Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (34 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (15 %) ja sairausvakuutus (13 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa kuten perusturvan ja eläkkeiden korotukset, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelma, työttömyysturvauudistusten valmistelu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus ja sosiaaliturvauudistus.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan edistämällä painopistealueen yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi toimenpiteiden toteutusta. Vuonna 2020 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2020 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, perusturvan ja eläkkeiden korotuksissa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä työttömyysturvauudistuksien valmistelussa.

Seurantaindikaattori 2015—2020

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
             
Toimintakyky            
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet            
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta            
—Yhteensä 6 443 6 354 6 321 6 2581) 6 195 6 133
— Miehet 8 774 8 610 8 514 8 4291) 8 345 8 261
— Naiset 4 182 4 166 4 190 4 1941) 4 198 4 202
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Yhteensä 31,5 30,5 28,2 27,5 26 25
— Miehet 32,6 31,0 29,0 28,1 27 25
— Naiset 30,4 30,1 27,4 27,0 26 25
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista            
— Yhteensä 16,2 .. 18,8 191) 19 19
— Miehet 12,9 .. 13,9 141) 14 14
— Naiset 19,5 .. 23,4 241) 24 24
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Yhteensä 55,2 56,8 57,4 63,5 64 65
— Miehet 55,1 55,4 54,5 60,9 62 63
— Naiset 55,3 58,1 60,5 66,1 67 68
Toiminta- ja työkyky on parantunut            
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm            
— Yhteensä            
— Kokoaikaiselle 16 156 16 080 15 145 14 6911) 14 250 13 822
— Osa-aikaiselle 4 824 5 224 5 594 6 0421) 6 525 7 047
— Alle 25-v. 1 883 2 108 1 933 1 9721) 2 011 2 051
Miehet            
— Kokoaikaiselle 8 733 8 585 7 926 7 5301) 7 153 6 796
— Osa-aikaiselle 1 514 1 619 1 695 1 7971) 1 905 2 019
— Alle 25-v. 986 1 085 1 017 1 0371) 1 058 1 079
Naiset            
— Kokoaikaiselle 7 423 7 495 7 219 7 1471) 7 075 7 005
— Osa-aikaiselle 3 310 3 605 3 899 4 250 4 632 5 049
— Alle 25-v. 897 1 023 916 9341) 953 972
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.            
— Yhteensä 26,1 25,8 24,8 23,2 22 21
— Miehet 26,2 24,8 26,2 24,5 24 24
— Naiset 25,9 26,6 23,4 21,9 21 20
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet            
— Yhteensä 11,9 15,9 12,2 11,1 11 11
— Miehet 10,9 15,1 12,3 10,5 11 11
— Naiset 12,5 16,4 12,2 11,5 11 11
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt            
— Koti-ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet, lkm 2 135 2 230 2 297 2 250 2 200 2 150
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset            
— Yhteensä, lkm 9 741 9 905 9 546 9 886 9 850 9 800
— Uhrina mies, % 30,2 29,2 29,8 30,9 30 30
— Uhrina nainen, % 69,8 70,8 70,2 69,1 70 70
— Työpaikkatapaturmataajuus 28,6 28,4 29 29,11) 29 29
— Vesiepidemioiden lkm 3 3 1 2 3 3
Toimeentulo            
Sosiaaliturva kannustaa työhön            
Työllisyysaste            
20—29-v.            
— Yhteensä 63,6 65,1 66,0 67,5 68,4 68,9
— Miehet 64,5 65,4 67,4 69,3 70,2 70,7
— Naiset 62,7 64,4 64,4 65,9 66,8 67,3
20—70-v.            
— Yhteensä 66,3 66,8 67,6 69,6 70,6 71,1
— Miehet 67,7 68,8 69,6 71,7 72,8 73,3
— Naiset 64,8 64,8 65,6 67,5 68,5 69,0
55—64-v.            
