Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
         01. Ministeriö ja hallinto
         10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
              01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
              02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
              03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
              04. (25.10.04 ja 05) Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
              (05.) Yleisen edunvalvonnan toimintamenot
              50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
         20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
         30. Syyttäjät
         40. Rangaistusten täytäntöönpano
         50. Vaalimenot
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Selvitysosa: Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä kehitettävä ottaen huomioon tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet.

Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden (summaariset) asioiden määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa. Summaarisia asioita on viime vuosina saapunut selkeästi enemmän kuin oli vakiintunut taso aiemmin. Asiamäärän arvioidaan vähentyvän noin viidenneksen edellisestä vuodesta v. 2014, mutta olevan edelleen korkea muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Merkittävä osuus käräjäoikeuksiin saapuneiden summaaristen asioiden kasvusta liittyy lyhytaikaisia lainoja koskevaan luottotoimintaan. Epäkohtien lieventämiseksi pikaluottotoimintaa koskevia säännöksiä on kiristetty, minkä voidaan olettaa vaikuttaneen positiivisesti asiamääräkehitykseen.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään puhtaasti kansallisessa lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että voimavarat on kohdennettu oikein tuomioistuimille ja niitä käytetään tehokkaasti. Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät samantyyppissä asioissa poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta ja että oikeudenkäynnin kokonaiskesto on kohtuullinen. Kokonaiskäsittelyajasta tulee ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä.

Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus toteutettiin 1.4.2014 lukien yhdistämällä Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus. Itä-Suomen hallinto-oikeus muodostettiin Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeuksista. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi. Samassa yhteydessä toteutettiin näiden tuomioistuinten osalta eräitä tuomiopiirijärjestelyjä. Rakenneuudistus luo pitkällä aikavälillä paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssit voi helpommin kohdentaa tarkoituksenmukaisesti suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä jatketaan eri hallinnonaloilla. Tuomioistuimiin saapuvien talousrikosasioiden käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota niiden käsittelyn joutuisuuden edistämiseksi.

Asiantuntija-avustajan käyttö tuli mahdolliseksi 1.5.2014 lukien kaikissa käräjäoikeuksissa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa. Tavoitteena on, että näissä asioissa päästään lapsen edun kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ilman käsittelyn pitkittymistä. Hovioikeuksissa käytössä olevaa jatkokäsittelylupamenettelyä on tarkoitus laajentaa vuoden 2015 aikana siten, että yhä useampi asia kuuluisi jatkolupasäännösten soveltamispiiriin. Menettelyn tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että voimavaroja kohdennetaan enemmän asioihin, joissa on selkeä oikeussuojatarve. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, joka tukee tehokkaita työmenetelmiä ja mahdollistaa tuottavuuden parantamisen.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20—30 milj. päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Pitkät oikeusprosessit saattavat vaikuttaa heikentävästi kilpailukykyyn erilaisten investointipäätösten viivästyessä.

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävät siirrettiin hallinto-oikeuksiin 1.9.2014 lukien.

Tietoja henkilöstöstä

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
    
Yleiset tuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv2 4972 4902 410
Keski-ikä47,646,046,0
Naisten osuus, %68,669,069,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,38,08,0
    
Hallintotuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv667670660
Keski-ikä48,447,047,0
Naisten osuus, %69,870,070,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv8,28,08,0

Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 prosentissa asioista.

Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeudenkäyntiasioissa julkista oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet.

Hallitusohjelman mukaisesti julkisen oikeusavun oikeudenmukaista kohdentumista on selvitetty. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on julkaissut selvitykset julkisen oikeusavun kohdentumisesta (tutkimustiedonanto 117/2013), Oikeusturvavakuutus ja julkinen oikeusapu (tutkimustiedonanto 119/2013) ja yksityisten avustajien toiminnasta (tutkimustiedonanto 124/2014). Julkisen oikeusavun haasteena on sekä oikeusaputoimistojen että yksityisten avustajien antaman oikeusapupalvelun alueellisen saatavuuden ja palvelun laadun turvaaminen. Oikeusavun tavoitettavuutta on selvitysten mukaan parantanut sähköinen asiointi, puhelinpalvelut ja etäpalvelu.

Vuonna 2014 käynnistettiin kokonaisselvitys oikeudellisten neuvontapalvelujen ja oikeusavun nykytilasta ja tarpeesta vuoteen 2025 mennessä. Ensivaiheessa laaditaan suunnitelma, jossa määritellään kokonaisselvityksen tavoitteet, eteneminen sekä niiden kytkeytyminen muuhun oikeudenhoitoon ja julkisiin neuvontapalveluihin.

Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika on noin 14 päivää. Oikeusaputoimistojen ajanvarausjärjestelmän käytäntöjä ja sähköisen asioinnin ajanvarausta kehitetään. Tavoitteena on, että ajanvaraus on nykyistä joustavampaa ja nopeampaa sekä jonotusaika lyhyempi.

Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. EU on antanut kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin (2013/11/EU), jota koskeva hallituksen esitys annetaan. Direktiivin voimaan saattamisen johdosta kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiointia ja menettelytapoja kehitetään.

Tietoja henkilöstöstä

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
    
Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta   
Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv940943949
Keski-ikä48,849,049,0
Naisten osuus, %82,183,083,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv10,110,010,0
    
Kuluttajariitalautakunta   
Henkilöstömäärä, htv323232
Keski-ikä47,648,048,0
Naisten osuus, %63,664,064,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv12,811,010,0

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 006 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta.

Oikeuskäytäntöä ohjataan ennakkopäätöksillä kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan v. 2015 saapuvan noin 2 500 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 65 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl2 5822 6002 450
— myönnetyt valitusluvat134150150
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa131150135
— julkaistut ratkaisut102110100
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)   
— kaikki asiat6,27,06,8
— valituslupa-asiat4,85,05,1
— asiaratkaisut 19,917,024,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/asia)3 4273 5893 869
— tuottavuus (asia/htv)343331

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 110 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot8 8449 0029 009
Bruttotulot-433
Nettomenot 8 8488 9999 006
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta662  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle758  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tietohallintomenot-1
Toimitilamenot30
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-6
Palkkaliukumasäästö-16
Palkkausten tarkistukset38
Toimintamenojen tuottavuussäästö-45
Vuokramenojen indeksikorotus20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-13
Yhteensä7

2015 talousarvio9 006 000
2014 talousarvio8 999 000
2013 tilinpäätös8 944 000

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 905 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Ratkaisuilla on oikeuskäytäntöä ohjaava ja yhtenäistävä vaikutus. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehtyjä valituksia.

Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtävästään ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi ratkaista asioita vähintään yhtä paljon kuin uusia tulee vireille. Määrärahojen niukkuudesta johtuen tähän ei kuitenkaan välttämättä päästä.

Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava pysymään enintään 12 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2013 saapui 374 turvapaikka-asiaa. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla v. 2015. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (8,6 kk v. 2013).

Tunnuslukutaulukko

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl4 3044 0003 900
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)12,211,012,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia)2 5222 7372 760
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)424040

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 290 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot10 87210 975 10 915
Bruttotulot16510
Nettomenot10 85610 970 10 905
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta626  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle677  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tietohallintomenot-55
Toimitilamenot20
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-7
Palkkaliukumasäästö-20
Palkkausten tarkistukset49
Toimintamenojen tuottavuussäästö-55
Vuokramenojen indeksikorotus18
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-15
Yhteensä-65

2015 talousarvio10 905 000
2014 talousarvio10 970 000
2013 tilinpäätös10 907 000

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 246 138 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja.

Selvitysosa: Hovioikeuksiin saapui yhteensä 9 689 asiaa v. 2013 (9 777 asiaa v. 2012). Saapuvien asioiden määrä laskee edelleen ja v. 2015 arvioidaan saapuvan noin 9 500 asiaa. Vuonna 2013 saapuneista asioista oli 37 % siviiliasioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 5,8 kuukauteen. Asioista 61 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 6 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,5 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2013. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksiin saapui v. 2013 noin 571 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 500 000, joista 88 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana, vaikka lyhytaikaista luottotoimintaa koskevat lainsäädäntömuutokset ovat vähentäneet asiamääriä kuluvana vuonna edellisen vuoden tasosta ja summaaristen asioiden ennustetaan edelleen vähentyvän v. 2015.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan v. 2015 olevan aiempien vuosien tasolla (n. 33 %).

Lautamieskokoonpanoa kevennettiin 1.5.2014 voimaan tulleella muutoksella siten, että eri kokoonpanovaihtoehdoista vähennettiin yksi lautamies. Kokoonpanosäännösten muutoksella tavoitellaan taloudellisia säästöjä.

Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen arvioidaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käyttöalaa on tarkoitus laajentaa asiaa pohtineen työryhmän esitysten pohjalta.

Vuoden 2013 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 3 364 kappaletta eli 38 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on v. 2015 tätä pienempi. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan kuitenkin pysyvän korkealla tasolla v. 2014, koska käräjäoikeuksissa on vireillä paljon laajoja riita-asioita, jotka ratkaistaneen vuoden 2014 kuluessa. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa v. 2013 oli 4,0 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,7—7,6 kuukautta. Vuonna 2015 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2013 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 3 013 kappaletta eli 17 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on v. 2015 tätä pienempi.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelman tavoitteita. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otettiin käyttöön 1.5.2014 lukien koko maassa.

