Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
              04. Tutkimus ja kehittäminen
              20. Erityismenot
              50. Avustukset
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa:Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2015.

Valtiollinen järjestelmä ja säädöspolitiikka

Oikeusministeriö edistää yhteisten menettelytapojen ja työvälineiden käyttöä lainvalmistelutyön suunnittelussa, johtamisessa ja seurannassa valtioneuvostossa. Lainvalmistelutyön osaamista parannetaan koulutuksella ja ohjeistuksella. Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta.

Huolehditaan oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvista Ahvenanmaan asioista sekä yhteensovitetaan valtioneuvostossa ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvia Ahvenanmaan asioita. Jatketaan työtä Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän nykyaikaistamiseksi.

EU:ssa vaikutetaan erityisesti asiakirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön soveltamiseen sekä henkilötietojen suojaa ja eurooppalaista hallintotapaa koskevan lainsäädännön valmisteluun.

Demokratia ja perusoikeudet

Vuonna 2015 jatketaan demokratiapoliittisen selonteon linjausten toimeenpanoa ja valmistellaan sen pohjalta toimintaohjelmaa. Osallistutaan avoimen hallinnon toimintaohjelman ja kuulemiskäytäntöjen kehittämiseen. Arvioidaan demokratiapalvelujen toimintaa ja kehitetään niitä edelleen. Osallistutaan kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistyön toimintaedellytysten kehittämiseen.

Neljännen kerran eduskuntavaalien yhteydessä toteutettava vaalitutkimus on keskeinen osa demokratian tilan ja kehityksen pitkäjänteistä ja systemaattista seurantaa. Vaalitutkimus mahdollistaa vaali- ja poliittisen osallistumisen syvemmän tarkastelun eri näkökulmista, ja sen kansainvälisesti vertailukelpoinen aineisto toimii pohjana muille vaaleja, poliittista osallistumista ja demokratian kehittymistä koskeville tutkimuksille.

Toimeenpannaan ihmisoikeuspoliittisen selonteon linjauksia ja käynnistetään Suomen toisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelu. Jatketaan perus- ja ihmisoikeusindikaattoreiden kehittämistä ja systemaattisen seurannan juurruttamista perus- ja ihmisoikeuspolitiikan työvälineenä. Jatketaan työtä EU:n perusoikeusulottuvuuden vahvistamiseksi käytännön toiminnassa ja vahvistetaan yhteistyötä EU:n perusoikeusviraston kanssa.

Muutetaan menettelystä neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä säädettyä lakia niin, että kunnat voisivat käyttää nettiäänestystä kansanäänestyksissä ja kansanäänestys on mahdollista järjestää vaalien yhteydessä. Samalla edistetään nettiäänestyksen käyttöönottoa sitä valmistelevan työryhmän väliraportin ja sen perusteella päätettävien linjausten pohjalta.

Oikeusturvan saatavuus

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä tehtyjen linjausten pohjalta. Jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämistä tietojärjestelmähankkeella (AIPA), jossa rakennettavan aineistopankin avulla tuotetaan näille nykyistä paremmat työvälineet. Valmistellaan myös hallintotuomioistuinten asianhallintajärjestelmien uudistamista.

Jatketaan tuomioistuinten hallintoa koskevien säädösten yhtenäistämistä tuomioistuinlakityöryhmän esityksen (mietintöjä ja lausuntoja 26/2014) ja siitä saatavan lausuntopalautteen pohjalta tehtävien linjausten perusteella.

Annetaan esitys sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lainsäädännön voimaantulosta niin, että lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden 2015 aikana.

Jatketaan valmistelua oikeudenkäyntimenettelyä hallintoasioissa koskevan sääntelyn uudistamiseksi täsmällisemmäksi ja informatiivisemmaksi. Tavoitteena on korvata nykyinen hallintolainkäyttölaki uudella lailla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Lisäksi jatketaan työtä hallinnon muutoksenhaun kehittämiseksi laajentamalla oikaisuvaatimus- ja valituslupajärjestelmiä uusiin asiaryhmiin.

Uudistetaan todistelua koskeva lainsäädäntö.

Jatketaan oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa mainittujen oikeudenkäynnin tehostamistoimenpiteiden toteuttamista kuten jatkokäsittelylupamenettelyn laajentamista hovioikeudessa sekä oikeusastejärjestyksen muuttamista rikoksesta epäillyn luovuttamista ja kansainvälistä perheoikeutta koskevissa asioissa.