— Yhteensä 60,0 61,4 62,6 65,4 66,4 66,8
— Miehet 57,4 59,8 61,6 64,3 65,2 65,6
— Naiset 62,3 62,9 63,3 66,5 67,4 67,9
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta            
— Yhteensä 4,2 4,7 4,0 2,9 2,6 2,3
— Miehet 4,8 5,4 4,5 3,3 3,0 2,7
— Naiset 3,5 4,0 3,4 2,5 2,3 2,1
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle            
— Yhteensä 61,1 61,1 61,2 61,3 61,3 61,4
— Miehet 61,2 61,3 61,5 61,6 61,6 61,7
— Naiset 61,0 60,9 60,9 60,9 61,0 61,0
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt            
Pienituloisten osuus, %            
— Koko väestö 11,7 11,5 12,1 12,01) 11,9 11,8
— Alle 18-v. 9,4 10,2 11,1 11,01) 10,9 10,8
— Palkansaajat 1,4 1,4 1,7 1,51) 1,5 1,5
— 65+ 12,5 12,4 13,3 13,31) 13,2 13,1
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä .. .. 16,9 171) 17 16
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 2,5 2,5 2,8 2,9 2,8 2,7
— Miehet 2,8 2,8 3,0 3,1 3,0 2,9
— Naiset 2,2 2,2 2,5 2,6 2,5 2,5
— Tulottomat kotitaloudet, lkm .. .. 41 377 39 158 39 000 39 000
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta            
— Yhteensä 27,2 26,4 22,7 221) 22 22
— Miehet 24,6 23,4 19,5 191) 19 19
— Naiset 30,1 29,5 25,7 251) 25 24
Palvelut            
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden            
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 1,4 1,4 1,4 1,5 1,4 1,4
— Miehet 1,4 1,4 1,5 1,6 1,5 1,5
— Naiset 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 1,4
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä .. .. .. 36,6 36 25
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 8,3 8,3 8,1 8,01) 8 8
— Miehet 9,2 9,4 9,4 9,21) 9 9
— Naiset 7,3 7,0 6,7 6,71) 7 7
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista            
— Yhteensä 5,2 5,9 6,6 6,9 7 8
— Miehet 3,5 3,8 4,2 4,4 5 5
— Naiset 6,5 7,3 8,2 8,6 9 10
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Yhteensä 11,1 12,7 9,4 10,5 11 11
— Miehet 9,7 10,4 7,9 9,0 9 9
— Naiset 12,1 14,4 10,7 11,6 12 12
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Yhteensä 52,4 54,5 55,9 51,1 52 53
— Miehet 54,1 58,2 57,3 50,6 52 53
— Naiset 51,1 51,8 54,9 51,6 53 54
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 90,6 90,9 91,1 911) 92 92
— Miehet 93,4 93,5 93,6 941) 94 94
— Naiset 88,9 89,2 89,5 901) 90 90
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin            
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä            
— Yhteensä 50,3 55,3 55,0 55,9 50 45
— Miehet 49,1 53,9 53,9 55,4 49 44
— Naiset 51,2 56,3 55,8 56,2 51 46
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä .. .. .. 15,8 15 14
— Miehet .. .. .. 13,9 14 13
— Naiset .. .. .. 17,3 17 16
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12., lkm 1 072 1 837 1 317 1 734 1 700 1 650
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % 91,7 94,5 93,6 93,1 93 93

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Hallinto 92 763 90 540 92 821 2 281 3
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 836 31 929 32 949 1 020 3
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 422 547 503 -44 -8
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 664 601 553 -48 -8
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 491 19 105 19 028 -77 0
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 8 188 8 334 8 501 167 2
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 11 000 7 000 8 000 1 000 14
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 19 287 18 929 19 229 300 2
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 875 4 095 4 058 -37 -1
02. Valvonta 60 536 62 301 72 934 10 633 17
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 398 11 587 14 400 2 813 24
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 021 11 940 11 628 -312 -3
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 125 3 752 5 075 1 323 35
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 324 24 775 26 140 1 365 6
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 200 5 200 0
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 10 668 10 247 10 491 244 2
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 141 976 86 982 83 771 -3 211 -4
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 252 53 708 53 247 -461 -1
25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v) 7 400 5 200 4 000 -1 200 -23
(31.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 51 500 0
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 23 222 23 222 23 022 -200 -1
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 6 602 4 852 3 502 -1 350 -28
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 185 712 4 367 360 4 319 399 -47 961 -1
50. Perhe-etuudet (arviomääräraha) 9 360 11 500 1 617 500 1 606 000 13965
(51.) Lapsilisät (arviomääräraha) 1 362 200 1 369 900 -1 369 900 -100
(52.) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 1 959 3 800 -3 800 -100
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 16 100 17 600 15 800 -1 800 -10
54. Asumistuki (arviomääräraha) 1 492 000 1 567 800 1 489 400 -78 400 -5
(55.) Elatustuki (arviomääräraha) 208 900 216 400 -216 400 -100
