Talousarvioesitys 2015
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä viisi strategista ohjelmaa (Cleantech, Metsäohjelma, Hyvinvointiohjelma HYVÄ, Rakennemuutos ja työelämän toimivuus sekä Työelämä 2020), jotka toteuttavat hallitusohjelmaan perustuvia työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita täsmätoimin ja laajaan hallinnonalojen rajat ylittävään yhteistyöhön perustuen.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).
ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.
ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 109 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin
3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Työ- ja elinkeinoministeriö | |||
Hallituksen esitykset (kpl) | 28 | 15 | 10 |
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 70 | > 80 | > 80 |
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) | 2,8 | 0 | 0 |
Valtioneuvoston asetukset (kpl) | 40 | 30 | 20 |
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) | 0,8 | < 1,0 | < 1,0 |
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia | |||
Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) | 3 278 | 2 500 | 2 500 |
Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain
2013 toteutuma |
2014 arvio |
2015 arvio |
||||
1 000 euroa |
htv | 1 000 euroa |
htv | 1 000 euroa |
htv | |
Konserniohjaus | 1 414 | 17,1 | 1 500 | 15 | 1 500 | 15 |
Työllisyys ja yrittäjyys | 6 396 | 77,4 | 6 400 | 77 | 6 400 | 75 |
Työelämä ja markkinat | 4 876 | 55,0 | 4 900 | 55 | 4 900 | 54 |
Elinkeino ja innovaatiot | 6 395 | 64,5 | 9 000 | 72 | 9 000 | 71 |
Energia | 4 133 | 47,2 | 4 000 | 47 | 4 000 | 46 |
Alueiden kehittäminen | 3 832 | 55,4 | 3 800 | 54 | 3 700 | 53 |
Tieto | 5 887 | 77,2 | 5 800 | 75 | 5 800 | 74 |
Johto ja ministeriön yhteiset | 12 309 | 6,0 | 11 838 | 6 | 11 047 | 6 |
Strategiset hankkeet | 2 771 | 6,0 | - | - | - | - |
Viestintä | 923 | 10,0 | 900 | 10 | 900 | 10 |
Henkilöstö ja hallinto | 3 664 | 65,2 | 3 600 | 63 | 3 500 | 60 |
Tarkastus | 360 | 4,0 | 360 | 4 | 350 | 4 |
Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto | 591 | 7,0 | 650 | 7 | 650 | 7 |
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia | 1 226 | - | 1 362 | - | 1 362 | - |
Yhteensä | 54 777 | 492 | 54 110 | 485 | 53 109 | 475 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 569 | 541 | 518 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,49 | > 3,49 | > 3,49 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tutkimus- ja selvitystoiminta | 1 220 000 |
Strategiset hankkeet | 3 303 000 |
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot | 1 362 000 |
Muut toimintamenot | 47 224 000 |
Yhteensä | 53 109 000 |
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 67 509 | 62 110 | 65 109 |
Bruttotulot | 12 732 | 8 000 | 12 000 |
Nettomenot | 54 777 | 54 110 | 53 109 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 270 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 13 309 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Osaamiskeskuksen palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.70.03) | 45 |
Siirto momentille 23.01.02 | -150 |
TEM:n peruskorjaus (kertaluonteisen vähennyksen palautus) | 340 |
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) | -284 |
Hallinnon tilatehokkuus (HO) | -1 000 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -179 |
Palkkaliukumasäästö | -90 |
Palkkausten tarkistukset | 224 |
Säästöpäätös | 1 000 |
Toimintamenojen lisäsäästö | -628 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -271 |
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) | -5 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 73 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -76 |
Yhteensä | -1 001 |
2015 talousarvio | 53 109 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 54 110 000 |
2013 tilinpäätös | 60 816 000 |
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 207 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon
5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:
Vaikuttavuus
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Alueiden elinvoimaisuus | |||
— työllisyysaste (%, vähintään) | 68,5 | 70 | 69 |
— työttömyysaste (%, enintään) | 8,2 | 7,9 | 8,3 |
— vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) | 6,5 | 6,0 | 4,2 |
— väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) | - | 64,1 | 66,5 |
— asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) | - | 92 | 89 |
— kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (1 000 t/v) | 600 | 600 | 425 |
— maatalouden fosforitase (kg/ha) | - | < 3,8 | < 5,0 |
— maatalouden typpitase (kg/ha) | - | < 46 | < 46 |
— luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) | - | 3 010 | 3 075 |
Elinkeinoelämän menestystekijät | |||
— rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) | 28 | 29 | 26 |
— elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) | 3,9 | 3,9 | 4,0 |
Väestön hyvinvointi | |||
— alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) | 19,9 | 15,6 | 15 |
— kansalaisten tyytyväisyys matkojen sujuvuuteen (asteikko 1—5, yleistyytyväisyys) | 3,2 | 3,7 | 3,4 |
— pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) | 1 196 | 2 000 | 2 000 |
— ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) | 28,4 | 17,9 | 20 |
— säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) | - | 95 | 95 |
— henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) | 2 745 | < 2 880 | < 2 797 |
Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) | |||
— EAKR-sidonnat | 76 | 100 | 100 |
— ESR-sidonnat | 97 | 100 | 100 |
Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) | |||