Kehitetään nykyisen oikeusapujärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä vuosina 2013—2014 valmistuvien Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitysten mukaisesti. Tavoitteena on, että oikeusapupalvelut kohdentuvat nykyistä oikeudenmukaisemmin.

Osallistutaan ulosoton rakenneuudistushankkeen toteutukseen sen johtoryhmässä ja eri työryhmissä sekä tarvittavin lainsäädäntötoimin.

Kriminaalipolitiikka

Rikoksentorjuntatyössä keskitytään väkivaltarikollisuuden vähentämiseen ja paikallisen rikoksentorjunnan kehittämiseen. Painopisteinä ovat vakavien väkivaltarikosten ehkäiseminen, nuorten kokeman ja tekemän väkivallan vähentäminen sekä Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen sopimuksen edellyttämiin yhteensovittamis-, seuranta- ja arviointitehtäviin osallistuminen.

Rikoksen uhrin asemaa parannetaan. Varmistetaan, että rikoksen uhreja kohdellaan asianmukaisesti, heille annetaan riittävä tieto asemastaan ja oikeuksistaan ja että he saavat tarpeen mukaisia tukipalveluja EU:n rikosuhridirektiivin ja Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen sopimuksen mukaisesti.

Rikoksen uhrien tukipalvelujen vakaan ja riittävän rahoituksen turvaamiseksi valmistellaan hallituksen esitys rikosuhrimaksulaiksi.

Oikeusministeriö toimii korruption vastaisen työn koordinaatioviranomaisena. Tavoitteena on edelleen lisätä keskeisten viranomaisten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä ja tietoisuutta korruptiosta. Korruption ilmiantajien suojelujärjestelmien edellyttämiä toimenpiteitä arvioidaan.

Yhdyskuntaseuraamusten lainsäädäntöä uudistetaan vuoden 2015 aikana. Painopistettä siirretään suljetuista laitoksista avolaitoksiin ja valvottuun koevapauteen.Tavoitteena on, ettei vankeja sijoiteta suljetumpaan vankilaan tai osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät.

Vuoden 2015 aikana valmistellaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa matkustuskiellon sähköisen valvonnan ja muiden tutkintavankeuden vaihtoehtojen käyttämisen. Sakon muuntorangaistuksen kokonaisprosessia uudistetaan. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa muuntorangaistusmenettelyä, joka nykymuodossaan on monimutkainen ja työllistää useita eri viranomaisia.

Oikeusministeriö osallistuu hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämisen kuudennen torjuntaohjelman toimeenpanoon. Rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi parannetaan poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten yhteistyötä.

Tehostetaan rikoshyödyn menettämistä koskevaa lainsäädäntöä.

Kansalaisten oikeussuhteet

Perheoikeuden alalla isyyslaki tulee voimaan.

Kuluttajansuojaoikeuden alalla annetaan hallituksen esitys kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta, jolla helpotetaan kuluttajariitojen ratkaisua rajat ylittävissä tilanteissa, sekä esitys asunto-omaisuuteen liittyvistä kuluttajaluotoista, jolla pannaan täytäntöön asiaa koskeva direktiivi.

Yhtiöoikeuden alalla säätiölaki tulee voimaan.

Rakenteiden uudistaminen ja henkilöstömuutosten tuki

Oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen kehittämistä ja toiminnan sopeuttamista kiristyvään määrärahatilanteeseen toteutetaan v. 2013 valmistuneen oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siihen sisältyvän sopeuttamisohjelman sekä Rikosseuraamuslaitosta koskevan sopeuttamissuunnitelman pohjalta. Hallinnonalalla viime vuosina toteutetut ja lähivuosina vireillä olevat merkittävät rakennemuutokset edellyttävät kaikilla toimialoilla toimipaikkaverkoston kehittämistä ja tilankäytön tehostamista, mutta luovat tähän myös mahdollisuuksia. Toimitilajohtamista ja hankintatointa tehostetaan hyväksyttyjen strategialinjausten pohjalta. Tietohallinnossa jatketaan yhteistyössä eri toimialojen kanssa perusprosesseja tukevien tietojärjestelmien uudistamista ja työskentelyä tukevien palvelujen kehittämistä. Tuomioistuinten, syyttäjien ja Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmät korvataan lähivuosina uusilla, työskentelyä paremmin tukevilla järjestelmillä.

