Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
          7.1. Kuntatalouden nykytila ja näkymät
          7.2. Veroperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen
          7.3. Kuntien valtionavut
          7.4. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien valtionapuihin
          7.5. Maksutulot
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2015

7. KuntatalousPDF-versio

Tässä luvussa tarkastellaan valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen v.  2015. Kuntatalouden kehitystä ja valtion kuntatalouteen vaikuttavia toimenpiteitä käsitellään laajemmin talousarvioesityksen yhteydessä laadittavassa peruspalvelubudjetissa.

7.1. Kuntatalouden nykytila ja näkymät

Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v. 2013 niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin.

Alla olevassa taulukossa esitetään kuntatalouden kehitysarvio vuoteen 2018 asti. Laskelmaan ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista tai muista kuntien omista sopeuttamistoimista vuodesta 2015 eteenpäin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v. 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Valtionavut vähenevät v. 2015 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta.

Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon.

Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyvään kuntatalouden kehitysarvioon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, jonka myötä edellä mainitut toiminnot siirtyvät kuntatalouden ulkopuolelle peruspalvelubudjettitarkastelussa. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta v. 2014. Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos- ja rahoituslaskelmatasolla.

Kansantalouden tilinpidon mukaiseen kuntasektorin sektorirajaukseen edellä mainitut yhtiöittämiset eivät vaikuta. Tilinpidon käsittein kuntatalouden alijäämän ennustetetaan olevan v. 2015 noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarvio vuosina 2013—2018 kuntien kirjanpidon mukaisesti, mrd. euroa1)

 201320142015201620172018
       
Tuloksen muodostuminen      
1. Toimintakate-26,4-26,9-27,9-28,7-29,4-30,3
2. Verotulot20,621,121,522,022,823,5
3. Valtionosuudet, käyttötalous8,38,18,08,18,18,3
4. Rahoitustuotot ja -kulut, netto0,20,20,20,20,1-0,1
5. Vuosikate (=1.+2.+3.+4.)2,72,61,81,51,61,4
6. Poistot-2,6-2,7-2,7-2,8-2,9-3,0
7. Satunnaiset erät, netto0,41,40,30,30,30,3
8. Tilikauden tulos0,41,2-0,6-1,0-1,1-1,3
       
Rahoitus      
9. Vuosikate2,72,61,81,51,61,4
10. Satunnaiset erät0,41,40,30,30,30,3
11. Tulorahoituksen korjauserät-0,6-1,6-0,5-0,5-0,5-0,5
12. Tulorahoitus, netto (=9.+10.+11.)2,52,31,61,41,41,2
13. Käyttöomaisuusinvestoinnit-4,7-6,9-4,6-4,6-4,6-4,6
14. Rahoitusosuudet ja myyntitulot1,13,71,21,11,11,1
15. Investoinnit, netto (=13.+14.)-3,6-3,2-3,5-3,5-3,5-3,5
       
16. Rahoitusjäämä (=12.+15.)-1,1-0,8-1,9-2,1-2,1-2,3
       
17. Lainakanta2)15,617,219,121,323,425,7
18. Kassavarat5,25,25,15,15,04,9
19. Nettovelka (=17.-18.)10,412,014,016,218,420,8

1) Liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttaa vuosina 2014—15 tulos- ja rahoituslaskelman kaikkiin muihin eriin paitsi verotuloihin, valtionosuuksiin, lainakantaan, kassavaroihin ja nettovelkaan. Liikelaitosten yhtiöittäminen mm. lisää tilikauden tulosta laskennallisesti n. 1 mrd. eurolla v. 2014.

2) Lainakanta määräytyy laskelmissa rahoitusjäämän kehityksen mukaan. Esimerkiksi kunnallisverotuksen kiristyessä (muut tekijät ennallaan) rahoitusjäämä kohenee ja lainakannan kasvu pienenee.

7.2. Veroperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Kunnallisvero

Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta kaikkein matalimmilla tulotasoilla ja vastaavasti korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen maksimimäärää korotetaan 40 eurolla, ja vähennyksen poistumaprosenttia alennetaan. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 15 eurolla, kertymäprosenttia kasvatetaan ja poistumaprosenttia korotetaan. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotetaan 1,7 prosentilla, millä on vaikutusta myös kuntien verotuloihin.

Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen tukemiseksi suunnataan määräaikainen lapsivähennys pieni- ja keskituloisille vanhemmille. Lapsivähennyksen verotuottoja vähentävästä vaikutuksesta suurin osa kohdistuu kunnallisveroon. Lisäksi eläkkeensaajien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä.

Kuntien verotuloja lisäävät asuntolainojen korkovähennyksen ja työmatkakulujen vähennyksen muutokset. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan aiempien päätösten lisäksi 5 prosenttiyksiköllä v. 2015. Myös työmatkakulujen verovähennysoikeutta rajoitetaan siten, että kulujen omavastuuosuutta korotetaan 150 eurolla.