— EAKR-maksatukset | 67 | 95 | 100 |
— ESR-maksatukset | 80 | 95 | 100 |
Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste | 100 | 100 | 100 |
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) | 3,6 | - | 3,6 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 3 996 | 3 907 | 3 578 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,4 | - | > 3,4 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 282 044 | 276 897 | 275 207 |
Bruttotulot | 62 532 | 61 000 | 66 000 |
Nettomenot | 219 512 | 215 897 | 209 207 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 19 697 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 15 389 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 9 099 | 8 000 | 12 000 |
— muut tuotot | -1 | - | - |
Tuotot yhteensä | 9 098 | 8 000 | 12 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 5 489 | 7 000 | 9 300 |
— osuus yhteiskustannuksista | 3 472 | 3 000 | 4 000 |
Kustannukset yhteensä | 8 961 | 10 000 | 13 300 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 137 | -2 000 | -1 300 |
Kustannusvastaavuus, % | 102 | 80 | 90 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 32 077 | 35 000 | 32 000 |
— EU:lta saatava rahoitus | 399 | 300 | 300 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 39 | - | - |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 3 485 | 2 500 | 3 500 |
Tuotot yhteensä | 36 000 | 37 800 | 35 800 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 42 064 | 44 000 | 42 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -6 064 | -6 200 | -6 200 |
Omarahoitusosuus, % | 86 | 86 | 85 |
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.41, 51, 61 ja 62, 30.20.43, 30.40.20, 31, 51, 62 ja 77, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aluehallinnon tehostaminen (HO) | -2 500 |
Henkilöstösiirtoon liittyvät muut menot (siirto momentilta 32.01.20) | 144 |
Siirto momentilta 28.40.01 (0,5 htv) | 39 |
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) | -5 535 |
Valtori (siirto momentille 28.40.01) | -865 |
Valtori (siirto momentille 28.40.02) | -546 |
Palkkaliukumasäästö | -477 |
Palkkausten tarkistukset | 1 716 |
Säästöpäätös | -1 000 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -1 053 |
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) | -20 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 201 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -294 |
Tasomuutos | 3 500 |
Yhteensä | -6 690 |
2015 talousarvio | 209 207 000 |
2014 I lisätalousarvio | -1 152 000 |
2014 talousarvio | 215 897 000 |
2013 tilinpäätös | 215 204 000 |
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Siviilipalveluksen valtiollistaminen aiheutti muutoksia palveluspaikattomien asemaan, koska siviilipalveluskeskuksen tarjoamia palvelustehtäviä voivat olla vain keskuksen omat tehtävät eivätkä enää Lapinjärven kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Muutos vaikuttaa siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleina kotiutuvien määrään.
Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista.
Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä.
2013 toteutuma |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä | 2 250 | 2 250 | 2 200 |
Koulutetut, henkilöä | 1 757 | 1 800 | 1 800 |
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä | 351 | 350 | 300 |
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet, henkilöä | 45 | 20 | 20 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Henkilöstösiirtoon liittyvät muut menot (siirto momentille 32.01.02) | -144 |
Yhteensä | -144 |
2015 talousarvio | 4 939 000 |
2014 talousarvio | 5 083 000 |
2013 tilinpäätös | 5 505 400 |
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 663 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
REMIT-asetuksen toimeenpano (2 htv, siirto momentille 32.60.01) | -250 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -1 592 |
Säästöpäätös | -3 514 |
Yhteensä | -5 356 |
2015 talousarvio | 663 000 |
2014 talousarvio | 6 019 000 |
2013 tilinpäätös | 4 777 000 |
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 57 996 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Matkailun edistämiskeskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille 32.20.41) | -1 300 |
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille 32.20.49) | -19 000 |
Valtori (siirto momentille 28.01.29) | -3 396 |
Yhteensä | -23 696 |
2015 talousarvio | 57 996 000 |
2014 talousarvio | 81 692 000 |
2013 tilinpäätös | 85 910 083 |
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin
2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
2015 talousarvio | 20 000 |
2014 talousarvio | 20 000 |
2013 tilinpäätös | — |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 9 507 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö | 340 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu | 1 950 000 |
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet | 898 000 |
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon | 350 000 |
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut | 44 000 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista | 3 252 000 |
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu | 1 650 000 |
Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu | 100 000 |
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet | 123 000 |
Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille | 800 000 |
Yhteensä | 9 507 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Säästöpäätös | -500 |
Yhteensä | -500 |
2015 talousarvio | 9 507 000 |
2014 talousarvio | 10 007 000 |
2013 tilinpäätös | 10 007 000 |