Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
          7.1. Kuntatalouden nykytila ja näkymät
          7.2. Veroperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen
          7.3. Kuntien valtionavut
          7.4. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien valtionapuihin
          7.5. Maksutulot
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2015

7.1. Kuntatalouden nykytila ja näkymätPDF-versio

Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v. 2013 niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin.

Alla olevassa taulukossa esitetään kuntatalouden kehitysarvio vuoteen 2018 asti. Laskelmaan ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista tai muista kuntien omista sopeuttamistoimista vuodesta 2015 eteenpäin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v. 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Valtionavut vähenevät v. 2015 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta.

Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon.

Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyvään kuntatalouden kehitysarvioon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, jonka myötä edellä mainitut toiminnot siirtyvät kuntatalouden ulkopuolelle peruspalvelubudjettitarkastelussa. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta v. 2014. Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos- ja rahoituslaskelmatasolla.

Kansantalouden tilinpidon mukaiseen kuntasektorin sektorirajaukseen edellä mainitut yhtiöittämiset eivät vaikuta. Tilinpidon käsittein kuntatalouden alijäämän ennustetetaan olevan v. 2015 noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarvio vuosina 2013—2018 kuntien kirjanpidon mukaisesti, mrd. euroa1)

 201320142015201620172018
       
Tuloksen muodostuminen      
1. Toimintakate-26,4-26,9-27,9-28,7-29,4-30,3
2. Verotulot20,621,121,522,022,823,5
3. Valtionosuudet, käyttötalous8,38,18,08,18,18,3
4. Rahoitustuotot ja -kulut, netto0,20,20,20,20,1-0,1
5. Vuosikate (=1.+2.+3.+4.)2,72,61,81,51,61,4
6. Poistot-2,6-2,7-2,7-2,8-2,9-3,0
7. Satunnaiset erät, netto0,41,40,30,30,30,3
8. Tilikauden tulos0,41,2-0,6-1,0-1,1-1,3
       
Rahoitus      
9. Vuosikate2,72,61,81,51,61,4
10. Satunnaiset erät0,41,40,30,30,30,3
11. Tulorahoituksen korjauserät-0,6-1,6-0,5-0,5-0,5-0,5
12. Tulorahoitus, netto (=9.+10.+11.)2,52,31,61,41,41,2
13. Käyttöomaisuusinvestoinnit-4,7-6,9-4,6-4,6-4,6-4,6
14. Rahoitusosuudet ja myyntitulot1,13,71,21,11,11,1
15. Investoinnit, netto (=13.+14.)-3,6-3,2-3,5-3,5-3,5-3,5
       
16. Rahoitusjäämä (=12.+15.)-1,1-0,8-1,9-2,1-2,1-2,3
       
17. Lainakanta2)15,617,219,121,323,425,7
18. Kassavarat5,25,25,15,15,04,9
19. Nettovelka (=17.-18.)10,412,014,016,218,420,8

1) Liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttaa vuosina 2014—15 tulos- ja rahoituslaskelman kaikkiin muihin eriin paitsi verotuloihin, valtionosuuksiin, lainakantaan, kassavaroihin ja nettovelkaan. Liikelaitosten yhtiöittäminen mm. lisää tilikauden tulosta laskennallisesti n. 1 mrd. eurolla v. 2014.

2) Lainakanta määräytyy laskelmissa rahoitusjäämän kehityksen mukaan. Esimerkiksi kunnallisverotuksen kiristyessä (muut tekijät ennallaan) rahoitusjäämä kohenee ja lainakannan kasvu pienenee.