012—2015.
  • — Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista.
  • — Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäministeriön vastuualueelle.
  • — Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista.
  • — Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Luodaan edellytyksiä ministeriön vaikuttavuuden ja tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisia hankkeita.

Henkisten voimavarojen kehittäminen

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Henkilötyövuodet 251 240 229
Sairauspoissaolot (pv/htv) 8,0 7,5 7,5
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,6 3,7 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 22 641 22 274 22 179
Bruttotulot 920 500 500
Nettomenot 21 721 21 774 21 679
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 202    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 941    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muutosta ja kalustuksesta aiheutuvat menot (kertakorvauksen poistuminen) -400
Siirto momentille 23.01.02 -75
Siirto momentilta 26.01.20 950
Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -50
Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta) 19
Uudet tuottavuustoimenpiteet -90
Viran siirto (siirto momentille 26.20.01) -93
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -14
Palkkaliukumasäästö -74
Palkkausten tarkistukset 96
Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -257
Toimintamenojen tuottavuussäästö -111
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -8
Vuokramenojen indeksikorotus 43
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -31
Yhteensä -95

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 21 679 000
2014 talousarvio 21 774 000
2013 tilinpäätös 21 460 000

03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 000 euroa.

Selvitysosa:Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

HALTIKin päätehtävänä on tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut ja hankkia sisäministeriön hallinnonalan yhteiset palvelut sekä tuottaa ICT-asiantuntijapalvelut.

HALTIKin rahoitus muodostuu asiakasvirastoilta perittävistä palvelusopimusmaksuista.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

HALTIKin keskeisin tavoite on nykyisen palvelutuotannon turvaaminen asiakastarpeiden mukaisesti sekä sen laadun varmistaminen. Hallinnonalalla on merkittäviä tietohallintohankkeita ja järjestelmien kokonaisuudistuksia, joiden onnistuminen on kriittisten järjestelmien ylläpidon ohella koko kehyskauden tärkeimpiä tavoitteita. Asiakastyytyväisyys HALTIKin toimintaan kasvaa.

Palvelukohtaiset tavoitteet:

  • — Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilytetään korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee.
  • — Datacenterpalveluissa varmistetaan tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta.
  • — Tietojärjestelmien ylläpitopalvelu painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen.
  • — Työasemapalvelut tuottaa vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittaisen palvelun.
  • — Viestintäpalveluiden keskeinen tavoite on se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten tavoitettavuus on teknisesti mahdollista.
  • — ServiceDesk-palveluiden tavoitteena on yhtenäisen prosessin mukaiset toimivat palvelut.
  • — Aluepalvelun tavoitteena on tuottaa tietoteknisiä tukipalveluita alueellisesti asiakkaiden operatiivisten tehtävien tukemiseksi.
  • — Yhteyspalveluyksikkö tuottaa laadukkaat puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.
  • — Sisäministeriön hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen.
Toiminnallisen tuloksellisuuden toimenpiteet
  • — Tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan sekä yhdistetään lähiverkkoja suunnitellun mukaisesti.
  • — Keskitetään palvelimia ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan.
  • — Kehitetään järjestelmien käytön tukea ja ongelmanratkaisua edelleen.
  • — Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta yhdessä virtuaalisesti toimivassa palvelupisteessä ja kehitetään käyttöön otettua toiminnanohjausjärjestelmää.
  • — Parannetaan palvelun laatua ja kehitetään toimintaa edistämällä palvelunhallinnan prosesseja ja terävöittämällä työnohjausjärjestelmän käyttöä.
  • — Yhteyspalvelun teknisen ympäristön ja puhelunvälitysjärjestelmän vaihtaminen sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen.
  • — Projektitoiminnan laatua parannetaan yhtenäistämällä projektikäytäntöjä, testausprosesseja ja käyttöönottamalla järjestelmäarkkitehtuurien hallinnan ja järjestelmäkehityksen työkaluja.
Toiminnallisen tuloksellisuudentavoitteet mittareilla esitettynä 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Tuettavien päätelaitteiden lkm/htv 227,6 228 228
Virtualisointisuhde (loogisia palvelimia/fyysinen palvelin) 4,00 5,00 5,20
Vastaanotetut palvelupyynnöt/htv 9 345 10 292 10 417
Vastaanotetut palvelupyynnöt (SLA-%) 87,0 87,5 87,5
Suoritteet ja julkishyödykkeet      
Tuettavat päätelaitteet, kpl 17 300 16 000 14 000
Videoneuvottelut, kpl 115 000 130 000 160 000
Vastaanotetut palvelupyynnöt, kpl 224 288 240 000 240 000
Palvelukyky ja laatu      
Asiakastyytyväisyys (1—5) 3,01 3,03 3,10
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
Henkiset voimavarat 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Työtyytyväisyysindeksi 3,3 3,5 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,6 8 7,8
Henkilöstö yhteensä, htv 435 410 406
— josta vakinaisessa palvelussuhteessa 381 358 355
Naisia, %-osuus 34,6 36 36

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 79 969 83 085 75 085
Bruttotulot 77 089 83 064 75 063
Nettomenot 2 880 21 22
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 189    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 230    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 1
Yhteensä 1

2015 talousarvio 22 000
2014 talousarvio 21 000
2013 tilinpäätös 921 000

04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 983 000 euroa.