Hallinto-oikeuksiin saapui 20 824 asiaa v. 2013. Vuonna 2013 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (31 %), ulkomaalaisasiat (16 %) ja verot (15 %). Vuonna 2015 asiarakenteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,9 kuukautta v. 2013. Asioista 46 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 24 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 2,2 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2013. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista pysyy alle 10 prosentissa (vuoden 2013 lopussa 1 245 asiaa eli 9 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli 1 000 v. 2013. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös v. 2015. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Vakuutusoikeuteen saapui 6 696 asiaa v. 2013 (6 521 v. 2012). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi v. 2014, kun IPR-asioiden keskittäminen 1.9.2013 lukien vaikuttaa asiamäärään koko vuoden osalta.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2013 saapuneiden asioiden määrä oli 222 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla v. 2015.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2015 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite/arvio
    
Hovioikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl9 6759 8509 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk5,85,85,5
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 7601 7111 700
Tuottavuus (työmäärä/htv)485052
    
Käräjäoikeudet   
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl570 725567 700450 000
— Rikosasiat55 45557 50060 000
— Laajat riita-asiat10 44611 8009 500
— Summaariset asiat430 322420 900300 000
    
Keskimääräinen käsittelyaika, kk   
— Rikosasiat4,03,93,8
— Laajat riita-asiat11,413,18,5
— Summaariset asiat2,52,62,4
— Velkajärjestelyasiat5,95,85,5
Taloudellisuus (€/työmäärä)604580580
Tuottavuus (työmäärä/htv)120127127
    
Hallinto-oikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl20 18720 90021 400
Keskimääräinen käsittelyaika, kk7,98,38,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 0881 0621 080
Tuottavuus (työmäärä/htv)727473
    
Vakuutusoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl6 0007 0007 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk12,311,511,5
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)1 3261 1361 100 
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)586768
    
Markkinaoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl558590700
Keskimääräinen käsittelyaika, kk6,410,09,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)4 9616 6605 000
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)181316
    
Työtuomioistuin   
Ratkaistut asiat, kpl190180180
Keskimääräinen käsittelyaika, kk4,15,55,5
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)5 0755 4005 400
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)222121

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 31 milj. euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot244 462259 252246 638
Bruttotulot74670500
Nettomenot243 716259 182246 138
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta13 513  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle24 383  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleiset tuomioistuimet  
Hovioikeudet39 200
Käräjäoikeudet140 390
Työtuomioistuin1 000
Yhteensä180 590
  
Hallintotuomioistuimet 
Hallinto-oikeudet34 800
Markkinaoikeus3 692
Vakuutusoikeus7 980
Yhteensä46 472
  
Tietohallinto- ja muut menot19 076
Yhteensä246 138

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asioiden siirto hallinto-oikeuksiin (siirto momentilta 30.01.04)544
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (vuoden 2014 talousarvion siirto momentilta 28.70.20)-8 500
Teollis- ja tekijäoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen (vuoden 2014 talousarvion siirto momentilta 32.40.03)-231
Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -49 000 euroa, tuottavuusmääräraha 19 000 euroa)-30
Viran siirto Kouvolan hallinto-oikeudesta oikeusministeriöön-45
Vuoden 2014 kertaluonteinen määräraha (ruuhkautuneet tuomioistuimet)-1 000
Hallinnon tilatehokkuus (HO)-100
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-156
Palkkaliukumasäästö-404
Palkkausten tarkistukset1 169
Säästöpäätös-4 200
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 229
Vuokramenojen indeksikorotus481
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-343
Tasomuutos1 000
Yhteensä-13 044

2015 talousarvio246 138 000
2014 I lisätalousarvio-34 000
2014 talousarvio259 182 000
2013 tilinpäätös254 587 000

04. (25.10.04 ja 05) Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 056 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentin nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Selvitysosa: Yleisen edunvalvonnan toimintamenomomentti 25.10.05 on yhdistetty momenttiin 25.10.04 ja yleisen edunvalvonnan menot budjetoidaan bruttoperusteisesti 1.1.2015 lukien.

Oikeusaputoimistoihin saapui noin 44 700 oikeusapuasiaa v. 2013. Saapuneista asioista 84 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja rikosasioita 16 %. Perhe- ja perintöoikeudelliset asiat olivat suurin asiaryhmä (49 %). Vuosina 2014 arvioidaan saapuvan noin 47 500 asiaa ja v. 2015 noin 47 600 asiaa. Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika oli koko maassa 13,9 päivää v. 2013. Tavoitteena on, että koko maan keskimääräinen jonotusaika on 12 päivää v. 2014 ja 11 päivää v. 2015. Tavoitteena on jonotusajan alueellisten erojen kaventaminen oikeusavun henkilöstöresurssien oikealla mitoituksella sekä etäpalvelulla ja muilla tehostamistoimilla. Tavoitteena on, että oikeusapupalvelun alueellinen saatavuus turvataan ja palvelua saadaan tasapuolisesti koko maassa.