Henkilöstöpolitiikassa olennaista on tukea rakennemuutoksia sekä toiminnan ja työyhteisöjen kehittämistä pitkäjänteisesti, kannustavasti sekä hyvään ja tasapainoiseen henkilöstöpolitiikkaan kuuluvien periaatteiden mukaisesti.

Tietoja henkilöstöstä

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Oikeusministeriö      
Henkilötyövuodet 249 250 246
Keski-ikä 46,7 46,5 46,5
Naisten osuus, % 69 69 69
Työtyytyväisyysindeksi 3,7 3,7 3,7
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8 7,0 7,0
       
Muut erillisvirastot      
Henkilötyövuodet 241 200 168
Keski-ikä 46,0 46,0 46,0
Naisten osuus, % 58 63 63
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,4 9,0 9,0

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 649 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 27 642 27 992 27 049
Bruttotulot 587 400 400
Nettomenot 27 055 27 592 26 649
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 778    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 565    

Määrärahan arvioitu käyttö päätoiminnoittain (%)

   
Yhteiskuntapoliittiset tehtävät, sidosryhmäyhteistyö ja ulkoinen viestintä 8
Säädösvalmistelu 18
EU- ja kansainvälinen yhteistyö 12
Ministeriön ja hallinnonalan ohjaus ja kehittäminen 20
Ministeriön muut hallintotehtävät 6
Ministeriön sisäinen hallinto 23
Palkallinen poissaolo 13

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Saamelaiskäräjien kokousten ja vaalilautakunnan menojen kasvu (siirto momentille 25.01.50) -45
Vaalitutkimus 200
Viran siirto Kouvolan hallinto-oikeudesta 45
Vuoden 2014 talousarvion kertaluonteinen siirto momentilta 25.10.05 -600
Vuoden 2014 talousarvion kertaluonteinen vähennys 1
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -120
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -18
Palkkaliukumasäästö -41
Palkkausten tarkistukset 97
Toimintamenojen lisäsäästö -315
Toimintamenojen tuottavuussäästö -135
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -15
Vuokramenojen indeksikorotus 41
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -38
Yhteensä -943

2015 talousarvio 26 649 000
2014 I lisätalousarvio 34 000
2014 talousarvio 27 592 000
2013 tilinpäätös 26 842 000

(02.) Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta annettu valtioneuvoston asetus (1035/2005) on kumottu 1.3.2014 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella (135/2014). Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävät ja toiminnot siirtyivät 1.3.2014 Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin.


2014 talousarvio 1 000
2013 tilinpäätös 1 000

03. (25.01.03 ja 26.01.04) Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 733 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan sekä tietosuojalautakunnan toimintamenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 § 1 momentin 1 kohdassa (125/2009) säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä nykyinen vähemmistövaltuutetun virka ehdotetaan korvattavaksi yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Nykyiset syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta ehdotetaan yhdistettäviksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnaksi. Hallitus antaa edellä mainittua hallituksen esitystä koskevan täydentävän esityksen, jossa lapsiasiavaltuutetun, tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistot sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ehdotetaan siirrettäviksi oikeusministeriön hallinnonalalle vuoden 2015 alusta lukien. Lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toimisivat itsenäisinä ja riippumattomina viranomaisina.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestöjen ja vastaavien muiden toimijoiden kanssa arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Yhdenvertaisuuden yleisen edistämisen ja syrjinnän ehkäisemisen kannalta merkittävien toimijoiden ja viranomaisten tietojenvaihtoa sekä yhdenvertaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä varten yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä on yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaan sille kuuluvat asiat.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista henkilötietojen ja luottotietojen käsittelyä koskevat asiat siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja luottotietolaissa (527/2007) säädetään sekä hoitaa muut mainituista laeista johtuvat tehtävät. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.