Seuraavassa taulukossa esitetään edellä lueteltujen veroperustemuutosten arvioitu vaikutus kunnallisveron tuottoon.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2015

 Milj. euroa
  
Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korotus-61
Lapsivähennyksen käyttöönotto-38
Perusvähennyksen korotus-39
Työtulovähennyksen korotus-38
Progressiivisen tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan tarkistus-18
Matkakuluvähennyksen omavastuun korotus28
Asuntolainan korkovähennyksen lisärajaus 65 prosenttiin10
Yhteensä-156

Kuntien verotuloihin vaikuttavat myös aiemmin päätetyt muutokset (opintolainan korkovähennyksen päättyminen, osinkotuloverotuksen muutokset, asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen ja avainhenkilölaki). Uusien ja aiemmin päätettyjen toimien nettomääräinen yhteisvaikutus v. 2015 arvioidaan n. 131 milj. euroa kunnallisveron tuottoa vähentäväksi. Tämä kompensoidaan kunnille peruspalvelujen valtionosuusmomentin kautta.

Yhteisövero

Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennysoikeus palautetaan vuoden 2015 alusta. Lisäksi elokuvatuottajien tuotantotuen verovapaus poistetaan. Edustusmenojen muutos vähentää yhteisöveron tuottoa, ja elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistaminen puolestaan lisää. Pankkiveron korvaavan vakausmaksu on vähennyskelpoinen yritysverotuksessa, mikä vähentää yhteisöverotuottoa. Näistä aiheutuvat kuntien yhteisöveron tuoton muutokset kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla.

Aiemmin päätetyn mukaisesti määräaikaiset t&k -vähennys ja teollisuusinvestointeja koskevat korotetut poistot perutaan verovuodelta 2015.

Kiinteistövero

Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien laissa säädettyjä vaihteluvälejä korotetaan v. 2015. Yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä siten, että uusi vaihteluväli on 0,80—1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten ala- ja ylärajoja korotetaan 0,05 prosenttiyksiköllä siten, että uusi vaihteluväli on 0,37—0,80 %. Ne kunnat, joilla kiinteistöveroprosentti on ollut uusia alarajoja matalampi, joutuvat näin ollen korottamaan veroprosenttejaan. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien korotusten arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja yhteensä 48 milj. eurolla, kun huomioidaan myös niiden kuntien verotulolisäys, jotka korottavat prosentteja uusia ylärajoja hyödyntäen. Verotulojen lisäystä vastaava määrä leikataan kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta kohdennetusti suhteessa verotulolisäykseen.

7.3. Kuntien valtionavut

Kuntien valtionavut alenevat

Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien valtionavut ovat v. 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,0 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin 0,9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa v. 2015. Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus, ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset.

Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2013—2015 valtion talousarviossa (milj. euroa) ja muutos 2014—2015 (%)

 2013
budjetoitu1)
2014
budjetoitu1)
2015
esitys
2014—2015,
%
     
Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen2)    
VM8 6778 6138 441-2,0
OKM979789554-29,8
— siitä kuntayhtymät1 3901 270891-29,8
Laskennalliset valtionosuudet yhteensä9 6579 4018 995-4,3
     
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavustukset    
VM, kuntien yhdistymisavustukset6735362,8
VM, kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen 110,0
OKM, harkinnanvaraiset avustukset146165138-16,7
OKM, liikuntatoimi ja nuorisotyö2727270,3
OKM, perustamishankkeet3)98625-92,7
TEM, palkkatuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kokeilu879083-7,8
TEM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset9593952,2
STM, valtionavustus vanhuspalvelulain toimeenpanoon6000,0
STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset sekä potilassiirrot 1113146,8
STM, terveydenhoitolain mukainen tutkimus (EVO)313120-36,1
STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO)11011097-12,1
STM, kehittämishankkeet (Kaste)18122-82,6
STM, korjaushankkeet15000,0
STM, perustoimeentulotuki345330314-4,9
STM, kuntouttava työtoiminta26263428,4
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavustukset yhteensä1 083996865-13,1
STM, valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan263329-11,6
     
Peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä10 76610 4309 889-5,2

1) Talousarvio ja lisätalousarviot

2) Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirretään valtiolle vuoden 2015 alusta, eivätkä ne kuulu enää peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin. Rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot sekä ammattikorkeakoulujen poistuminen tarkastelusta vaikuttavat siihen, että vuosien 2014 ja 2015 valtionosuuksien tasot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

3) Osana valtionosuusuudistusta luovutaan valtionavustuksista yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeisiin. Tästä johtuen niiden rahoitusosuus siirretään v. 2015 kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille.

