Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2015, eli noin 0,8 mrd. euroa vuodelle 2014 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verokertymien kasvu pohjautuu veropohjien kasvuun sekä uusiin veroperustemuutoksiin. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuennusteet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa.

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on turvata hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Julkisen talouden heikko lähtötilanne - hidas talouskasvu, kasvava työttömyys, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen - asettaa suuria haasteita talouspolitiikalle. Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti hallitus toteuttaa v. 2015 julkisen talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka edelleen siirtävät verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus tukee keventämällä pienituloisten verotusta, alentamalla progressiivisen tuloveroasteikon määräaikaisen ylimmän tuloluokan euromääräistä alarajaa ja lisäämällä pääomatuloverotuksen progressiota. Lisäksi verotukia karsitaan veropohjien vahvistamiseksi ja määräaikaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinta sekä teollisuuden tuotannollisten investointien korotettua poisto-oikeutta ei enää sovelleta vuonna 2015 aiemmin päätetyn mukaisesti. Vuonna 2015 toteutettavien verotoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 301 milj. euroa vuositasolla.

Vuonna 2015 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverotuksessa tehtävistä veronkorotuksista. Tupakkaveron, makeisveron sekä energiaverojen korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 372 milj. euroa. Ajoneuvoveroa korotetaan 180 milj. euroa.

Lisäverotuloja valtio saa myös verotuksen oikeudenmukaisuutta edistämään pyrkivistä ja veropohjaa laajentavista toimenpiteistä. Verotuksen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi pääomatuloverotuksen ylempää veroprosenttia korotetaan 32 prosentista 33 prosenttiin ja pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan 40 000 eurosta 30 000 euroon. Tämän lisäksi progressiivisen tuloveroasteikon määräaikaisen ylimmän tuloluokan alarajaa alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosentteja korotetaan 1 prosenttiyksiköllä vuonna 2015.

Veropohjaa laajennetaan rajoittamalla asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta ansio- ja pääomatuloverotuksessa 5 prosenttiyksiköllä jo aiemmin päätetyn 5 prosenttiyksikön lisäksi sekä supistamalla työmatkavähennystä sen omavastuuosuutta korottamalla. Lisäksi aiemmin päätetyn opintovelan korkovähennyksen poistaminen lisää ansio- ja pääomatuloveroja. Veropohjaa laajennetaan myös yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla. Elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistaminen lisää yhteisöveron tuottoa ja kaivostoiminnan poistaminen alemman sähköverokannan piiristä energiaverojen tuottoa. Taksien autoverotuen poistaminen ja muuttoautojen verotuen poistaminen lisäävät autoverosta kertyviä verotuloja. Aiemmin päätetyn mukaisesti maakaasun verotuki poistetaan.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävien ja veropohjaa laajentavien toimenpiteiden arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 230 milj. euroa. Jäteveron korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 5 milj. euroa.

Verotuloja puolestaan vähentää työn tarjonnan kannustimia lisäävän työtulovähennyksen korottaminen pieni- ja keskituloisilla. Valtion verotulojen arvioidaan alenevan sen johdosta 13 milj. euroa. Tämän lisäksi aiemmin päätetty, vuodelle 2015 ajoitettu turpeen 8 milj. euron veronkorotus jätetään tekemättä.

Pääministeri Stubbin hallitus päätti hallitusohjelmassaan kesäkuussa 2014 verotoimenpiteistä, jotka tulevat voimaan vuonna 2015. Pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden tukemiseksi hallitus ottaa käyttöön lapsiperhevähennyksen. Yritysten edustuskulut palautetaan osittain vähennyskelpoisiksi elinkeinotulon verotuksessa. Näiden toimenpiteiden arvioidaan vähentävän valtion verotuloja yhteensä noin 65 milj. euroa. Lisäksi eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan.

Stubbin hallitus teki ohjelmassaan myös joitain muutoksia Kataisen hallituksen tekemiin veropäätöksiin. Kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 ja julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen siirretään vuodelle 2016. Tämän lisäksi vuoden 2014 alusta voimaantullut voimalaitosvero perutaan.

