Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
              01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
              44. Alueellinen kuljetustuki
              45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
              50. Palkkaturva
              51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
              64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, yritysten uudistumiselle ja investoinneille ja vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. TE-toimiston ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Työnvälityksen tehostamiseksi TE-toimistot lisäävät merkittävästi työtarjousten tekemistä työttömille. Tavoitteena on, että työtarjouksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus lisääntyy huomattavasti. Työtarjouksia tehdään kaikille työttömille, joilla on riittävät työmarkkinavalmiudet, ja työtarjousten avulla lisätään alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Työnhakuun ja aktiivitoimiin liittyviä työttömyysturvan sanktioita sovelletaan johdonmukaisesti. Asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksissa on puutteita tai jotka joutuvat rakennemuutosten vuoksi harkitsemaan alanvaihtoa, tarjotaan ohjausta tavoitteena lisätä heidän osaamistaan ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa toimitaan yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa.

Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan tehostamalla nuorisotakuuta. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka taikka jokin muu työllistymistä tukeva palvelu viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan laajentamalla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamalli valtakunnalliseksi. Kuntakokeiluhankkeissa kehitetään viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä nuorten tukemiseksi.

Pitkäaikaistyöttömyyttä alennetaan vuoden 2015 alussa voimaan tulevilla uudistuksilla, jotka koskevat työllistymistä edistävää moniammatillista yhteispalvelua ja työmarkkinatuen rahoitusta. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevalla lailla vakinaistetaan työvoiman palvelukeskusten verkosto ja niiden toiminta laajennetaan koko maahan. Uudistuksilla lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa sekä kohdennetaan palkkatukea ja muita työvoimapalveluja pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Vuonna 2015 päättyvässä työllisyyden kuntakokeilussa kunnat koordinoivat kokeilukunnissa pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja vastaavat siitä, että palvelut toimivat kokonaisuutena. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
    
Palkkatuettu työ   
— Valtionhallinto8251 000900
— Kunnat ja kuntayhtymät6 0616 3206 780
— Yksityinen sektori14 85815 30015 350
Starttiraha3 8574 3603 570
Työvoimakoulutus23 91917 77019 200
Valmennukset2 3292 9703 440
Yhteensä51 84947 72049 240
Työkokeilut11 22013 50013 500
Yhteensä63 06961 22062 740

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään %282926
— Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään %19,915,615
— Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään %28,417,920
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä159 325146 000150 000
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään %402929
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään %25,61010
— Virta yli 3 kk työttömyyteen 25—29 -vuotiailla vastavalmistuneilla, enintään %371313
— Uusien yritysten määrä7 9488 7809 000

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 153 838 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51

2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos arvioisivat yhdessä työttömien palvelutarpeet, suunnittelisivat yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi ja vastaisivat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Yhteispalvelua varten ei perustettaisi uutta itsenäistä organisaatiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva viranomainen toimisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Palvelukyky ja laatu   
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, %606969
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, %606565
— työtarjouksesta tai muuten toimiston hakijalla täyttyneiden työpaikkojen osuus (ml. hakupaikat), vähintään, %11,42230
— työnhakijoiden verkkopalvelujen käyttöaste, vähintään, %39-60

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys2 9193 0532 817
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,0-> 3,2

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
    
Bruttomenot164 046157 361154 238
Bruttotulot3 820400400
Nettomenot160 226156 961153 838
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta13 688  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle14 437  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu (siirto momentille 28.40.03)-21
Rakennepoliittisten toimenpiteiden toimeenpano (siirto momentilta 32.30.51)5 000
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma)-4 134
Palkkaliukumasäästö-266
Palkkausten tarkistukset873
Säästöpäätös-2 000
Toimintamenojen lisäsäästö -1 818
Toimintamenojen tuottavuussäästö-758
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50)-8
Vuokramenojen indeksikorotus221
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-212
Yhteensä-3 123

2015 talousarvio153 838 000
2014 I lisätalousarvio2 500 000
2014 talousarvio156 961 000
2013 tilinpäätös160 975 000

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kuljetustuesta annetulla valtioneuvoston asetuksella kuljetustukijärjestelmää on jatkettu vuoden 2017 loppuun saakka.

Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella sekä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueella, toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-67
Yhteensä-67

2015 talousarvio5 000 000
2014 talousarvio5 067 000
2013 tilinpäätös5 039 000

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 24 980 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen

2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaisten avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa tehdä enintään 21 678 000 euron arvosta sitoumuksia.

Mikäli vuoden 2014 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä enintään 15 000 000 eurolla vuonna 2015.

Selvitysosa: Perusteluina vuoden 2014 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle 2015 ovat erityisesti toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2015 puolella.

Momentin mukaisia avustuksia suunnataan pk-yritysten kansainvälistymistä, kasvua, uudistumista ja osaamista edistäviin hankkeisiin.

Momentin valtuudesta on tarkoitus käyttää

  • — 10 000 000 euroa pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen,
  • — 3 000 000 euroa äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla sekä
  • — 2 000 000 euroa pk-yritysten keksintöjen edistämiseen eli innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen.

Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 800 uuden työpaikan ja 90 uuden yrityksen syntymiseen.

Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen suunnattavalla valtuudella parannetaan merkittävästi arviolta noin 300 pk-yrityksen valmiuksia aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa. Valtuudesta myönnetään avustuksia pk-yrityksille niiden kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2015201620172018Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
      
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset20 57312 8184 178400 37 969
Vuoden 2015 sitoumukset4 4078 2005 7003 37121 678
Menot yhteensä24 98021 0189 8783 77159 647

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Keksintötoiminta (siirto momentilta 32.20.41)750
Maksatusmäärärahojen tarkistukset-3 259
Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisen tuki3 500
V. 2014 2 LTA:n valtuuden lisäyksen maksatusmuutos1 400
Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (siirto momentilta 32.30.64)500
Säästöpäätös-7 150
Yhteensä-4 259

2015 talousarvio24 980 000
2014 II lisätalousarvio500 000
2014 talousarvio29 239 000
2013 tilinpäätös24 176 476

50. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 43 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa: Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 42 327 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
    
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa)39 03537 000 43 000
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa)6 5136 000 6 900
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä9 3068 8009 600
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä2 572 2 400 2 600
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv)616065
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%)656565

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos6 000
Yhteensä6 000

2015 talousarvio43 000 000
2014 talousarvio37 000 000
2013 tilinpäätös39 111 257

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 563 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 900 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen

5) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen

6) starttirahan ja muun kuin kohdassa 5 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti

7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

8) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

10) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti

11) enintään 10 000 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan

12) enintään 2 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille, jotka hankkivat palveluksessaan olleille pitkäaikaistyöttömille palkkatukijakson jälkeisen työpaikan ja enintään 2 000 000 euroa tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla.

Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2015 jälkeen enintään 90 000 000 euroa.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta siten, että laissa säädetty aluevelvoite poistetaan sekä lisätään ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. Valtiolle työllistettäessä ei enää korvattaisi työn järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden työllistäessä pitkään työttömänä olleen henkilön elinkeinotoimintaan kuulumattomiin tehtäviin niille voitaisiin maksaa palkkatukena 100 prosenttia niistä palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa. Tukea voitaisiin kuitenkin maksaa enintään valtion talousarviossa vahvistettu määrä. Lisäksi niille voitaisiin korvata enintään 65 prosentin työaikaa vastaava lomaraha.

Momentilta rahoitetaan jatkossa myös työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus, mikä on aiemmin rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momentilta 33.20.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Asiantuntija-arvioinnit4 000 000
Kokeilut ja valmennukset27 570 000
  
Työvoimakoulutuksen hankinta 
— Ammatillinen koulutus150 400 000
— Kotoutumiskoulutus 52 000 000
Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta1 300 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus1 500 000
Yhteensä205 200 000
  
Starttiraha31 700 000
  
Palkkatuettu työ 
— Valtionhallinto27 750 000
— Kunnat ja kuntayhtymät69 650 000
— Yksityinen sektori153 650 000
Yhteensä251 050 000
  
Työllisyyspoliittinen avustus26 000 000
Korvaukset3 042 000
Vakuutusturva900 000
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään)437 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta (enintään)10 000 000
Kuntakokeilukunnille maksettavat tulospalkkiot (enintään)4 000 000
Kaikki yhteensä563 899 000

Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla.

Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %373136
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %46,74545

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2015201620172018Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
      
Työvoimakoulutus     
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset75 20721 0063 501-99 714
Vuoden 2015 sitoumukset-66 00021 0003 00090 000
Menot yhteensä75 20787 00624 5013 000189 714

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kotoutumiskoulutus7 000
Rakennepoliittisten toimenpiteiden toimeenpano (siirto momentille 32.30.01)-5 000
Siirto momentille 29.30.32-7 500
Työllistämisen aluevelvoitteen poisto-800
Työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus (siirto momentilta 33.20.52)125 000
Säästöpäätös-50 000
Tasomuutos-8 776
Yhteensä59 924

2015 talousarvio563 899 000
2014 II lisätalousarvio3 000 000
2014 I lisätalousarvio-2 500 000
2014 talousarvio503 975 000
2013 tilinpäätös579 254 000

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentilta maksetaan ennen vuotta 2015 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia kustannuksia. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) ja työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun asetuksen (1075/2012) mukainen työllisyysperusteinen investointiavustus ja työllisyysohjelma on lakkautettu, ja työllisyysperusteinen investointiavustus on korvattu osittain valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaisella yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella, joka rahoitetaan momentilta 32.30.45.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201520162017Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
     
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset8 0005 0002 90015 900
Menot yhteensä8 0005 0002 90015 900

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (siirto momentille 32.30.45)-500
Tasomuutos1 344
Yhteensä844

2015 talousarvio8 000 000
2014 talousarvio7 156 000
2013 tilinpäätös14 303 218