Kustannustason sekä väestön ja ikärakenteen muutosten vaikutukset valtionosuuteen

Vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuuksien indeksikorotus on 0,6 %. Peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi v. 2015 ennustetaan 1,1 %, ja lisäksi indeksikorotuksessa otetaan huomioon vuoden 2013 peruspalvelujen hintaindeksin toteutuneen muutoksen ja talousarvioesityksessä käytetyn arvion erotus, -0,6 prosenttiyksikköä. Indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 43 milj. eurolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksien indeksikorotus on 1,1 %. Korotuksessa ei oteta huomioon em. toteutuneen muutoksen ja talousarvioesityksessä käytetyn arvion erotusta, koska hallinnonalan valtionosuuksiin ei säästösyistä tehty indeksikorotusta v. 2013. Korotus lisää valtionosuutta n. 19 milj. eurolla, mistä kuntien arvioitu osuus on 12 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiset perusopetukseen liittyvät rahoitukset sidotaan uuteen valtakunnalliseen kotikuntakorvauksen perusosaan.

Laskennallisiin valtionosuuksiin vaikuttaa myös ikärakenteen ja väestön määrän sekä muiden laskentatekijöiden muutos. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset kasvavat väestö- ja ikärakenteen muutoksen vuoksi 236 milj. euroa v. 2015. Valtionosuudet lisääntyvät niistä johtuen n. 60 milj. euroa.

7.4. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien valtionapuihin

Tässä luvussa tarkastellaan valtionapuihin ja kuntien tehtäviin liittyvien valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuodesta 2014 vuoteen 2015. Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa v. 2015 nettomääräisesti n. 218 milj. eurolla. Talousarvioesitykseen sisältyy kuntien tehtäviä ja valtionapuja sekä lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Alla olevassa taulukossa esitetään yksittäiset toimenpiteet sekä niiden vaikutus kuntatalouden tuloihin ja menoihin.

Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään edelleen. Vähennys on 188 milj. euroa verrattuna vuoden 2014 tasoon. Se toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä 0,73 prosenttiyksiköllä. Tämän ja muiden valtionosuusprosentin muutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42 v. 2015.

Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 36 milj. euroa eli 1 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuonna 2015 toteutuu kolme yhdistymistä. Vuodesta 2015 alkaen toteutuviin kuntien yhdistymisten selvityskustannuksiin osoitetaan 1,6 milj. euroa ja kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen puolestaan 0,6 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus lakkautetaan.

Yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien menoja 135 milj. eurolla kuntien aktivointitoimenpiteiden vaikutus huomioiden.

Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot), milj. euroa, muutos 2014—20151)

 MenotTulotNetto
    
1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset   
VM, valtionosuusleikkaus -188-188
VM, vanhuspalvelulain toimeenpano5128-24
VM, oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset95-4
VM, sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelun kehittäminen3216-16
VM, aikuisten hammashuollon säästötoimet-3-12
VM, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen-24-618
VM, valtionosuusmenetysten kompensaatiot -2-2
VM, yhdistymisavustukset 55
VM, kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset -2-2
VM, kiinteistöveron korotusta vastaava vähennys -48-48
VM, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukseen liittyvä vähennys -40-40
VM, harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen -20-20
VM/OKM, perustamishankkeet -21-210
OKM, koulutuksen laadun kehittäminen -9-90
OKM, ryhmäkokojen pienentäminen-14-140
OKM, lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt-32-1419
OKM, ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt-31-1318
OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa219-12
OKM, nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen ammatillisessa lisäkoulutuksessa-2-20
OKM, ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos-12-57
OKM, nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa-1-10
OKM, lukiokoulutuksen yksikköhinnan leikkaus-15-69
OKM, toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen-7-70
OKM, ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan leikkaus-25-1014
OKM, lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille21-1
OKM, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakirjaston perustamishanke440
OKM, ammatillisen peruskoulutuksen avustusten vähentäminen-1-10
OKM, uudelleenkohdentaminen ammatillisesta peruskoulutuksesta-1-10
OKM, vapaan sivistystyön säästö-6-60
TEM, luovutaan aluevelvoitteesta järjestää työntekomahdollisuuksia työttömille-3 3
TEM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset330
STM, säästö kehittämishankkeissa (Kaste)-13-104
STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot110
STM, säästö EVO-tutkimuksessa-11-110
STM, koulutus-EVO-korvaukset-13-130
STM, kuntouttava työtoiminta880
STM, perustoimeentulotuen muutokset-28-1414
STM, turvakotien siirto valtiolle-8-44
STM, valtion korvaus lääkärikopteritoimintaan -4-4
STM, yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto osaksi kunnille135 -135
Yhteensä-14-395-381
    
2. Verotuksen ja maksujen muutokset   
Tuloveroperustemuutoksiin liittyvä valtionosuuskompensaatio (131 milj. euroa) 00
Kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotus 4848
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen 4040
Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon liittyvä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus 7575
Yhteensä 163163
    
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä-14-232-218

1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelulain muutos lisäävät kuntien menoja yhteensä n. 32 milj. eurolla ja valtionosuutta 16 milj. eurolla. Uudistus tukee erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä.