Uutena päätöksenä pankkivero korvataan luottolaitosten vakausmaksulla vuoden 2015 alussa. Vakausmaksu säädetään pankkiverosta poiketen vähennyskelpoiseksi menoeräksi elinkeinotulon verotuksessa, minkä takia sen käyttöönoton arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa n. 10 milj. euroa vuositasolla vuonna 2015. Arvio on alustava ja tulee tarkentumaan, kun vakausmaksun tarkemmat perusteet ja jakautuminen erilaisille luottolaitoksille on tiedossa.

Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset kompensoidaan korottamalla näiden veronsaajien osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Aiemmin päätetyn mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012—2015. Lisäksi uutena päätöksenä kunnille siirrettävästä työmarkkinatuen rahoitusvastuusta kompensoidaan kunnille 75 milj. euroa kuntien yhteisövero-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.

Veroperustemuutosten laskennallinen vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2015 vuositasolla (milj. euroa)

  vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatuloverot1)  
— ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus kolmeen alimpaan tuloluokkaan -97
— pääomatuloverotuksen ylemmän veroprosentin korottaminen 33 prosenttiin ja progressiorajan alentaminen 30 000 euroon 37
— työmatkavähennyksen supistaminen 16
— asuntolainan korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä2) 32
— opintovelan korkovähennyksen poistaminen3) 8
— progressiivisen tuloveroasteikon väliaikaisen ylimmän tuloluokan alarajan alentaminen 90 000 euroon 10
— työtulovähennyksen korottaminen -13
— lapsiperhevähennyksen käyttöönotto -27
Yhteisövero  
— edustuskulujen säätäminen osittain vähennyskelpoisiksi verotuksessa -38
— kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korottaminen v. 2012—2015 -276
— työmarkkinatuen rahoitusvastuusiirron kompensoiminen kuntien jako-osuutta korottamalla -75
— elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistaminen 4
— määräaikaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen päättyminen vuoden 2014 lopussa4) (155)
— määräaikaisen tuotannollisten investointien korotettujen poistojen päättyminen vuoden 2014 lopussa4) (33)
— luottolaitosten vakausmaksun säätäminen vähennyskelpoiseksi elinkeinotulon verotuksessa5) -10
Pankkivero  
— pankkiveron peruminen vuoden 2015 alussa5) -138
Voimalaitosvero  
— voimalaitosveron käyttöönoton peruminen6) -
Perintö- ja lahjavero  
— kaikkien perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosenttien korottaminen 1 prosenttiyksiköllä 40
Valmisteverot  
— tupakkaveron korotus 50
— sähköveron korotus 140
— fossiilisten lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden CO2-veron korotus7) 90
— liikennepolttoaineiden veron korotus 42
— kaivosteollisuuden poistaminen alemman sähköverokannan piiristä 20
— turpeen veronkorotuksen tekemättä jättäminen8) -
— maakaasun verotuen poistaminen9) 32
— makeisveron korotus 50
Ajoneuvovero  
— ajoneuvoveron korotus10) 180
Autovero  
— taksien autoverotuen poistaminen 19
— muuttoautojen verotuen poistaminen 12
Jätevero  
— jäteveron korotus11) 5
Yhteensä 301
— josta verotuottoa lisäävät 975
— josta verotuottoa vähentävät -674

1) Kataisen hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteita tarkistetaan vuosittain siten, että työn verotus ei kiristy inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Vuoden 2014 julkisen talouden suunnitelmassa vuoden 2015 tarkistuksesta luopumisen arvioitiin lisäävän valtion verotuloja 110 milj. euroa vuositasolla. Stubbin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteiden tarkistamisesta luovutaan vasta vuonna 2016 ja vuonna 2015 tarkistus tehdään kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Vuoden 2015 tarkistuksen arvioidaan tarkentuneen arvion mukaan vähentävän valtion verotuloja n. 97 milj. euroa vuositasolla.

2) Asuntolainan korkovähennyksen rajoittamisesta 5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015 päätettiin vuonna 2013. Vuoden 2014 julkisen talouden suunnitelmassa korkovähennystä päätettiin rajoittaa edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015.

3) Opintovelan korkovähennyksen poistamisesta päätettiin vuonna 2013.

4) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen vuoden 2014 lopussa päättymisen verotuottovaikutus on raportoitu sulkeissa, koska ne lisäävät verotuloja suhteessa vuodelta 2014 vuodelle 2015 periytyvään "perusuraan" eli tilanteeseen, jossa veroperustemuutoksia ei tehtäisi vuoden 2014 jälkeen. Taulukon verotuottovaikutukset edustavat siis sen valtion verotuottoihin kohdistuvan vaikutuksen poistumista, jonka kyseiset määräaikaiset verokannustimet olisivat aiheuttaneet, jos ne olisivat edelleen olleet voimassa v. 2015. Tällainen laskennallinen verotuottovaikutus vuodelle 2015 on tässä yhteydessä merkityksellinen sen takia, että määräaikaisen verokannustimen käyttöönoton lisäksi myös sen päättäminen on veroperustemuutos, jolla on vaikutus valtion verotuloihin ja rahoitusasemaan. Näiden kannustimien käyttöönoton ja päättymisen vaikutus valtion verotuloihin ja rahoitusasemaan on otettu huomioon arvioissa jo kyseisiä kannustimia käyttöönotettaessa ja niiden voimassaoloaikaa muutettaessa.

5) Talletuspankeilta kerätty, vuosina 2013—2015 voimassa oleva pankkivero esitetään peruttavaksi vuoden 2015 osalta ja korvattavaksi vakausmaksulla vuoden 2015 alusta. Vakausmaksulla ei olisi suoraa vaikutusta valtion verotuloihin. Välillinen vaikutus valtion verotuloihin sillä kuitenkin olisi sitä kautta, että vakausmaksu säädetään pankkiverosta poiketen vähennyskelpoiseksi elinkeinotulon verotuksessa. Tämän takia vakausmaksun käyttöönotto vähentää yhteisöverotuottoja. Valtion verotuloja vähentävän vaikutuksen suuruudeksi vuositasolla arvioidaan alustavasti 10 milj. euroa v. 2015. Arvio tulee tarkentumaan, kun vakausmaksun tarkemmat perusteet ja vakausmaksun jakautuminen erilaisille luottoluokittajille ovat tiedossa.

6) Koska voimalaitosverolla ei ole vielä ollut vaikutusta verotuloihin, vaikutusarviota ei esitetä tässä taulukossa.

7) Veronkorotus kasvattaa energiaveroleikkurin kautta maksettavia määrärahoja n. 10 milj. euroa. Samassa yhteydessä kaivosteollisuus poistetaan energiaveroleikkurin piiristä, mikä pienentää menoja 6 milj. euroa.

8) Päätöksellä perutaan vuonna 2011 tehty päätös vuodelle 2015 ajoittuvasta veronkorotuksesta (8 milj. euroa). Koska päätöksellä perutaan aiempi päätös, jolla ei ole ehtinyt olla vaikutusta valtion verotuloihin, vaikutusta ei esitetä tässä taulukossa.

9) Muutoksesta päätetty vuonna 2010. Maakaasun verotuki poistetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen verotuen pienentäminen (35 milj. euroa) tehtiin vuonna 2013.

10) Ajoneuvoveron korotus (vuositasolla 180 milj. euroa) kertyy täysimääräisesti v. 2016

11) Hallituksen päätöksen mukaisesti jäteveron korotuksen tuotto jää valtiolle eikä sitä ohjata kunnille toisin kuin jäteveron tuotto muutoin.

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 301 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen.

Verotulojen kehitys

Verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty työn verottamisesta kulutuksen verotuksen puolelle eli ympäristö-, terveys- ja kulutusveroihin.

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2012—2015 (milj. euroa)

  2012
tilinpäätös
2013
tilinpäätös
2014
TA+I LTA+II LTAE
2015
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 11 521 12 062 12 075 12 069
Liikevaihtoon perustuvat verot 16 619 17 298 17 510 17 850
Valmisteverot 6 448 6 573 6 722 7 163
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 733 2 807 2 936 2 962
Yhteensä 37 321 38 740 39 242 40 043

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2011 2012 2013 2014 2015
           
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3
Valtio 20,1 20,3 20,9 21,0 20,9
Kunnat 9,7 9,7 10,3 10,4 10,3
Soturahastot 12,2 12,8 12,9 13,1 13,1
           
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3
Välittömät verot 16,1 15,9 16,7 16,7 16,5
Tuotannon ja tuonnin verot 13,8 14,1 14,5 14,7 14,7
Sosiaalivakuutusmaksut 12,2 12,8 12,9 13,1 13,1
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta1). Verotukia on noin 180 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä, koska osa tuista on päällekkäisiä, jolloin ne vaikuttavat toistensa suuruuteen ja koska tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 24,5 mrd. euroa vuonna 2015. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu runsaat 16,2 mrd. euroa.