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 45 642 50 700 51 000 300 1
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 719 811 751 900 707 000 -44 900 -6
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 329 741 377 760 438 699 60 939 16
20. Työttömyysturva 2 343 229 2 369 590 2 196 366 -173 224 -7
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 25 982 26 840 28 366 1 526 6
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 816 923 828 900 733 900 -95 000 -11
(51.) Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 20 846 0
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) 1 463 594 1 510 100 1 431 100 -79 000 -5
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) 3 280 3 750 3 000 -750 -20
(56.) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 12 604 0
30. Sairausvakuutus 2 113 127 2 425 900 1 982 900 -443 000 -18
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 2 113 127 2 425 900 1 982 900 -443 000 -18
40. Eläkkeet 4 535 334 4 660 171 4 975 671 315 500 7
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 58 700 63 271 60 700 -2 571 -4
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 679 000 715 400 734 700 19 300 3
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 252 951 292 100 326 200 34 100 12
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 7 445 11 500 12 571 1 071 9
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 683 14 500 14 300 -200 -1
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 523 554 3 563 400 3 827 200 263 800 7
50. Veteraanien tukeminen 191 630 218 681 207 978 -10 703 -5
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 702 1 250 1 050 -200 -16
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 12 022 9 500 7 300 -2 200 -23
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 71 228 85 378 62 000 -23 378 -27
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 40 000 38 000 25 000 -13 000 -34
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 2 500 -600 -19
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 100 45 20 -25 -56
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 2 500 -1 000 -29
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 60 970 58 400 38 000 -20 400 -35
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 8 8 0
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha) 19 500 69 600 50 100 257
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 283 765 202 366 283 766 81 400 40
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 500 500 400 -100 -20
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 2 450 1 600 -850 -35
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 21 000 23 800 25 000 1 200 5
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha) 92 860 96 000 96 000 0
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja vakuutuslääketieteellisistä lausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 12 015 15 200 15 200 0
(35.) Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) 0
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 480 480 0
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) 21 5 346 5 346 0
(38.) Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin 100 000 0
39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 80 000 80 000 0
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 28 990 28 990 28 990 0
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 17 550 19 550 21 550 2 000 10
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 000 2 950 2 250 -700 -24
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 850 7 100 6 950 -150 -2
(65.) Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen (siirtomääräraha 2 v) 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 33 648 35 218 36 720 1 502 4
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 26 390 28 990 30 850 1 860 6
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 680 650 580 -70 -11
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 550 550 490 -60 -11
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 200 2 200 2 000 -200 -9
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 1 900 1 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 928 928 900 -28 -3
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 149 610 154 990 140 040 -14 950 -10
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 131 170 134 700 122 750 -11 950 -9
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 050 1 900 1 900 0
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 250 250 250 0
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) 16 140 18 140 15 140 -3 000 -17
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 357 975 361 850 380 000 18 150 5
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 357 975 361 850 380 000 18 150 5
Yhteensä 14 489 307 15 035 949 14 772 366 -263 583 -2
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 3 651 3 649 3 645    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2020 maksullisen toiminnan osuus on 1 706 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 235 henkilötyövuotta.