Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2015

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Hallituksen esittämällä tavalla muutettavan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten muun sosiaaliturvan rahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saadaan käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 33.20.51, 52, 53, 54, 55, 33.40.56 ja 57.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen talouskehitys, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unionin sisämarkkinoiden ja muun toiminnan kehitys vaikuttaa myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen sekä tarve sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseen korostuvat.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille.

Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriön vastuulla on laajoja, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavia kokonaisuuksia (SATA-komitea, PARAS-hanke, KASTE-ohjelma sekä MASTO-hanke).

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa neljännes. Sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen ennakoidaan kehittyvän maltillisesti vuosina 2009—2011. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee arvion mukaan vajaan 25 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet

  • Edistetään terveyttä ja toimintakykyä.
  • Lisätään työelämän vetovoimaa.
  • Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä.
  • Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.

Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain

Edistetään terveyttä ja toimintakykyä

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että

  • ylipainoisten osuus laskee,
  • alkoholin haittavaikutukset vähenevät,
  • tupakointi vähenee ja
  • uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee.
Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut
  2000
toteutunut
2006
toteutunut
2007
toteutunut
2009
arvio
         
Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15—64-vuotiaista, %        
— miehet 53 55 57 55
— naiset 37 41 43 40
Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä        
— miehet 1 192 1 588 1 5801) 1 550
— naiset 285 432 4251) 410
Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15—64-vuotiaista, %        
— miehet 25 25 28 25
— naiset 7 8 9 8
Päivittäin tupakoivat 15—64-vuotiaat, %        
— miehet 28 24 26 23
— naiset 20 19 17 16
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä 22 839 24 399 25 422 25 000
— miehet 12 144 12 451 12 948 12 500
— naiset 10 695 11 948 12 474 12 500

1) Arvio

Lisätään työelämän vetovoimaa

Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada pidennettyä elinaikaisia työuria. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla ja poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella.

Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Varhaista poistumista työelämästä ehkäistään laajalla masentuneisuuden ehkäisyohjelmalla (MASTO-hanke). Tavoitteena on, että

  • vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna,
  • työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2007—2011 ja
  • sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2007—2011.
Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut
  2000
toteutunut
2006
toteutunut
2007
toteutunut
2009
arvio
         
50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia        
— miehet 60,6 61,5 61,5 61,8
— naiset 60,6 61,5 61,6 61,8
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä 121 000 137 000 143 5001) 140 000
— miehet 84 500 91 800 96 1501) 93 900
— naiset 36 500 45 200 47 3501) 46 200
Työpaikkatapaturmien taajuus (milj. työtuntia kohden) 30,2 33,0 33,91) 32,5
Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, %        
— miehet 3,4 3,6 3,5 3,4
— naiset 4,4 4,7 4,8 4,5
Sairauspäiviä/työllinen, %        
— miehet 7,8 7,9 7,6 7,5
— naiset 9,3 9,6 9,8 9,5

1) Arvio

Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta.

Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että

  • pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat,
  • toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja
  • tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta.
Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut
  2000
toteutunut
2006
toteutunut
2007
toteutunut
2009
arvio
         
Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, %1) 10,4 12,02) 11,7 11,0
Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % 10,6 11,22) 10,82) 10,0
Yli vuoden työttömänä 86 800 63 800 51 200 48 000
— miehet 47 500 35 000 27 700 26 400
— naiset 39 300 28 800 23 500 21 600
Pitkittyneesti pienituloisia 301 600 439 200 420 000 400 000
— miehet 151 400 220 000 210 000 200 000
— naiset 150 200 219 200 210 000 200 000
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % 24 24 233) 21
Lapsia avohoidon tukitoimissa 49 351 59 069 58 9003) 58 700
Asunnottomia 9 999 7 399 7 303 7 100
— miehet 8 247 6 034 5 868 5 750
— naiset 1 752 1 365 1 435 1 350

1) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

2) Arvio

3) Arvio

Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille 2009—2011 muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa.

Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että

  • parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua,
  • turvataan henkilöstön riittävyys,
  • varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus,
  • taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva,
  • tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja
  • vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut
  2000
toteutunut
2006
toteutunut
2007
toteutunut
2009
arvio
         
Sosiaali- ja terveyspalvelut        
Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito)        
— yli 6 kk jonottaneita .. 7 300 9 500 3 000
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %        
— kodinhoitoapu 19,7 17,8 18,01) 18,5
— palveluasuminen 5,1 5,8 5,8 5,9
— vanhainkodeissa 5,3 4,1 4,0 4,0
— terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,4 2,3 2,0
— omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,3 3,4 4,0
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 8,9 10,0 2,0
Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia 27,6 28,0 28,0 27,9
Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,84 1,83 1,84
Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, %        
— 1—2-vuotiaat 35 38 38 39
— 3—5-vuotiaat 66 70 70 71
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 12 854 15 628 15 550 15 350
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 53,2 53,6 54,0
         
Eläkkeensaajat        
Vanhuuseläke 869 700 964 400 978 300 1 010 000
— miehet 338 400 394 900 402 700 420 000
— naiset 531 300 569 500 575 600 590 000
Osa-aikaeläke 24 600 30 600 30 000 31 000
— miehet 11 200 14 100 13 600 13 000
— naiset 13 400 16 500 16 400 18 000
Työkyvyttömyyseläke 276 300 267 400 271 600 266 000
— miehet 147 000 141 900 143 600 141 000
— naiset 129 300 125 500 128 100 125 000
Työttömyyseläke 54 300 48 700 50 300 50 000
— miehet 25 900 23 300 23 400 23 500
— naiset 28 400 25 400 26 900 26 500
Leskeneläke 252 800 262 600 263 400 265 000
— miehet 26 300 34 400 35 400 37 000
— naiset 226 500 228 200 228 000 228 000
         
Keskimääräiset etuudet (euroa/kk)        
Vanhuuseläke        
— miehet 1 178 1 453 1 507 1 610
— naiset 718 932 971 1 050
Työkyvyttömyyseläke        
— miehet 1 012 1 100 1 117 1 145
— naiset 807 914 934 955
Työttömien ansiopäiväraha        
— miehet 916 1 164 1 201 1 235
— naiset 719 899 922 953
Sairauspäiväraha        
— miehet 1 037 1 200 1 228 1 262
— naiset 897 1 053 1 075 1 107
Vanhempainpäiväraha        
— miehet 1 230 1 545 1 620 1 875
— naiset 765 1 060 1 170 1 288
         
Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk)        
Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha 252 380 380 542
Työttömän peruspäiväraha 441 505 527 542
Kansaneläke (täysi) 447 511 558 575
Toimeentulotukea saaneet        
— kotitaloudet 271 690 229 000 229 000 220 000
— henkilöt 454 350 360 000 360 000 345 000

1) Arvio

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että

  • naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana.
  • naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
  • vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan.
  • miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen.
  • sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa.
  • tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta.
  • tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan.

Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta 2008—2010 kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut
  2000
toteutunut
2006
toteutunut
2007
toteutunut
2009
arvio
         
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,4 80,7 81,0
Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, %        
— miehet 12,9 12,6 12,3 12,1
— naiset 19,9 20,0 19,4 19,0
Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,7 6,1 6,5
Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 70,5 71,01) 72,0

1) Arvio

Tuottavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 97 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Ministeriön alaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa keskitetään yhdistämällä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnot 1.1.2009 Hyvinvoinnin ja terveyden tutukimuskeskukseksi. Valtion mielisairaaloiden ja koulukotien asemaa selvitetään. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään sekä keskittämällä toimintaa yhdistämällä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnot 1.1.2009 Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukseksi. Lisäksi selvitetään lääkkeitä ja lääkehuoltoa käsittelevien virastojen asemaa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2009 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan.

Kansaneläkelaitoksen rahoitus

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkelain, sairausvakuutuslain ja kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta momentin 33.30.60 selvitysosassa tarkemmin esitetyssä tarkoituksessa. Osana esitykseen liittyviä uudistuksia perustettaisiin Kansaneläkelaitokseen muun sosiaaliturvan rahasto, josta maksettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa päätösosassa mainituilla momenteilta suoritettavat etuudet. Lisäksi muun sosiaaliturvan rahastosta maksettaisiin opetusministeriön pääluokan momenteilta 29.70.52, 29.70.55, 29.70.57 ja 29.70.59 suoritettavat etuudet. Muun sosiaaliturvan rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi esitetään mahdollisuutta käyttää rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen nimenomaisesti sen suorittamiseen varatun määrärahan ohella tilapäisesti myös muun rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen varattua määrärahaa, kuitenkin niin, että rahaston varojen tilapäinen käyttö muun saman rahaston etuuden maksamiseen tulee oikaista mahdollisimman nopeasti ja kuitenkin viimeistään kalenterivuoden lopussa.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009

    v. 2007
tilinpäätös
1000 €
v. 2008
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2009
esitys
1000 €