Verotuet 2013—2015 (milj. euroa)

  2013 2014 2015
       
Yleinen hallinto 15 15 15
Opetus, tiede ja kulttuuri 147 149 150
Sosiaaliturva 5 305 5 455 5 640
Terveydenhuolto 349 356 361
Asuminen ja ympäristö 5 256 5 323 5 299
Maa- ja metsätalous 144 130 132
Liikenne 1 129 1 142 1 115
Teollisuus ja elinkeinot 6 360 6 337 6 521
Ei eriteltävissä1) 5 139 5 246 5 256
Yhteensä 23 843 24 154 24 489

1) Verotuet on jaoteltu taulukossa toiminta-alueittain. Toiminta-aluejako perustuu em. verotukiselvityksessä käytettyyn luokitteluun. Ei eriteltävissä -toiminta-alueeseen on sisällytetty sellaiset erät, joita ei voi sisällyttää muihin luokkiin. Merkittävimmät tähän toiminta-alueluokkaan sisältyvät verotuet ovat työtulovähennys (2 080 milj. euroa v. 2015) sekä ansiotulovähennys kunnallisverotuksessa (1 480 milj. euroa v. 2015).

Osaston tuloarviot vuosina 2013—2015

    v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 062 085 12 125 000 12 069 000 -56 000 0
01. Ansio- ja pääomatuloverot 7 847 886 8 676 000 8 877 000 201 000 2
02. Yhteisövero 3 227 198 2 477 000 2 532 000 55 000 2
03. Korkotulojen lähdevero 207 005 159 000 120 000 -39 000 -25
04. Perintö- ja lahjavero 646 212 630 000 540 000 -90 000 -14
(05.) Pankkivero 133 785 133 000 -133 000 -100
(06.) Voimalaitosvero 50 000 -50 000 -100
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 17 298 270 17 879 500 17 849 500 -30 000 0
01. Arvonlisävero 16 433 748 17 030 000 16 932 000 -98 000 -1
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 712 309 706 000 760 000 54 000 8
03. Apteekkimaksut 152 213 143 500 157 500 14 000 10
08. Valmisteverot 6 572 680 6 918 000 7 163 000 245 000 4
01. Tupakkavero 847 761 811 000 863 000 52 000 6
04. Alkoholijuomavero 1 335 525 1 442 000 1 384 000 -58 000 -4
05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 203 571 250 000 309 000 59 000 24
07. Energiaverot 4 170 713 4 400 000 4 592 000 192 000 4
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 111 15 000 15 000 0
10. Muut verot 2 655 885 2 715 000 2 853 000 138 000 5
03. Autovero 932 472 997 000 993 000 -4 000 0
05. Varainsiirtovero 586 395 581 000 614 000 33 000 6
06. Arpajaisvero 214 952 235 000 225 000 -10 000 -4
07. Ajoneuvovero 866 180 832 000 957 000 125 000 15
08. Jätevero 55 887 70 000 64 000 -6 000 -9
19. Muut veronluonteiset tulot 150 852 155 048 108 810 -46 238 -30
(02.) Lästimaksut 951 800 -800 -100
03. Ratavero 18 833 18 000 5 450 -12 550 -70
04. Eräät viestinnän maksut 28 379 26 822 28 783 1 961 7
05. Lentoliikenteen valvontamaksu 11 139 11 100 11 100 0
06. Väylämaksut 81 926 83 010 42 628 -40 382 -49
07. Katsastustoiminnan valvontamaksu 4 785 7 329 2 544 53
08. Öljyjätemaksu 3 813 4 000 4 000 0
09. Muut verotulot 2 970 3 500 3 500 0
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 840 3 031 3 020 -11 0
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 000 3 000 0
Yhteensä 38 739 773 39 792 548 40 043 310 250 762 1