Turvakotitoiminta siirretään valtion vastuulle, ja toiminta keskitetään yhdelle kansalliselle viranomaiselle siten, että siihen kohdennetaan 8 milj. euron valtionavustus. Siirtoon liittyen peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4 milj. euroa.

Aikuisten hammashuollon tarkistusvälejä pidennetään vähintään kahteen vuoteen. Toimenpiteen johdosta valtionosuuksista vähennetään 0,9 milj. euroa.

Määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) mukaisia tavoitteita toteuttaviin kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin on käytettävissä 2 milj. euroa v. 2015. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin vähenee 13 milj. euroa v. 2015 ja valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan puolestaan 11 milj. eurolla.

Kuntien menoihin ja valtionosuuksiin v. 2015 vaikuttavat uusien päätösten ja lakiesitysten lisäksi myös vanhuspalvelulain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon jatkaminen. Vanhuspalvelulain toimeenpano lisää kuntien menoja 51 milj. eurolla v. 2015 ja valtionosuutta 28 milj. eurolla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano puolestaan lisää kuntien menoja n. 9 milj. eurolla ja valtionosuutta 4,7 milj. eurolla.

Päivähoito sekä esi- ja perusopetus

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Muutos vähentää valtionosuuksia 6 milj. euroa ja kuntien menoja 24 milj. eurolla v. 2015.

Kielitaidon vahvistamista tuetaan laajentamalla kielikylpytoimintaa, johon osoitetaan 3 milj. euroa. Osana yleissivistävän koulutuksen kehittämistä tuetaan perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä tuetaan koulupudokkuutta estäviä toimia. Näihin tarkoituksiin lisätään valtionavustuksina 27,3 milj. euroa. Toisaalta perusopetuksessa mm. koulutuksen laadun parantamiseen, opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen varattuihin avustuksiin kohdistetaan n. 40 milj. euron säästö, joten kokonaisuutena yleissivistävän koulutuksen valtionavustukset vähenevät 9,4 milj. euroa, josta kuntien arvioitu osuus on 9 milj. euroa.

Osana valtionosuusuudistusta luovutaan valtionavustuksista yleissivistävän koulutuksen uusiin perustamishankkeisiin. Tästä johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta siirretään oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavustukset, 42,1 milj. euroa, vuodesta 2015 lukien kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille. Osana valtiontalouden sopeutustoimia oppilaitosten korjausavustuksiin kohdistetaan lisäksi 12,1 milj. euron säästö v. 2015. Ennen vuotta 2015 myönnettyjen jälkirahoitteisten perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen arvioidaan v. 2015 käytettävän 30 milj. euroa.

Toisen asteen koulutus

Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen kohdennetaan valtionosuuksia 1,1 milj. euroa enemmän kuin v. 2014.

Toisen asteen koulutukseen kohdistetaan säästötoimia. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee. Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 2,8 %, mutta toisaalta nousee toiminnan laadun ja laajuuden muutoksen sekä indeksikorotuksen takia 1,5 %. Lisäksi osa ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksista toteutetaan opiskelijamääriä ja avustuksia vähentämällä.

Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen alkaa v. 2015. Tavoitteena on väestökehitys huomioon ottaen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistaminen sekä elinvoimaisen ja toimintakykyisen järjestäjäverkon muodostuminen. Uudistuksen johdosta valtionapujen arvioidaan alenevan v. 2015 n. 7 milj. eurolla. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan.

Nuorten yhteiskuntatakuu

Nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen esitetään 13 milj. euroa v. 2015. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 47 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa (nuorten aikuisten osaamisohjelma). Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdistetaan veikkausvoittovarat mukaan lukien 27 milj. euroa.

7.5. Maksutulot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä perittävien maksujen osuus palvelujen kokonaisrahoituksesta on ollut nousussa viime vuosina. Asiakasmaksujen osuus kuntasektorin sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten rahoituksesta oli n. 1,6 mrd. euroa eli 7 % v. 2012. Asiakasmaksujen osuus vaihtelee palveluittain. Terveyskeskusten suun terveydenhuollossa ja vanhusten laitoshoidossa niiden osuus on reilu viidesosa, muussa perusterveydenhuollossa keskimäärin 7 % ja erikoissairaanhoidossa 4 %. Kotipalveluissa asiakasmaksujen osuus on 15 % ja lasten päivähoidossa 14 %.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee syksyyn 2014 mennessä esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamiseksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään tähän liittyen 40 milj. euron vähennys. Muilta osin maksujen korotukset eivät vaikuta kuntien valtionosuuksiin.