Oikeusaputoimistojen yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 35 900 päämiestä v. 2013. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 32 500 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 3 400 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 93 %. Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi.

Kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 5 400 valitusta v. 2013. Lautakuntaan valitettiin eniten henkilökuljetuksista (lennon viivästyminen, peruuttaminen), asuntoasioista (rakentaminen ja remontointi) ja autokaupoista. Vuonna 2014 arvioidaan saapuvan noin 5 500 asiaa ja v. 2015 noin 5 600 asiaa. Kuluttajariitalautakunnan keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika oli 8,7 kk v. 2013. Tavoitteena on, että kokonaiskäsittelyaika on 8,5 kk v. 2014 ja 8 kk v. 2015. Valitusten sähköistä käsittelyprosessia kehitetään kokonaiskäsittelyjan lyhentämiseksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015:

Oikeusapu

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
Käsitellyt asiat, kpl44 16446 10046 100
Oikeusapuohjaus, kpl8 65110 00010 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl24 18424 50025 000
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä)113116118
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv)478484486

Yleinen edunvalvonta

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Päämiesten määrä, kpl35 89136 90037 300
— oikeusaputoimisto edunvalvojana32 53033 30033 700
— edunvalvonta ostopalveluna3 3613 6003 600
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies)820825830
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv)616464

Kuluttajariitalautakunta

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
Käsitellyt valitukset, kpl5 0094 9005 000
Taloudellisuus (€/käsitelty asia)419440440
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv)159157157
Käsittelyaika, kk8,78,58,0

Yleisen edunvalvonnan palveluista lain 575/2008 mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 22 200 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 69 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot62 18565 18265 256
Bruttotulot27 34923 4005 200
Nettomenot34 836 41 78260 056
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta17 983  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle22 024  

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot3 5913 7003 700
— muut tuotot97--
Tuotot yhteensä3 6883 7003 700
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset6 4706 4506 450
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-2 782-2 750-2 750
Kustannusvastaavuus, %575757

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 4511 5001 500
— muut tuotot27--
Tuotot yhteensä1 4781 5001 500
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset1 6161 7001 616
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-138-200-116
Kustannusvastaavuus, %918893

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Yleisen edunvalvonnan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot22 23718 20022 200
— muut tuotot4--
Tuotot yhteensä22 24118 20022 200
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot0022 200
Tuotot yhteensä22 24118 20022 200
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset27 82929 10028 900
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-5 588-10 900-6 700
Kustannusvastaavuus, %806377

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Oikeusgeneettiset isyystutkimukset (kertaluonteinen siirto momentille 25.01.20)-39
Tietohallintomenot-20
Vuoden 2014 talousarvion kertaluonteinen siirto momentille 25.01.01600
Yleisen edunvalvonnan bruttobudjetointi19 726
Yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille suoritettavan hyvityksen vaikutukset toiminnan hallinto- ja muihin menoihin90
Hallinnon tilatehokkuus (HO)-85
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-29
Palkkaliukumasäästö-111
Palkkausten tarkistukset270
Säästöpäätös-1 100
Toimintamenojen lisäsäästö -709
Toimintamenojen tuottavuussäästö-306
Vuokramenojen indeksikorotus72
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-85
Yhteensä18 274

2015 talousarvio60 056 000
2014 I lisätalousarvio-2 000 000
2014 talousarvio41 782 000
2013 tilinpäätös38 876 543

(05.) Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 25.10.04.



50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 44 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 100 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29.

Selvitysosa: Hallitus on antanut talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Oikeusapu ja puolustus38 700 000
Asianomistajan avustaminen200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely1 300 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään)1 100 000
Yhteensä44 800 000

Vuonna 2013 yksityisten avustajien hoitamiin oikeusapuasioihin annettiin noin 32 600 maksatuspäätöstä. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 89 % kertyi yleisiltä tuomioistuimilta ja 6 % hallintotuomioistuimilta. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,3 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 9,8 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 1,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisselvityksestä aiheutuneen konkurssimenettelyn kertaluonteinen vuoden 2014 talousarvion meno (Avilon Fibres Oy)-350
Julkisselvityskulujen kasvu100
Oikeusapu ja puolustus400
Yksityishenkilön velkajärjestely-500
Yhteensä-350

2015 talousarvio44 800 000
2014 I lisätalousarvio70 000
2014 talousarvio45 150 000
2013 tilinpäätös57 817 023