Talousarvioesitys 2015

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla (t&i) vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Kasvuperusta luodaan laadukkaalla tutkimuksella, kasvuyrittäjyydellä ja uusilla innovaatioilla. Suomen tavoitteena on erikoistua globaaleissa arvoverkoissa laadukasta koulutusta ja osaamista vaativiin tehtäviin. Tavoitteena on varmistaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen (t&k) riittävyys taloutta ja työllisyyttä pitkäjänteisesti edistävissä tärkeimmissä kohteissa ja toimissa.

Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma, rakennepoliittinen ohjelma osana julkisen talouden suunnitelmaa sekä v. 2014 valmistuva tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2015—2020. Hallitus vauhdittaa johdonmukaisesti innovaatiojärjestelmän uudistamista jo pitkään jatkuneen kehittämislinjan mukaisesti. Tavoitteena on luoda maailmanluokan edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle sekä osaamisperustaisesti uusiutuvalle liiketoiminnalle.

Julkisen ja yksityisen suoran rahoituksen vähennyksistä johtuen v. 2013 t&k-intensiteetti (t&k-menot/BKT) jäänee alle 3,4 prosenttiin. Hallituskauden lopulla se lähestyy 3,3 %. Julkisen sektorin suoran t&k-rahoituksen (ei sisällä t&k-verokannustimen vaikutusta) suhde kokonaistuotantoon on 0,96 % v. 2014. Suhde pysyy nykypäätöksillä alle yhdessä prosentissa myös lähivuosina.

Valtion tutkimuslaitosjärjestelmää ja valtion t&k-rahoitusta uudistetaan perustamalla Suomen Akatemiaan strategisen tutkimuksen neuvosto ja rahoitusväline, yhdistämällä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kuluttajatutkimuskeskus Helsingin yliopistoon sekä Mittatekniikan keskus VTT:hen. Vuonna 2015 aloittava uusi Luonnonvarakeskus muodostuu kolmen tutkimuslaitoksen (Metla, MTT, RKTL) yhdistyessä. Geodeettinen laitos liitetään Maanmittauslaitokseen. VTT:sta muodostetaan osakeyhtiö. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä vahvistetaan. T&k-rahoitusta kohdistetaan valtioneuvostolle tutkimus-, ennakointi- ja selvitystarpeisiin.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien uudistaminen jatkuu. Yliopistojen rahoitusmallin tarkistukset otetaan käyttöön v. 2015. Malli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yliopistojen profiloitumista vahvuusalueilleen. Tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran rakenteiden uudistaminen on yliopistoissa käynnissä, tavoitteena kansainvälisesti vetovoimaisempi koulutus ja selkeät uratiet. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat on uudistettu v. 2014. Vuoden 2015 alusta toteutuvan ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirtyy kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista muodostuu itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Vuonna 2014 valmistuivat kansallinen tiekartta ja strategia tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi ja EU:n yhteisiin tutkimusinfrastruktuureihin osallistumiseksi vuosina 2014—2020. Korkeatasoisen tutkimuksen edellytyksiä painotetaan niukkenevien voimavarojen oloissa. Ajanmukaiset infrastruktuurit ovat välttämättömiä, jotta tutkimus pysyy kilpailukykyisenä ja Suomi ulkomaisten toimijoiden näkökulmasta houkuttelevana.

Terveysalan t&i-toiminnan kasvustrategialla tavoitellaan alan t&k-toiminnan kehittämistä, investointien ja toiminnan tehokkuuden lisäämistä ja uutta kasvua. Valtioneuvoston periaatepäätöksillä (huhtikuu 2014) vauhditetaan kasvua ns. cleantechin ja biotalouden uusien kärkien osalta, parannetaan aineettoman arvonluonnin edellytyksiä ja osaamista sekä vahvistetaan Suomen asemaa houkuttelevana sijaintipaikkana aineettomiin investointeihin perustuvalle liiketoiminnalle. Myös julkisten tietovarantojen avoimen saatavuuden ja hyödyntämisen edellytyksiä vahvistetaan.

Rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden työnjakoa ja yhteistyötä kirkastetaan. Tekes Pääomasijoitus Oy aloittaa v. 2014 sijoitustoiminnan pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suomalaisiin alkuvaiheen yrityksiin. Tarkoituksena on parantaa yritysten alkuvaiheen rahoituksen saatavuutta pääomamarkkinoilla.

Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintamallia uudistetaan. Vuonna 2014 käynnistyi 12 kaupunkiseutua kattava uusi yhteistyömalli, Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma. Sen pääteemat ovat biotalous, tulevaisuuden terveys, kyberturvallisuus, kestävät energiaratkaisut, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Team Finland -verkostoa ohjaava ’Strategiapäivitys 2015’ julkistettiin kesäkuussa 2014. Tavoitteena on lisätä kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden ja voimavarojen synergiaa, tukea kansainvälisesti vetovoimaisia aloja ja osaamiskeskittymiä, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tehostaa pitkäjänteisesti kansallisia yhteistoimia taloudellisissa ulkosuhteissa ja ulkomaisten investointien hankinnassa.

Alkuvuonna 2014 valmistuneen tutkimus- ja innovaationeuvoston arvioinnin jatkotoimet koordinoidaan osana innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden ja rakenteiden kehittämistarpeita sekä toimialan kokonaishallinnan vahvistamista.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa

	2014 varsinainen talousarvio	2015 esitys	2014—2015 muutos	2014—2015 muutos, %

Korkeakoulut¹⁾	556	567	12	2
Valtion tutkimuslaitokset²⁾	309	277	-32	-10
— josta valtion teknillinen tutkimuskeskus	91	82	-8	-9
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä	864	844	-20	-2

Suomen Akatemia²⁾	323	416	93	29
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus	568	586	18	3
— josta t&k-rahoitus³⁾	513	530	17	3
Rahoitusorganisaatiot yhteensä	890	1 002	111	13

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta	5	6	1	28

Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan	31	20	-11	-36
Yhteensä	1 793	1 873	80	4
— vain t&k-rahoitus, yhteensä	1 738	1 817	79	5

¹⁾ T&K-määrärahojen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen saamaan valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota.

²⁾ Tutkimuslaitosten voimavarojen väheneminen selittyy valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksella. Suomen Akatemian rahoituksen kasvu johtuu ko. uudistuksen yhteydessä perustetun uuden strategisen tutkimuksen rahoitustoiminnon aloittamisella sekä yliopistojen valtionrahoituksesta tehtävällä siirrolla Suomen Akatemian kautta kilpailun perusteella jaettavaksi.

³⁾ Osa Tekesin rahoituksesta kohdistuu muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan kuten innovaatiotoimintaan sekä nuoriin, osaamisperustaisiin ja kasvaviin yrityksiin. Taulukkoon on merkitty omalle riveilleen vain t&k-toimintaan liittyvä rahoitus. Tekesin rahoituksen kasvu selittyy lainavaltuuksien lisääntymisellä. Tekesin t&k-rahoitusvolyymi on arvio, joka tarkentuu Tilastokeskuksen budjettianalyysissä helmikuussa 2015.