Selvitysosa:Vähemmistövaltuutettu on sisäministeriön yhteyteen sijoitettu itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

Vähemmistövaltuutetun neuvontapalveluiden kehittyminen

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Neuvonta 350 350 350
Lausunto/kannanotto/aloite 100 100 100
Vireille avustajana tai hakijana esim. tuomioistuimessa tai syrjintälautakunnassa 6 6 6

Vähemmistövaltuutetun toimisto on kehittänyt neuvontapalvelujaan, jotta ihmiset eri puolella Suomea saavat neuvontaa mahdollisimman helposti. Toimistoon tulevien neuvontayhteydenottojen määrä on tavoitteiden mukaisesti jo jonkin verran vähentynyt. Tavoitteena on ollut tätä kautta vapauttaa resursseja asioiden syvempään tarkasteluun esim. sovittelemalla juttuja enemmän tai viemällä niitä eteenpäin.

Valtioneuvoston nimittämä syrjintälautakunta on yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä sisäministeriön ohessa toimiva itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, joka voi antaa syrjintää koskevan kieltopäätöksen, jonka noudattamista se voi tehostaa uhkasakolla ja tuomita sen maksettavaksi.

Asiakastapausten lukumäärä syrjintälautakunnassa

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Syrjintälautakunta 370 380 380

Henkilötyövuosien lukumäärä

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Vähemmistövaltuutettu 11 11 16
Syrjintälautakunta 2 2 3

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 971 1 062 1 033
Bruttotulot 15 50 50
Nettomenot 956 1 012 983
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 140    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 195    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Vähemmistövaltuutettu 850
Syrjintälautakunta 133
Yhteensä 983

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -5
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1
Säästöpäätös -5
Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -12
Toimintamenojen tuottavuussäästö -5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1
Yhteensä -29

2015 talousarvio 983 000
2014 talousarvio 1 012 000
2013 tilinpäätös 1 011 000

20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 917 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin, Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin sekä S-TUVE-verkon ylläpitomenoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sisäiset palveluostot (TUVE) 6 400 000
Verkkomaksut (S-TUVE) 2 400 000
Muut sisäministeriön hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot 117 000
Yhteensä 8 917 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muut muutokset 40
Siirto momentille 26.01.01 -950
S-TUVE-määrärahat (kertalisäyksen poisto) -3 000
S-TUVE-palveluiden lisäkustannukset 2 400
TUVE-määrärahat (kertalisäyksen poisto) -5 830
TUVE-ylläpitomenojen lisäys 4 700
TUVE-ylläpitomenot -1 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -333
Yhteensä -3 973

2015 talousarvio 8 917 000
2014 talousarvio 12 890 000
2013 tilinpäätös 12 488 000

22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 603 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY)

2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa)

Vuosiohjelma 2007—2012 2013 Yhteensä
       
Pakolaisrahasto - 1 133 1 133
Ulkorajarahasto - 2 700 2 700
Kotouttamisrahasto - 320 320
Paluurahasto - 450 450
Yhteensä - 4 603 4 603

Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille 24.01.01, 26.01.01, 26.10.01, 26.20.01 ja 70 sekä 26.40.01, 26.40.21 ja 63 sekä momentille 28.10.02 ja 32.70.03. Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden arvioiminen etukäteen ole mahdollista.

Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan.

Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt).

Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusaikataulujen täsmentyminen -16 897
Yhteensä -16 897

2015 talousarvio 4 603 000
2014 talousarvio 21 500 000
2013 tilinpäätös 22 100 000

23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot.

Momentille voidaan nettobudjetoida Kriisinhallintakeskuksen vastuulla toteutettavista tutkimushankkeista tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot.

Selvitysosa:Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21.

Sisäministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

  • — Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin.
  • — Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti.
  • — Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista pysyy edelleen Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskitasoa korkeammalla.
  • — Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien toiminta on suunnitelmallista ja kustannustehokasta kohdistuen perustehtäviin.

Toiminnan tunnuslukuja

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät 1 545 2 033 1 500
Koulutettavapäivän hinta 450 469 460
Hyväksytyt/ehdolle asetetut asiantuntijat 0,44 0,6 0,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 1 643 1 489 1 489
Bruttotulot 70 50 50
Nettomenot 1 573 1 439 1 439
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 233    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 99    

2015 talousarvio 1 439 000
2014 talousarvio 1 439 000
2013 tilinpäätös 1 439 000

24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 288 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sisäasioiden rahastoista.

Rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustettiin EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: sisäisen turvallisuuden rahasto sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513/2014, 515/2014 ja 516/2014) sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta koordinoimisesta ja toimii rahastojen nimettynä vastuu- ja tarkastusviranomaisena.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten.

Sisäisen turvallisuuden rahasto jakaantuu kahteen rahoitusvälineeseen: ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa)

Vuosiohjelmat 2014—2015 Yhteensä
     
Sisäisen turvallisuuden rahasto 3 288 3 288
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto 3 000 3 000
Yhteensä 6 288 6 288

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ohjelmakauden aloitus (maksatusaikataulujen arvio) -4 192
Yhteensä -4 192

2015 talousarvio 6 288 000
2014 talousarvio 10 480 000

29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 61 138 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 26.40.63 88
Valtori (siirto momentille 28.01.29) -5 190
Yhteensä -5 102

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 61 138 000
2014 talousarvio 66 240 000
2013 tilinpäätös 69 880 762

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF1), IGC2), IOM, ICMPD3), COSPAS-SARSAT4) ja ICAO PKD5)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Interpol 526 000
FATF 30 000
IGC 85 000
IOM 300 000
ICMPD 5 000
COSPAS-SARSAT 45 000
ICAO PKD 26 000
Yhteensä 1 017 000

2015 talousarvio 1 017 000
2014 talousarvio 1 017 000
2013 tilinpäätös 788 280