Muutos 2008—2009
    1000 € %
             
01. Hallinto 84 170 65 374 67 525 2 151 3
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 316 38 763 39 404 641 2
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 961 2 020 2 102 82 4
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 060 3 762 702 23
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 718 718 488 - 230 - 32
05. Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 603 603 559 - 44 - 7
(27.) Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 21 000
(28.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 17 030 16 000 17 000 1 000 6
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 542 4 210 4 210
02. Valvonta 29 521 32 084 35 114 3 030 9
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 833 12 165 14 196 2 031 17
04. Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 700 1 363 1 363
05. Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 425 11 306 11 555 249 2
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 7 563 7 250 8 000 750 10
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 115 635 111 488 110 235 - 1 253 - 1
03. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 339 1 370 1 390 20 1
04. Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 58 039 59 288 60 904 1 616 3
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 38 200 38 240 38 901 661 2
(62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) 6 517 4 900 - 4 900 - 100
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 11 540 7 690 9 040 1 350 18
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus 1 860 041 1 889 861 2 130 510 240 649 13
(27.) Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) 1 861 - 1 861 - 100
28. Kansaneläkelaitokselle maksettavat muun sosiaaliturvarahaston etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut (arviomääräraha) 118 235 118 235 0
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) 10 490 11 400 11 400
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 403 600 1 414 600 1 423 300 8 700 1
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 767 1 500 1 500
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 17 500 19 500 20 200 700 4
54. Asumistuki (arviomääräraha) 427 684 441 000 434 000 - 7 000 - 2
55. Elatustuki (arviomääräraha) 121 875 121 875 0
20. Työttömyysturva 1 380 076 1 434 500 1 383 000 - 51 500 - 4
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 6 557 8 000 8 000
50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) 459 500 452 000 440 000 - 12 000 - 3
51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) 48 138 62 000 67 000 5 000 8
52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) 672 281 699 500 660 000 - 39 500 - 6
53. Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) 11 180 12 000 12 000
54. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) 127 170 141 000 138 000 - 3 000 - 2
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 19 250 21 000 18 000 - 3 000 - 14
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 36 000 39 000 40 000 1 000 3
30. Sairausvakuutus 1 128 409 1 175 000 1 216 000 41 000 3
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 128 409 1 175 000 1 216 000 41 000 3
40. Eläkkeet 2 455 306 2 953 150 2 893 705 - 59 445 - 2
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 40 700 44 800 45 300 500 1
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 447 300 471 700 496 000 24 300 5
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 38 500 79 000 85 000 6 000 8
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 109 150 505 355 237
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 509 14 500 16 600 2 100 14
56. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) 19 164 14 500 5 900 - 8 600 - 59
57. Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) 20 250 22 900 24 700 1 800 8
60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 875 774 2 305 600 2 219 700 - 85 900 - 4
50. Veteraanien tukeminen 409 223 420 372 385 123 - 35 249 - 8
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 2 296 2 300 2 200 - 100 - 4
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 72 551 70 200 63 800 - 6 400 - 9
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 227 803 233 873 210 930 - 22 943 - 10
52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 61 707 65 207 65 207
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 2 960 3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 110 96 90 - 6 - 6
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 38 288 40 288 36 288 - 4 000 - 10
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 1 808 8 - 1 800 - 100
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 4 713 761 5 469 684 5 919 121 449 437 8
30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 4 310 175 5 075 497 5 530 160 454 663 9
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 44 500 24 800 25 800 1 000 4
32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 48 747 48 747 40 000 - 8 747 - 18
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 92 507 94 170 99 170 5 000 5
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 2 926 4 570 8 591 4 021 88
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 202 030 211 000 205 000 - 6 000 - 3
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 600 600 600
(38.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) 3 485 1 000 - 1 000 - 100
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 2 500 3 000 3 500 500 17
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 291 6 300 6 300
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 87 432 52 236 59 390 7 154 14
01. Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 672 26 846 28 490 1 644 6
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 47 600 10 800 16 610 5 810 54
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 800 930 930
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 360 1 360 1 360
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 300 9 600 9 300 - 300 - 3
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 700 2 700 2 700
80. Maatalousyrittäjien lomitustoiminta 205 247 213 200 213 200
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 190 008 197 300 197 300
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 15 239 15 900 15 900
90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 306 000 312 000 302 500 - 9 500 - 3
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 306 000 312 000 302 500 - 9 500 - 3
  Yhteensä 12 774 820 14 128 949 14 715 423 586 474 4

  Henkilöstön kokonaismäärä 4 275 4 277 4 2321)    

1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 584 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 428 henkilötyövuotta.