Tietosuojalautakunta käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka henkilötietolain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seuraa henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tekee tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 14 954 14 798 6 833
Bruttotulot 5 980 6 977 100
Nettomenot 8 974 7 821 6 733
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 344    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 132    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Lapsiasiavaltuutetun toiminta 551
Tasa-arvovaltuutetun toiminta 899
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta 1 328
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta 230
Lapsiasianeuvottelukunta 20
Edellä olevien valtuutettujen, lautakunnan ja neuvottelukunnan yhteiset menot 392
Tietosuojavaltuutetun toiminta 1 700
Tietosuojalautakunta 15
Onnettomuustutkintakeskus 1 388
Palvelukeskusten maksut 210
Yhteensä 6 733

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 25.01.05 -3 397
Toimintamenosäästö -10
Valtuutettujen toimintamenot (siirto momentilta 26.01.01) 187
Valtuutettujen toimintamenot (siirto momentilta 33.01.01) 1 650
Yhdenvertaisuuslain muutosten toimeenpano (6 htv) 540
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -3
Palkkaliukumasäästö -6
Palkkausten tarkistukset 16
Toimintamenojen lisäsäästö -40
Toimintamenojen tuottavuussäästö -22
Vuokramenojen indeksikorotus 3
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -6
Yhteensä -1 088

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 6 733 000
2014 talousarvio 7 821 000
2013 tilinpäätös 7 762 000

04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 628 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Vuonna 2015 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos yhdistetään Helsingin yliopistoon.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 2 582 2 571 928
Bruttotulot 653 500 300
Nettomenot 1 929 2 071 628
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 433    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 566    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -1 441
Palkkaliukumasäästö -1
Palkkausten tarkistukset 11
Toimintamenojen lisäsäästö -7
Toimintamenojen tuottavuussäästö -3
Vuokramenojen indeksikorotus 1
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1
Yhteensä -1 443

2015 talousarvio 628 000
2014 talousarvio 2 071 000
2013 tilinpäätös 2 062 000

05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 359 000 euroa.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus hoitaa myös hallinnonalan lomakesuunnitteluun liittyviä tehtäviä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
esitys
   
Bruttomenot 11 359
Bruttotulot 8 000
Nettomenot 3 359

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 25.01.03 3 397
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -3
Palkkaliukumasäästö -14
Palkkausten tarkistukset 38
Toimintamenojen lisäsäästö -40
Toimintamenojen tuottavuussäästö -17
Vuokramenojen indeksikorotus 3
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -5
Yhteensä 3 359

2015 talousarvio 3 359 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 191 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen isyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen mukaan lapsille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa, annetaan kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi isyyslain voimaanpanolaissa asetetusta siirtymäajasta riippumatta, mistä arvioidaan aiheutuvan 39 000 euron kertameno vuodelle 2015. Esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 8 §:n perusteella alle 18-vuotiaalle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekä edunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain soveltamisalan laajentaminen hallinto- ja erityistuomioistuimiin 100
Oikeudenkäynnin viivästymisestä annetun lain mukaisten korvausten maksatus (siirto momentille 28.50.50) -200
Oikeusgeneettiset isyystutkimukset (kertaluonteinen siirto momentilta 25.10.04) 39
Yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen arvonlisäveron hyvitys 587
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -200
Yhteensä 326

2015 talousarvio 11 191 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 10 865 000
2013 tilinpäätös 10 293 782

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 295 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös tuottavuutta edistäviin hankkeisiin liittyvän määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuusmäärärahan kasvu 44
Yhteensä 44

2015 talousarvio 295 000
2014 talousarvio 251 000
2013 tilinpäätös 207 000

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 58 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 25.10.50 yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentille 28.01.29) -3 343
Tasomuutos 1 343
Yhteensä -2 000

2015 talousarvio 58 000 000
2014 talousarvio 60 000 000
2013 tilinpäätös 59 582 146

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 306 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

3) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille

4) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös valtionhallinnon laitosten kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 3 405
Muut avustukset (enintään) 901
Yhteensä 4 306

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019 2020 lukien
             
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus            
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi
Vuoden 2015 sitoumukset - - - - - -
Menot yhteensä 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten vuoden 2014 tarkistukset 6
Saamelaiskäräjien kokousten ja vaalilautakunnan menojen kasvu (siirto momentilta 25.01.01) 45
Vuokramenojen vuoden 2014 indeksikorotus 18
Vuokramenojen indeksikorotus 19
Yhteensä 88

2015 talousarvio 4 306 000
2014 I lisätalousarvio 24 000
2014 talousarvio 4 218 000
2013 tilinpäätös 4 068 795

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen

3) valtion korvauksesta eräille internoiduille siviilihenkilöille annetun lain nojalla maksettaviin korvauksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtion korvaukset eräille internoiduille siviilihenkilöille 160
Yhteensä 160

2015 talousarvio 18 160 000
2014 I lisätalousarvio 100 000
2014 talousarvio 18 000 000
2013 tilinpäätös 16 762 920